Hallituksen asuntopoliittiset linjaukset (3) Tonttitarjonta ja rakentamisen hinta

Maankäyt­tö- ja raken­nus­lakia uud­is­te­taan rak­en­tamis­mah­dol­lisuuk­sien helpot­tamisek­si: lyhen­netään päätöspros­es­sia muun ohel­la val­i­tus­menet­te­lyjä muut­ta­mal­la, helpote­taan haja-asu­tusaluei­den rak­en­tamista muun muas­sa suun­nit­te­lu­tarvealuesään­nöstöä lieven­tämäl­lä, siir­retään päätös­val­taa poikkeamisti­lanteis­sa ELY-keskuk­sil­ta kun­nille ja yhdis­tetään han­kekaavoitus ja YVA-menettely.

Voisiko val­i­tusten käsit­telya­joille lait­taa jonkin määräa­jan? Miten voi men­nä vuosi sen toteamiseen, ettei valit­ta­jal­la ole val­i­tu­soikeut­ta? Jar­ru­tus­val­i­tuk­set lop­puisi­vat, jos ilmi­selvis­sä tapauk­sis­sa päätös tulisi viikossa.

Ensin piti mure­htia tyhjilleen jääviä asun­to­ja haja-asu­tusalueil­la ja sit­ten mietitään, miten haja-asu­tusalueille voisi rak­en­taa lisää.

Kun­nat tehkööt kuten halu­a­vat, kun­han vas­taa­vat itse seu­rauk­sista eivätkä tule manku­maan rahaa koulukul­je­tuk­si­in ja van­hus­ten koti­hoidon kohtu­ut­tomi­in kus­tan­nuk­si­in, paikallis­tei­hin ja muuhun sel­l­aiseen, mitä haja-asu­tus merk­it­see. Joka päät­tää, se maksaa.

Val­takun­nal­lis­ten aluei­denkäyt­tö­tavoit­tei­den ohjaus­val­taa sel­ven­netään kun­tien maankäyt­tö­val­lan ja ‑vas­tu­un lisäämisek­si. ELY-keskusten rooli kaavoitus- ja rak­en­tamisas­iois­sa muute­taan kon­sul­toivak­si. ELY-keskusten val­i­tu­soikeut­ta kaavapäätök­sistä rajoite­taan. Maakun­takaavo­jen ja kun­tien yhteis­ten yleiskaavo­jen vahvis­tus­menet­telystä ympäristömin­is­ter­iössä luovu­taan. Rantarak­en­tamisen poikkeamis­päätök­set siir­retään kokon­aisu­udessaan kuntiin.

ELY-keskusten val­i­tu­soikeus on herät­tänyt kun­nis­sa raivoa, kos­ka val­i­tus­mah­dol­lisu­ut­ta on käytet­ty aika hep­poisin perustein, mut­ta nyt voidaan joutua ojas­ta allikkoon. Mik­si kun­nat ylipään­sä vaivau­tu­isi­vat kat­so­maan, mitä raken­nus­lais­sa lukee, jos ilmi­selvästi lait­tomista päätök­sistä ei saisi valittaa?

Joit­tenkin kun­tien päätök­sen­teko­ta­vat ovat sel­l­aisia, että päätös­val­lan siirtämi­nen kun­ti­in peru­ut­ta­mat­tomasti voi johtaa Suomen putoamiseen mon­ta pykälää vähiten kor­rup­toitunei­den maid­en luettelossa.

Vira­nomaiskäsit­te­lylle asete­taan kaavoitus­pros­es­sis­sa, mukaan lukien YVA, sito­vat käsittelyajat.

Hyvä!

Ruot­sis­sa on myös tuomiois­tu­mil­la, ainakin markki­natuomiois­tu­imel­la, sito­vat käsit­telya­jat, jot­ka ovat mur­to-osa Suomen käsit­telya­joista. (Päätös tul­ta­va kuukaudessa valituksesta.)

Kaikissa rak­en­tamis- ja ympäristöa­siois­sa siir­ry­tään menet­te­lyyn, jos­sa val­i­tu­soikeus Korkeim­paan hallinto-oikeu­teen edel­lyt­tää ensin val­i­tus­lu­van saamista. Val­i­tuslu­pa­päätök­sen saamiselle asete­taan sito­va määräai­ka. Maankäyt­tö- ja raken­nuslu­pa­päätösten val­i­tustapausten oikeu­denkäyn­ti­mak­su­ja korote­taan. Selvitetään siir­tymi­nen kaavoitusasiois­sa kun­nal­lis­val­i­tuk­ses­ta hallintovalitukseen.

