En tiedä, onko mikään ongelma, että tytöt valtaavat huippulukiot. En tiedä tätä siksi, että ei ole mitään tutkimusta, joka osoittaisi, että lahjakas oppilas oppisi paremmin lukiossa, jossa muutkin ovat lahjakkaita. Helsingin parhaisiin lukioihin kuitenkin tullaan todella pitkien ja hankalien matkojen päästä (eikä makseta Helsingille koulutuksesta mitään), joten monissa perheissä uskotaan, että nuori saa paremmat eväät elämäänsä lahjakkaiden oppilaiden lukioissa.
Eräitä näkökohtia:
Testi mittaa huonoutta eikä hyvyyttä. Ressun lukioon keskiarvoraja oli viime keväänä 9,5. Vähintään puolet numeroista piti siis olla kymppejä. Yhtä yhdeksikköä kohden piti olla yksi kymppi, mutta yhden kasin kumoamiseen tarvittiin kolme kymppiä ja seiskan kumoamiseen viisi. Jos sai kutosen vaikka ruotsista, ei ollut enää teoreettisiakaan mahdollisuuksia. Sillä, että oli huippuhyvä jossain aineessa, ei ollut merkitystä, koska tuossa joukossa kymppi oli norminumero, eikä sitä parempaa voinut saada. Asteikko on siis poikki yläpäästään. Pitää olla sekä yleislahjakkuus että kykenevä keskittymään sellaiseenkin, mistä ei ole motivoitunut. Einsteinilla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia.
En tiedä, suosiiko tämä mittausvirhe tyttöjä vai ei, mutta vääriä oppilaita se joka tapauksessa suosii. Jos olisi valtakunnan kohtalonkysymys valita parhaat oppilaat huippulukioihin, testiä muutettaisiin niin, että kympin yläpuolella olisi vielä ainakin 11 ja 12 ja niin, että kaksi huonointa arvosanaa saisi jättää ulkopuolelle.
Pääsykriteeri sukupuolittunut? On esitetty epäilyjä, että sovellettu keskiarvo kriteeri ei mittaa osaamista ja lahjakkuutta oikein vaan suosii tyttöjä. Tämän asian tutkiminen olisi helppoa. Tutkitaan tyttöjen ja poikien menestystä lukiossa selittäen sitä kahdella muuttujalla: peruskoulun päättötodistuksen keskiarvolla ja sukupuoli-dummylla. Tutkitaan siis toisin sanoen sitä, pärjäävätkö samalla keskiarvolla lukioon tulleet tytöt ja pojat yhtä hyvin. Jos pärjäävät, testi on sukupuolen suhteen neutraali. (Dummy-muuttuja ei saa tilastollisesti merkitsevää kerrointa) Jos toinen sukupuoli pärjää paremmin, kumpi vain, pääsykriteeri on sukupuolittunut.
Tietoni ovat erittäin vanhoja eivätkä siten enää päteviä, mutta aikanaan tutkimme tätä tilastotieteen laitoksella vertaamalla pääsykoetuloksia ja opintomenestystä keskenään. Siinä oli selvä ero niin, että miehet menestyivät opinnoissa yhtä hyvillä pisteillä sisään päässeitä naisia paremmin. Joko yliopisto-opinnoissa oli jotain miehiä suosivaa tai pääsykokeissa naisia suosivaa. Tätäkin voisi tutkia.
Murrosikä. Ilmiselvä syy tyttöjen parempaan menestykseen peruskoulun lopulla on murrosiän erilaisessa ajoittumisessa ja siinä, että murrosikä taannuttaa poikia pahemmin kuin tyttöjä. Tämä ei ole vain sukupuoliongelma. Myös saman sukupuolen sisällä murrosikä vaihtelee suuresti. Ajatelkaamme kahta henkilöä’, vaikkapa Mattia ja Pekkaa, jotka 25-vuotiaina ovat täsmälleen yhtä lahjakkaita, mutta Matti oli peruskoulun ysillä keskellä pahinta murrosikää, joka Pekalla oli jo ohi. Niinpä Pekan tie johti yliopistoon ja Matin suolakaivokseen. Ihmisten lajittelu 15-vuotiaana on täysin kohtuutonta niitä kohtaan, joiden murrosikä ajoittuu myöhemmäksi.
Tyttöjen ja poikien osalta biologisten erojen vaikutusta voisi lieventää sillä, että tyttöjen oppivelvollisuus alkaisi vaikkapa puoli vuotta aiemmin kuin poikien. Tyttöjen ikäluokka menisi poikki heinäkuusta, kun se pojilla menisi poikki tammikuusta. Silloin tytöt ja pojat olivat kehitysasteella lähempänä toisiaan.
Toisiaan vastaamattomat todistukset
Helsingin huippulukioihin tullaan paljon ympäri maata. Muualta tulevien on helpompi päästä sisään, koska kymppi ei kaikissa kouluissa ole sama asia. Tätä on jopa tutkittu. Helsingin peruskouluissa samaan numeroon vaaditaan paljon enemmän osaamista kuin joissain muissa peruskouluissa. Ero voi olla jopa kaksi numeroa. Tässä ei kuitenkaan ole erilaista kohtelua tytöille ja pojille.