Tyhjien asuntojen todellisuus selvitettävä

Helsin­gin Sanomat julka­isi taas ker­ran tiedon, jon­ka mukaan Helsingis­sä on 30 000 tyhjää asun­toa. Ei pitäisi käyt­tää harhaan­jo­htavaa ter­miä, sil­lä vaik­ka itse tek­stistä kävi ilmi, että tyhjiltä asun­noista vain osa on tyhjiä, tieto 30 000 ”tyhjästä” asun­nos­ta jää itämään ihmis­ten päähän. Useim­mat luke­vat vain otsikot. Tyhjäl­lä asun­nol­la tarkoite­taan siis asun­toa, jois­sa kukaan ei asu vak­i­tuis­es­ti. Helsin­ki on Suomen kun­nista se, jos­sa ”tyhjiä” asun­to­ja on suh­teessa vähiten.

Asun­to on ilman vak­i­naista asukas­ta kun

• Se on myytävänä tai remon­toita­vana ennen uut­ta asukas­ta. Jos tämä väli­vai­he kestää vaikka­pa vain kolme kuukaut­ta, tulee tästä herkästi kymme­nen tuhat­ta tyhjää asuntoa.
• Asun­to on tyhjänä putkire­mon­tin takia (omanikin on juuri nyt)
• Asun­to on kakkosasun­tona. Monel­la maakun­tien liikemiehel­lä on pieni asun­to Helsingis­sä, kos­ka se tulee halvem­mak­si kuin yöpyä yht­enään hotel­lis­sa. Lähipi­iristäni tun­nen kak­si täl­laista tapausta.
• Eri­tyis­es­ti Eiran­ran­nas­sa on paljon luk­susasun­to­ja, joiden halti­jat ovat ulko­mail­la asu­via rikkai­ta. Rikkail­la suo­ma­laisil­la jääkiekkoil­i­joil­la ja autonkul­jet­ta­jil­la on myös usein kakkosasun­to Helsingissä
• Monel­la yri­tyk­sel­lä on yri­tyk­sen sisäisessä hotel­likäytössä ole­va asun­to Helsingissä.
• Asun­nos­sa asuu vaikka­pa viro­lainen raken­nus­mies, jon­ka vak­i­tu­inen osoite on Tallinnas­sa. Helsingis­sä on todel­la paljon viro­laisia työn­tek­i­jöitä, joiden vak­i­tu­inen osoite on Tallinnas­sa. (Vero­tus) Vain osa matkus­taa päivit­täin Tallinnaan.
• Asukas on ”van­hainkodis­sa” eikä suku pane asun­toa vuokralle, kos­ka ei saa tavaroi­ta mah­tu­maan mihinkään ja kos­ka asun­non vuokraamises­sa ei ole mitään taloudel­lista järkeä, kos­ka vuokra kon­fiskoidaan (85 %) hoitomaksuun.
• Asukas on kuol­lut ja perikun­nal­la menee asun­non tyh­jen­tämiseen kuukausikau­pal­la aikaa, kos­ka siinä on hommaa.
• Vak­i­tu­inen asukas on vuo­den työkeikalla vaik­ka Brys­selis­sä, eikä halua (huoneka­lut) vuokra­ta asun­toa vuodek­si. Sil­loin täl­löin tulee kuitenkin käy­tyä Suomes­sa ja lisäk­si vuokraamiseen liit­tyy aina ris­ki, jota ei lyhy­taikaises­sa vuokraamises­sa oikein kan­na­ta kantaa.

Kun tämä tieto tyhjistä asun­noista tup­sah­taa aina sil­loin täl­löin julk­isu­u­teen, olisi oikeas­t­aan hyvä, jos joku selvit­täisi, mik­si asun­to­ja on tyhjil­lään. Olisi­han se hyvä, jos olisi keino­ja saa­da oikeasti tyhjil­lään ole­via asun­to­ja vuokra­tuik­si. Se, että pitkäaikaishoidon mak­suase­tuk­sel­la estetään laitoshoi­dos­sa ole­vien asun­to­jen vuokraami­nen, on tietysti lain­säätäjän virhe.

Yksi­tyiset koti­taloudet ovat halut­to­mia vuokraa­maan asun­toa lyhyek­si ajak­si, kos­ka pelkäävät vuokraamiseen liit­tyviä riske­jä. Vuokralainen ei mak­sa vuokraa, panee kaiken paskak­si tai ei suos­tu muut­ta­maan määräaikaisen sopimuk­sen umpeudut­tua. Oli­vat pelot aiheel­lisia tai aiheet­to­mia, ne kuitenkin muo­dosta­vat todel­lisen esteen. Kaupun­ki välivuokraa­jana voisi häl­ven­tää näitä esteitä ja onhan meil­lä ole­mas­sa Vuokratur­va, joka takaa ainakin sen vuokran maksun.