Tappaako vilkas katu asukkaat?

Helsin­gin Sanomis­sa arvostelti­in tänään aikei­ta muut­taa moot­toriteitä asuinkaduik­si Laa­jasa­lon­ti­estä alka­en. Kir­joituk­sis­sa vedot­ti­in Kanadas­sa viime vuosi­tuhan­nel­la tehty­isin tutkimuk­si­in, joiden mukaan vilkkaasti liiken­nöi­ty­jen katu­jen var­sil­la asu­vien eli­na­jan­odote on 2,5 vuot­ta mui­ta alempi.

Tutkimuk­set ovat van­ho­ja ja vielä van­hempaa aikaa edus­taa aika, jol­loin asukkaat oli­vat altistuneet liiken­teen haitoille. Tiedämme siis, että Kanadas­sa 1960-ja 70-luvuil­la ei ollut ter­veel­listä asua vilkkaasti liiken­nöi­ty­jen tei­den var­sil­la. Sen me oikeas­t­aan tiedämme ilman tutkimuk­si­akin. Tuol­loin esimerkik­si ben­si­inin lisäaineena käytet­ti­in lyi­jyä eikä katalysaat­tor­e­i­ta ollut. Ilma todel­la oli epäpuh­das­ta, ellei suo­ras­taan myrkyl­listä. Tiede­tään sekin, että lyi­jyaltistuk­sen takia las­ten kog­ni­ti­iviset kyvyt kehit­tyivät huonom­min. Nämä tutkimuk­set on yritet­ty mitätöidä sil­lä, että meluis­ten katu­jen var­sille on valikoitunut köy­hiä asukkai­ta, mis­tä las­ten huono älykkyys johtuu, mut­ta täl­lä valikoi­tu­misel­la voi sit­ten selit­tää ulos myös nuo kanadalaistutkimukset.

Helsin­gin yleiskaa­van tähtäi­menä on vuosi 2050, jol­loin var­maankin polt­to­moot­to­ril­la varustet­tu­ja auto­ja on vain museokäytössä. Talo­jen äänieristys osa­taan tehdä parem­min ja sisään otet­ta­va ilma voidaan suo­dat­taa ja ottaa se pihan puolelta. Ei osat­tu 1960-uvul­la. Nuo kanadalais­tutkimuk­set eivät yksinker­tais­es­ti ole valideja.

Tosin myön­net­täköön, että vaik­ka pakop­utket eivät enää myrkytä ihmisiä, nastarenkaat kylvävät kuole­maa. Sik­si ne on kiel­let­ty melkein kaikkial­la. Jos vas­takkain on autoil­i­joiden halu ajaa nastarenkail­la ja 80 000 ihmisen halu päästä asumaan, veikkaan nastarengaskieltoa.