Hyvä koulu kilpailutekijänä

Yhdys­val­lois­sa asuinaluei­den vetovoi­matek­i­jöinä maini­taan usein koulu­jen taso. Hyväo­saiset per­heet pyrkivät vält­tämään osoit­tei­ta, joista lapset joutu­vat huonona pidet­tyyn koulu­un; tai oikeam­min huonoon koulu­un, kos­ka Yhdys­val­lois­sa koulu­jen taso­erot ovat suuret.

Suomes­sa on kri­ti­soitu perusk­oulun yläastei­den sovel­tuvu­uskokeik­si kut­sut­tu­ja pääsykokei­ta, jota jotakin eri­ty­is­taitoa pain­ot­ta­vat perusk­oulut sovelta­vat. Keskilu­okkaiset per­heet eivät halua pan­na lap­si­aan huono­maineisi­in koului­hin ja käyt­tävät tätä por­saan­reikää hyväk­seen. Tämän esit­tämisek­si on vaa­dit­tu koulushop­pailun kieltämistä.

Lähik­oulu­pe­ri­aat­teen saat­ta­mi­nen pakol­lisek­si voisi johtaa ojas­ta allikkoon, sil­lä se voisi kan­nus­taa per­heitä muut­ta­maan hyvän koulun perässä, jol­loin seg­re­gaa­tio vain syve­nee. Monis­sa mais­sa asun­to­jen hin­nat vai­htel­e­vat saman kadun eri puo­lil­la, kos­ka koulupi­irin raja kul­kee kat­ua pitkin. Näin on myös Helsingis­sä. VATT:ssa teh­dyn tutkimuk­sen (1) mukaan jo nyt Helsingis­sä perusk­oulu­jen oppimis­tu­lok­sil­la näyt­tää ole­van tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevä vaiku­tus asun­to­jen myyn­ti­hin­toi­hin, kun on ver­rat­tu saman­laisia asun­to­ja koulupi­irin rajan molem­min puolin. Tämä vaiku­tus vain kas­vaisi, jos koulushop­pailu kiel­let­täisi. Jos koulu­jen välil­lä on taso­ero­ja, se kan­nat­taa kor­ja­ta posi­ti­ivisel­la diskrim­i­naa­ti­ol­la voimavaro­ja kohdentamalla.

Suo­ma­lainen lukioiden sisään­pääsyjär­jestelmä kas­vat­taa koulu­jen ero­ja oppi­laiden lähtö­ta­sois­sa, kun parhaat saa­vat vali­ta lukion ja lop­ut menevän minne pää­sevät. Tämän seu­rauk­se­na suuris­sa kaupungeis­sa on yliop­pi­laskir­joi­tusten tulok­sil­la mitat­tuna maan parhaat ja huonoim­mat lukiot. Pie­nil­lä paikkakun­nil­la mekanis­mi ei ole yhtä vahva.

Moni van­hempi arvostaa las­ten­sa mah­dol­lisu­ut­ta päästä hyvänä pidet­tyyn lukioon ja pitää sik­si hyvä­maineista lukio­ta perus­teena asuin­paikan valin­nalle. Tämä tietysti kos­kee vain niitä, joil­la on mah­dol­lisu­udet päästä huip­pu­lukioon. Eri­tyis­es­ti ollaan halut­to­mia muut­ta­maan pienelle paikkakun­nalle ja pane­maan lap­si taval­liseen lukioon, jos tämä on jo päässyt johonkin Helsin­gin seudun eli­it­tilukioista. Toisaal­ta tietysti pienel­lä paikkakun­nal­la pääsee huonol­lakin todis­tuk­sel­la lukioon, jos­sa on myös hyviä oppilaita.

Sinän­sä ei ole tutkit­tua näyt­töä siitä, että kiitet­tävin arvosanoin perusk­oulus­ta selvin­nyt oppisi lukios­sa parem­min, jos hänen luokka­tovereis­taan muutkin ovat kiitet­tävin arvosanoin selviy­tyneitä. Tosin jonk­i­nasteista näyt­töä on siitä, että kaik­ki hyö­tyvät, jos oppi­laat ovat keskenään suun­nilleen samantasoisia.

====

(1) Har­junen Oskari, Kor­te­lainen Mika, Saari­maa Tuuk­ka. Best edu­ca­tion mon­ey can buy? Cap­i­tal­iza­tion of school qual­i­ty in Fin­land. Vatt Work­ing Papers 58. Helsin­ki 2014

 

= = = =

Tämä tek­sti jäi yli pam­fletista “Kaupunkien voit­to”, jon­ka Mikko Särelä ja minä julkaisemme 7.10. klo 16 Vir­gin Oil Co.:ssa Kaivopi­has­sa.