Asuntoja kasvukeskuksiin ja yritteliäisyyttä

Sip­ilän hal­li­tuk­sen säästöaikeet kauhis­tut­ta­vat suo­ma­laisia, myös min­ua. Niin huonoon jamaan maamme talous on men­nyt, että tuos­sa haarukas­sa säästö­tarve valitet­tavasti liikkuu. Taloutemme ei enää kan­na­ta sel­l­aista hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, johon olemme tot­tuneet ja joi­hin pohjo­is­maisil­la serkuil­lamme on varaa.

Poli­itikot käyt­tävät eniten val­taa sil­loin, kun joutu­vat tekemään ikäviä päätök­siä. He päät­tävät, mis­tä luovu­taan ja mis­tä pide­tään kiin­ni. Oppo­si­tion ei pitäisi väärin säästämis­es­tä motkot­taa. Oppo­si­tiop­uolueet oli­vat kaik­ki edel­lisessä hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta eivät halun­neet tätä val­taa käyttää.

Bio­taloud­estako pelastaja?

Suomen talous pitäisi saa­da nousu­un, tai koh­ta tehdään lisää ikäviä päätök­siä. Mis­tä saisimme uusia työpaikkoja?

Bio­taloud­es­ta toiv­otaan pelas­ta­jaa. Sil­lä tarkoite­taan lähin­nä met­sis­sämme kas­va­van puun laa­ja-alaisem­paa ja fik­sumpaa käyt­töä. Lisää sel­l­ute­htai­ta, puupo­h­jaista polt­toainet­ta sekä auton tankki­in että voimalaitok­si­in. Jotkut näkevät puus­ta valmis­te­tu­ille tek­sti­ilikuiduille val­ta­van tule­vaisu­u­den, sil­lä vesip­u­la uhkaa puuvil­lan tuotan­toa eri puo­lil­la maailmaa.

Uudet puu­ta jalosta­vat tehtaat eivät paljon työl­listä. Äänekosken jät­timäi­nen bio­tuotete­hdas työl­listää samat 160 henkeä kuin paikalla nyt ole­va van­hempi ja pienem­pi sel­l­ute­hdas. Työ­paikat tule­vat puun kor­ju­useen. Met­sure­i­ta on Suomes­sa nyt alle kymme­nen tuhat­ta. Puun kor­ju­useen voi tul­la tuhan­sia, mut­ta ei kym­meniä tuhan­sia työ­paikko­ja lisää.

Met­sien kasvu ylit­tää selvästi puun kau­pal­lisen käytön. Tästä huoli­mat­ta puun myyn­ti voi lisään­tyä vain noin viiden­nek­sen, ellei siir­ry­tä jonkin­laiseen puun pakkomyyn­ti­in. Met­sä­te­ol­lisu­us on jo protestoin­ut Helsin­gin suun­nitelmia siir­tyä puun polt­tamiseen voimalaitoksissaan.

Moni haaveilee puun kysyn­nän tuo­van maaseudulle tulo­ja nou­sev­ina kan­to­hin­toina. Sel­l­un ja paperin valmis­tus siir­tyy vikkelästi muualle, jos raa­ka-aine kallis­tuu. Tule­vaisu­u­den lupauksi­na pidet­tyjä tek­sti­ilikuitu­ja voi tehdä myös euka­lyp­tuk­ses­ta. Jos Helsin­gin ener­gia vai­h­taa kivi­hi­ilen hak­keeseen, sen on kil­pailutet­ta­va polt­toaine­hank­in­nat kan­sain­välis­es­ti. Suo­ma­laisen puun hin­ta ei voi koho­ta kovin paljon ellei puus­ta tule pulaa maail­man­laa­juis­es­ti, mitä me tietysti kaik­ki toivomme.

Bio­talous voi tuo­da merkit­tävää piristys­tä haja-asu­tusalueille, mut­ta koko maan tilan­net­ta se ei muu­ta dramaattisesti.

Vien­ti­te­ol­lisu­us työl­listää eliittiä 

Suomen vien­nin on perus­tut­ta­va korkeaan osaamiseen ja sik­si vien­tialoista on tulos­sa elit­is­tisiä jot­ka työl­listävät lähin­nä erit­täin osaavaa väkeä. Ääries­imerk­ki tästä ovat men­estyneet pelialan yri­tyk­set. Ihanteel­lista olisi, jos voisimme men­estyä aloil­la, joiden töitä kuka tahansa voi oppia tekemään. Sel­l­aista työtä voi kuitenkin todel­la tehdä kuka tahansa. Heitä on hal­van työvoiman mais­sa miljarditolkulla.

