Olen esittänyt tätä ennenkin, mutta esitän taas.
Jätettäköön kysymys sunnuntailisästä paikallisesti sovittavaksi mutta niin, että palkkasumma (nykyisillä työtunneilla) jää ennalleen. Jos sunnuntai lisä nousee nykyisestään, alenee arkipäivän palkka ja jos sunnuntailisä laskee, nousee arkipäivän palkka. Ideaalisinta olisi, jos sunnuntailisän suuruus perustuisi eräänlaiseen huutokauppaan. Sunnuntailisä on liian korkea, jos sunnuntaivuoroista kilpaillaan ja liian matala, jos työntekijöitä pitää käskeä sunnuntaityöhön. Olen ymmärtänyt, että molempia tapauksia esiintyy.
Sunnuntaityö on useimpien mielestä ikävämpää kuin työ arkisin, mutta toisten kannalta se on vielä paljon ikävämpää kuin toisten. Jos sunnuntaivuorot ovat niin alihinnoiteltuja, että niihin pitää määrätä kaikki tasapuolisesti, syntyy hyvinvointitappioita, koska sunnuntaityöhön määrätään nekin, joille se on erityisen hankalaa. Sanoin käy, jos sunnuntaivuorot ovat ylihinnoiteltuja niin, että niitä tavoittelee useampi kuin voi saada. Silloinkin niitä tulee tekemään sellaisiakin, joille tästä on enemmän haittaa kuin toisille.
Laitettakoon sunnuntaivuorot työpaikkakohtaisesti ”pörssiin”. Oletetaan laskemisen helpottamiseksi, että sunnuntaitunteja on kaikista tunneista 1/11. Merkitään tavallisten tuntien palkkaa alkutilanteessa 100:lla, jolloin sunnuntaivuorojen palkka on 200. Oletetaan, että ensimmäisellä kierroksella sunnuntaityön tekijöitä on enemmän kuin tunteja on tarjolla. Lasketaan sunnuntai tunnin palkkaa 190:een ja nostetaan arkituntien palkkaa 101:een. (Palkkasumma pysyy ennallaan) Jos sunnuntaityöhön on edelleen ylikysyntää, lasketaan sunnuntaityön palkkaa ja nostetaan arkityön palkkaa, kunnes tasapaino syntyy.
Jos alkutilanteessa sunnuntaityöhön ei halukkaita löydy tarpeeksi, nostetaan sunnuntaityön palkkaa ja lasketaan arkityön palkkaa pitäen edelleen palkkasumma ennallaan. (Jos sunnuntaityöt jaetaan edelleen tasan, kenenkään kuukausipakka ei muutu.)
Minulle helsinkiläiset nuoret ovat kertoneet, että he eivät kesätöissä pääse tekemään rahakkaita sunnuntaivuoroja, koska vakituinen kahmii ne itselleen. Näissä työpaikoissa siis päädyttäisiin laskemaan sunnuntaityön palkkaa ja nostamaan arkityön palkkaa.
Jos tämä johtaisi siihen, että ravintoloissa sunnuntailisä pienenee, työtunteja tulisi enemmän, kun ravintolat olisivat nykyistä useammin auki sunnuntaisin ja sunnuntain järkyttävän korkeat ruuan hinnat laskisivat niin, että useampi perhe söisi sunnuntailounasta ravintolassa.
