Tytöt valtaavat huippulukiot

En tiedä, onko mikään ongel­ma, että tytöt val­taa­vat huip­pu­lukiot. En tiedä tätä sik­si, että ei ole mitään tutkimus­ta, joka osoit­taisi, että lah­jakas oppi­las oppisi parem­min lukios­sa, jos­sa muutkin ovat lah­jakkai­ta. Helsin­gin parhaisi­in lukioi­hin kuitenkin tul­laan todel­la pitkien ja han­kalien matko­jen päästä (eikä mak­se­ta Helsingille koulu­tuk­ses­ta mitään), joten monis­sa per­heis­sä usko­taan, että nuori saa parem­mat eväät elämään­sä lah­jakkaiden oppi­laiden lukioissa.

Eräitä näköko­htia:

Testi mit­taa huo­nout­ta eikä hyvyyt­tä. Ressun lukioon keskiar­vo­ra­ja oli viime keväänä 9,5. Vähin­tään puo­let numeroista piti siis olla kymppe­jä. Yhtä yhdek­sikköä kohden piti olla yksi kymp­pi, mut­ta yhden kasin kumoamiseen tarvit­ti­in kolme kymp­piä ja seiskan kumoamiseen viisi. Jos sai kutosen vaik­ka ruot­sista, ei ollut enää teo­reet­tisi­akaan mah­dol­lisuuk­sia. Sil­lä, että oli huip­puhyvä jos­sain aineessa, ei ollut merk­i­tys­tä, kos­ka tuos­sa joukos­sa kymp­pi oli norminu­mero, eikä sitä parem­paa voin­ut saa­da. Asteikko on siis poik­ki yläpäästään. Pitää olla sekä yleis­lah­jakku­us että kykenevä keskit­tymään sel­l­aiseenkin, mis­tä ei ole motivoitunut. Ein­steinil­la ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia.

En tiedä, suosi­iko tämä mit­tausvirhe tyt­töjä vai ei, mut­ta vääriä oppi­lai­ta se joka tapauk­ses­sa suosii. Jos olisi val­takun­nan kohtalonkysymys vali­ta parhaat oppi­laat huip­pu­lukioi­hin, testiä muutet­taisi­in niin, että kympin yläpuolel­la olisi vielä ainakin 11 ja 12 ja niin, että kak­si huonoin­ta arvosanaa saisi jät­tää ulkopuolelle.

Pääsykri­teeri sukupuolit­tunut? On esitet­ty epäi­lyjä, että sovel­let­tu keskiar­vo kri­teeri ei mit­taa osaamista ja lah­jakku­ut­ta oikein vaan suosii tyt­töjä. Tämän asian tutkimi­nen olisi help­poa. Tutk­i­taan tyt­tö­jen ja poikien men­estys­tä lukios­sa selit­täen sitä kahdel­la muut­tu­jal­la: perusk­oulun päät­tö­todis­tuk­sen keskiar­vol­la ja sukupuoli-dum­myl­la. Tutk­i­taan siis toisin sanoen sitä, pär­jäävätkö samal­la keskiar­vol­la lukioon tulleet tytöt ja pojat yhtä hyvin. Jos pär­jäävät, testi on sukupuolen suh­teen neu­traali. (Dum­my-muut­tu­ja ei saa tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevää ker­roin­ta) Jos toinen sukupuoli pär­jää parem­min, kumpi vain, pääsykri­teeri on sukupuolittunut.

Tietoni ovat erit­täin van­ho­ja eivätkä siten enää päte­viä, mut­ta aikanaan tutkimme tätä tilas­toti­eteen laitok­sel­la ver­taa­mal­la pääsykoe­tu­lok­sia ja opin­tomen­estys­tä keskenään. Siinä oli selvä ero niin, että miehet men­estyivät opin­nois­sa yhtä hyvil­lä pis­teil­lä sisään pääs­seitä naisia parem­min. Joko yliopis­to-opin­nois­sa oli jotain miehiä suo­si­vaa tai pääsykokeis­sa naisia suo­si­vaa. Tätäkin voisi tutkia.

Mur­rosikä. Ilmi­selvä syy tyt­tö­jen parem­paan men­estyk­seen perusk­oulun lop­ul­la on mur­rosiän eri­laises­sa ajoit­tumises­sa ja siinä, että mur­rosikä taan­nut­taa poikia pahem­min kuin tyt­töjä. Tämä ei ole vain sukupuo­lion­gel­ma. Myös saman sukupuolen sisäl­lä mur­rosikä vai­htelee suuresti. Ajatelka­amme kah­ta henkilöä’, vaikka­pa Mat­tia ja Pekkaa, jot­ka 25-vuo­ti­aina ovat täs­mälleen yhtä lah­jakkai­ta, mut­ta Mat­ti oli perusk­oulun ysil­lä keskel­lä pahin­ta mur­rosikää, joka Pekalla oli jo ohi. Niin­pä Pekan tie johti yliopis­toon ja Matin suo­lakai­vok­seen. Ihmis­ten lajit­telu 15-vuo­ti­aana on täysin kohtu­u­ton­ta niitä kohtaan, joiden mur­rosikä ajoit­tuu myöhemmäksi.

Tyt­tö­jen ja poikien osalta biol­o­gis­ten ero­jen vaiku­tus­ta voisi lieven­tää sil­lä, että tyt­tö­jen oppivelvol­lisu­us alka­isi vaikka­pa puoli vuot­ta aiem­min kuin poikien. Tyt­tö­jen ikälu­ok­ka menisi poik­ki heinäku­us­ta, kun se pojil­la menisi poik­ki tam­miku­us­ta. Sil­loin tytöt ja pojat oli­vat kehi­tysas­teel­la lähempänä toisiaan.

Toisi­aan vas­taa­mat­tomat todistukset

Helsin­gin huip­pu­lukioi­hin tul­laan paljon ympäri maa­ta. Muual­ta tule­vien on helpom­pi päästä sisään, kos­ka kymp­pi ei kaikissa kouluis­sa ole sama asia. Tätä on jopa tutkit­tu. Helsin­gin perusk­ouluis­sa samaan numeroon vaa­di­taan paljon enem­män osaamista kuin jois­sain muis­sa perusk­ouluis­sa. Ero voi olla jopa kak­si numeroa. Tässä ei kuitenkaan ole eri­laista kohtelua tytöille ja pojille.