Aiem­min suo­ma­lainen tehdastyöläi­nen naut­ti suo­ma­lais­ten insinöörien osaamis­es­ta. Suo­ma­laiset tehtaat tuot­ti­vat paljon parem­paa ja tehokkaam­min kuin hal­patuon­ti­maid­en alkeel­liset tehtaat. Sik­si vähän koulute­tuis­sa ammateis­sakin voiti­in mak­saa yli kym­menker­taisia palkko­ja vasikka­pa Kiinaan ver­rat­tuna. Nyt osaami­nen on irronnut koti­maas­ta. Suo­ma­lainen insinööri voi myy­dä osaamisen­sa mihin maa­han hyvän­sä. Muiden teol­lisu­us­maid­en insinöörit tekevät niin joka tapauk­ses­sa. Vien­tialoil­la suo­ma­lainen työläi­nen on suo­ras­sa kil­pailus­sa kiinalais­ten, roma­nialais­ten ja viet­nami­lais­ten työläis­ten kanssa. Vien­ti­te­ol­lisu­ud­es­ta on tulos­sa elit­is­tistä toimintaa.

Han­kala asia, sil­lä suurin osa suo­ma­lai­sista kuu­luu siihen taval­lis­ten ihmis­ten joukkoon, jol­la ei ole eri­tyise­tu­ja suh­teessa hal­van työvoiman maid­en työntekijöihin.

Palve­lut tärkein työllistäjä 

Vaik­ka merkan­tilisti­nen talous­teo­ria kumot­ti­in kak­si sataa vuot­ta sit­ten, moni ajat­telee edelleen, että oikea­ta työtä on vien­ti­te­ol­lisu­us, joka tuo maa­han rahaa. Tämän suun­nan isku­lauseena on, ettemme rikas­tu pesemäl­lä tois­temme paito­ja. Talousti­eteil­i­jät huo­maut­ta­vat tähän iro­nis­es­ti, että tuon mukaan maail­man­talous ei voisi toimia lainkaan, kos­ka maa­pal­lol­ta ei viedä mitään minnekään.

Vien­tiä tarvi­taan, jot­ta voidaan mak­saa tuon­ti, mut­ta pääos­altaan suo­ma­lainen elin­ta­so ja työl­lisyys perus­tu­vat kotimarkkinoihin.

Piz­zan saa paljon halvem­mal­la Nairo­bis­sa kuin Kuo­pios­sa, kos­ka piz­zan pais­ta­jalle ei mak­se­ta Nairo­bis­sa juuri mitään. Tämä ei kuitenkaan vaaran­na piz­zan­pais­ta­jan työ­paikkaa Kuo­pios­sa, jos asi­akkaal­la sat­tuu ole­maan nälkä Kuopiossa.

Taval­lisille ihmisille on yhä vähem­män tilaa vien­ti­te­ol­lisu­udessa, mut­ta rajat­tomasti tilaa paikalli­sis­sa palveluis­sa. Palve­lut eivät tuo vien­ti­t­u­lo­ja kuin tur­is­min kaut­ta, mut­ta ne nos­ta­vat mei­dän kaikkien elintasoa.

Palvelu­ala on Suomes­sa alike­hit­tynyt­tä, kos­ka meil­lä ei ole tapana käyt­tää palvelu­ja, kos­ka yrit­täjyys ei ole Suomes­sa voimis­saan ja palvelu­ala on pienyri­tys­ten maail­maa ja kos­ka meil­lä on vähän oikeista kaupunke­ja, jois­sa palve­lut ja asi­akkaat ovat lähel­lä toisiaan.

Yrit­teliäisyyt­tä ja kaupungistumista

Työl­lisyy­den paran­tamisek­si on edis­tet­tävä yrit­telijäisyyt­tä ja nopeutet­ta­va kaupungis­tu­mista. Nuoris­sa on onnek­si paljon enem­män yri­tyshenkeä kuin virkamiehik­si koulute­tuis­sa van­hem­mis­sa ikäluokissa.

Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen kasvukeskuk­si­in olisi nyt paras­ta elvy­tys­tä. Korkean osaamisen vien­tiyri­tyk­set edel­lyt­tävät toimivia kaupunke­ja, jois­sa ideat lev­iävät. Rak­en­teelli­nen muu­tos tavaroista palvelui­hin toimii lähin­nä vain kaupungeissa.

Hyväl­lä kaupungilla on vilkas ja toimi­va keskus­ta. Moni kaupun­ki on tuhon­nut elin­voimaansa rak­en­ta­mal­la ostosparati­ise­ja kaupun­gin ulkop­uolelle näivet­täen näin keskustaansa.

Kuo­pi­on panos­tuk­set osin maanalaiseen maail­maan torin ympäristössä on oikean suun­tainen aja­tus. Viiden vuo­den kulut­tua näemme, toimi­iko se.

 

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)