Helsingin Sanomissa arvosteltiin tänään aikeita muuttaa moottoriteitä asuinkaduiksi Laajasalontiestä alkaen. Kirjoituksissa vedottiin Kanadassa viime vuosituhannella tehtyisin tutkimuksiin, joiden mukaan vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilla asuvien elinajanodote on 2,5 vuotta muita alempi.
Tutkimukset ovat vanhoja ja vielä vanhempaa aikaa edustaa aika, jolloin asukkaat olivat altistuneet liikenteen haitoille. Tiedämme siis, että Kanadassa 1960-ja 70-luvuilla ei ollut terveellistä asua vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla. Sen me oikeastaan tiedämme ilman tutkimuksiakin. Tuolloin esimerkiksi bensiinin lisäaineena käytettiin lyijyä eikä katalysaattoreita ollut. Ilma todella oli epäpuhdasta, ellei suorastaan myrkyllistä. Tiedetään sekin, että lyijyaltistuksen takia lasten kognitiiviset kyvyt kehittyivät huonommin. Nämä tutkimukset on yritetty mitätöidä sillä, että meluisten katujen varsille on valikoitunut köyhiä asukkaita, mistä lasten huono älykkyys johtuu, mutta tällä valikoitumisella voi sitten selittää ulos myös nuo kanadalaistutkimukset.
Helsingin yleiskaavan tähtäimenä on vuosi 2050, jolloin varmaankin polttomoottorilla varustettuja autoja on vain museokäytössä. Talojen äänieristys osataan tehdä paremmin ja sisään otettava ilma voidaan suodattaa ja ottaa se pihan puolelta. Ei osattu 1960-uvulla. Nuo kanadalaistutkimukset eivät yksinkertaisesti ole valideja.
Tosin myönnettäköön, että vaikka pakoputket eivät enää myrkytä ihmisiä, nastarenkaat kylvävät kuolemaa. Siksi ne on kielletty melkein kaikkialla. Jos vastakkain on autoilijoiden halu ajaa nastarenkailla ja 80 000 ihmisen halu päästä asumaan, veikkaan nastarengaskieltoa.