Joku juridis­en koulu­tuk­sen saanut voi arvioi­da sitä, mitä siir­tymi­nen yhteen tasoon oikeu­denkäyn­nis­sä tarkoit­taa. Korkeim­paan oikeu­teen tarvi­taan val­i­tuslu­pa, mut­ta sitä ennen on ollut käräjäoikeu­den ja hov­ioikeu­den käsit­te­ly. Ymmär­rän kyl­lä, mis­tä tarpeesta tämä aja­tus kumpuaa.

Kun­tien tulee kaavoituk­sel­la ja tont­tien luovu­tuk­sel­la edis­tää tehokas­ta kil­pailua asun­torak­en­tamises­sa kaavoit­ta­mal­la tont­te­ja riit­tävästi eri­laisille raken­nustyypeille (pien­talot, riv­i­talot, ker­rostalot, pienker­ros- talot).

Jos Helsin­ki tar­joaisi raken­net­tavak­si vaik­ka viisinker­taisen määrän tont­te­ja, ne kaik­ki myös raken­net­taisi­in eikä siis olisi kaavoitet­tu riit­tävästi. Jokainen uusi asukas merk­it­sisi noin 30 000 euron investoin­tiku­lu­ja, 30 000 uut­ta asukas­ta mak­saisi mil­jardin. Kaupun­gin talous ei tätä kestäisi.

Asun­to­tuotan­nos­sa täysin esteet­tömik­si asun­noik­si edel­lytetään rak­en­ta­maan vain tiet­ty osu­us uud­isko­hteen asunnoista.

Olen­naista on, mitä tarkoit­taa täysin. Tässä on ollut ylilyön­te­jä, mut­ta asun­tokan­nas­ta on nyt niin pieni osu­us esteet­tömiä, että uud­is­rak­en­tamises­sa niitä pitäisi olla aika paljon. Van­hus­ten kun pitäisi kuitenkin voi­da asua koton­aan. Jokaista pien­tä yksiötä ei kuitenkaan ehkä pitäisi vaa­tia esteet­tömäk­si, kos­ka se vie kohtu­ut­toman paljon tilaa.

Kor­jaus­rak­en­tamisen helpot­tamisek­si luo­daan alueel­lis­ten poikkeuslupi­en menetelmä.

Meil­lä päin puhutaan poikkeamis­lu­vista. Eikö täl­lainen muka ole ole­mas­sa? Esimerkik­si ullakkorakentamisessa?

Suju­voite­taan asun­to-osakey­htiön päätök­sen­tekoa peruskorjaus‑, esteet­tömyys- ja täydennysrakentamisessa.

Tärkein­tä olisi päästä yksimielisyys­vaa­timuk­sista esimerkik­si, jos perusko­r­jaamisen sijas­ta pide­tään järkeväm­pänä purkaa van­ha ja rak­en­taa tilalle kolme uutta.

Raken­nusten käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tok­sia ja täy­den­nys­rak­en­tamista suju­voite­taan otta­mal­la käyt­töön keven­net­ty kaavamenettely.

Meil­lä nämä eivät aina mene lau­takun­taa pidem­mälle. Miten sitä siitä vielä kevennetään?

 Edis­tetään raken­nusten käyt­tö­tarkoituk­sen muut­tamista toimis­to- ja liiketiloista asun­noik­si. Raken­nuk­sen kor­jaami­nen, käyt­tö­tarkoituk­sen muut­ta­mi­nen tai perus­paran­t­a­mi­nen ei laukaise uud­is­rak­en­tamis­ta­soisia velvoit­tei­ta esimerkik­si esteet­tömyys- ja äänieristys­vaa­timusten osalta. Ener­giate­hokku­us­vaa­timusten osal- ta ener­giate­hokku­us­di­rek­ti­ivin mukaises­sa sään­telyssä on hyö­dyn­net­tävä kaik­ki direk­ti­ivin sal­li­mat jous­tot ja poikkeusmah­dol­lisu­udet. Kau­pan laat­u­lu­ok­i­tuk­ses­ta kaavoituk­ses­sa luovu­taan. Suuryk­sikkösään­te­lyä keven­netään keskus­ta­toim­into­jen alueella.

