Onko Helsinki ylimitoittamassa kaavoituksen varautuessaan 860 000 asukkaaseen 2050? Merkitsisihän tämä väkiluvun kasvua liki 240 000 asukkaalla 35 vuodessa. Helsingin Sanomat esimerkiksi huomautti, että päätettäessä aikanaan metrosta oletettiin Helsingin asukasluvun nousevat 750 000 asukkaaseen tehdessään metropäätöstä 1960-luvu alussa, mutta nyt asukkaita kuitenkin vain 624 000.
Viisikymmentä vuotta sitten ei yliarvioitu kaupungin kasvua, vaan aliarvioitiin kaupunkirakenteen hajautuminen. Se, että kaupunkirakenne hajautui, johtui suurelta osin siitä, että Helsinki ei kaavoittanut tarpeeksi asuntoja ja ihmiset joutuivat naapurikuntiin. Asuntojen hinnat paljastavat, että enemmän olisi Helsinkiin ollut tulijoita, jos vain asuntoja olisi ollut.
Vuoteen 2050 mennessä koko kaupungin (=seutu) asukasluvun oletetaan kasvavan 560 000 asukkaalla, eli kasvun oletetaan jatkuvan suunnilleen ennallaan. Jos Helsinki ottaa tästä kasvusta vain vajaat 240 000, muualle menee selvä enemmistö. Niinpä seudun rakenne jatkaa hajoamistaan.
Olisi hyvä, jos Helsinki voisi ottaa tuosta asukasluvun kasvusta aiottua suuremman osan. Väitän myös, että tämä vastaisi asukkaiden toiveita. Jos olisi mahdollista tarjota seudun kaikille asukkaille mahdollisuus vaihtaa nykyinen asuntonsa samankokoiseen ja ‑hintaiseen asuntoon Helsingissä, koko tuo 550 000 uutta asukasta voisi toteutua Helsingissä.
Isompaan kasvuun kaupungin rahkeet riitä eivät ainakaan nykysäännöillä. Mutta jos seudun kasvu jääkin 400 000 asukkaaseen, Helsingin on järkevää edelleen ottaa siitä tuo vajaat 240 000 asukasta.
Varautuminen 860 000 asukkaaseen vuonna 2050 ei ole mitenkään ylimitoitettua.
(Joku voi ihmetellä, miksi käytän tässä eri lukuja kuin kaupunki. Kaupungin luvuissa varaudutaan 260 000 tai 250 000 uuteen asukkaaseen ja seudun kasvuksi ennustetaan 600 000. Olen vähentänyt noista kasvuluvuista jo toteutuneen kasvun.)