Ei tässä ole ongel­mana äänier­i­tys enkä näe hyväk­si tehdä mitään ener­giasyöp­pöjä harakan­pe­siä. Todel­li­nen ongel­ma on pysäköin­ti. Jos talon alle pitää lait­taa pysäköin­tipaikko­ja a’ 50 000 €/kpl yksi sataa ker­rosneliötä kohden, nos­taa tämä asuin­neliön hin­taa 600 eurolla.

Pitäisi määritel­lä, mitä tarkoite­taan keskus­ta­toim­into­jen alueel­la, sil­lä yrit­ti­hän Sipoo kaavoit­taa sel­l­aisen keskelle ei mitään. Vaikka­pa edes 10 000 asukas­ta tai työ­paikkaa kilo­metrin säteellä?

Se, ettei tehtäisi eroa tilaa vievän kau­pan ja jät­timäisen ruokakau­pan välil­lä avaa tien pel­tomar­keteille. Vaar­alli­nen koh­ta, mut­ta jos kepu­lan­di­as­sa halu­taan tuho­ta kaupunkien elin­voimaisu­us tap­pa­mal­la niiden kesku­s­tat, mitä me tääl­lä punav­ihreässä kuplas­sa olemme heitä neu­vo­maan. Täl­lä taataan se, ettei Suomes­sa koh­ta ole mui­ta men­estyviä kaupunke­ja kuin Helsinki.

 Kaavoitus- ja raken­nus­suo­jelu­lain­säädän­töä muute­taan siten, että suo­jelul­la ei estetä asuin­raken­nusten esteet­tömyy­den pois­tamista, esimerkik­si hissien jälkiasentamista.

Hmm. Kuka kepu­lai­sista asuu Kruununhaassa?

Rak­en­tamis­mah­dol­lisuuk­sia haja-asu­tusalueil­la lisätään mm. siten, että yleiskaa­va voisi nyky­istä laa­jem­min toimia rak­en­tamisen perus­teena. Vapaa-ajan asun­to­jen muut­tamista pysyvään asuinkäyt­töön joustavoitetaan.

Jos minä muu­tan asumaan pysyvästi kalas­tus­ma­jaani ulkolu­odol­la, on vähän kohtu­u­ton­ta vaa­tia min­ul­ta kun­taa kul­jet­ta­maan lapset kelirikkoaikana helikopter­ille koulu­un. Eikö kom­pro­missi­na voisi olla kah­den­laisia asun­to­ja, sel­l­aisia, joil­la on täy­det oikeudet ja sel­l­aiset, joil­la on kesämökin oikeudet, vaik­ka niis­sä asu­taan pysyvästi. Jälkim­mäi­sis­sä ei olisi oikeut­ta koulukul­je­tuk­si­in, koti­palvelui­hin eikä lume­nau­rauk­seen kun­nan piikki­in. Olisi­han se parem­pi kuin kieltää vak­i­tu­inen asum­i­nen kokon­aan. Jos minä raken­nan itsel­leni asun­non ulkolu­odolle, on vähän kohtu­u­ton­ta vaa­tia kun­taa kul­jet­ta­maan lapset kelirikkoaikana helikopter­ille kouluun.

 Maankäyt­tö- ja raken­nus­laki­in luo­daan edel­ly­tyk­set nyky­istä selvästi laa­jem­mille mah­dol­lisuuk­sille pieni- muo­toiseen piharak­en­tamiseen ja eri­lais­ten toimen­pitei­den kuten aurinkopa­neel­ien ja maaläm­pöpump­pu­jen toteut­tamisek­si ilmoitusmenettelyllä.

Hyvä!

Tosin kaupunki­maisil­la alueil­la (e>2) maaläm­pöpumpun on kyl­lä jo naa­purisuhtei­den vuok­si olta­va luvan­varainen, kos­ka maa jää­ty­isi, mut­ta se on kai selvä kaikille.

 Edel­lä päätet­ty­jen lisäk­si käyn­nis­tetään kärk­i­hankkeena val­tion ja kun­tien rak­en­tamisen nor­mitalkoot muiden kus­tan­nusten ja byrokra­t­ian keven­tämisek­si, esimerkik­si väestön­suo­jien ja pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamisen osalta.

Huraa!