Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.2.2015

(esi­tys­lis­taan tästä)

Lausun­to Uuden­maan 4. vaihemaakuntakaavasta

Tek­stis­sä on täl­lainenkin palanen:

Helsin­gin seudul­la on käyn­nis­sä usei­ta mui­ta seudullisia maankäyt­töön, asumiseen ja liiken­teeseen liit­tyviä selvi­tyk­siä. Helsin­gin seudun liiken­nejär­jestelmä­su­un­nitel­maa (HLJ2015) ja Helsin­gin seudun 14 kun­nan yhteistä maankäytön suun­nitel­maa (MASU) on laa­dit­tu yhteistyössä alueen kun­tien, Helsin­gin seudun liiken­teen ja Uuden­maan liiton kesken. Alueelle on laa­dit­tu yhteinen asun­tostrate­gia vuo­teen 2025. 

Nämä kaik­ki on hyväl­lä yhteistyöl­lä sovitet­tavis­sa yhteen, mut­ta huo­mat­takoon: siitä ovat luot­ta­mus­miesor­gan­isaa­tiot täysin sivus­sa. Se ei voi tapah­tua kuin vira­nomaisy­hteistyönä. Metropoli­hallinto kaa­tui. Toivoisin että siitä tehtäisi­in uusi, vahvem­pi ver­sio, kos­ka ei täl­lainen suun­nit­telu­jär­jestelmä voi olla demokraattinen.

Tuulivoimalle pitäisi lausun­non mukaan esit­tää enem­män aluei­ta. On se kum­ma, kun Sak­sas­sa ja Tankas­sa tuulivoimaa voidaan rak­en­taa asu­tuk­sen läheisyy­teen ja meil­lä vaa­di­taan kah­den kilo­metrin etäisyys asutukseen.

Liito-oravien suo­jelu tulisi ratkaista maakun­takaa­van tasol­la. Tämä var­maankin tarkoit­taa, että merk­itään alueet, joil­la liito-oravien elämä halu­taan tehdä mah­dol­lisek­si. Jotain­han tälle pitäisi tehdä, kos­ka laji on joko run­sas­tunut huo­mat­tavasti tai siitä on saatu uusia tieto­ja. Tiukimpi­en tulk­in­to­jen mukaan koko Etelä-Suo­mi pitäisi koh­ta aset­taa raken­nuskiel­toon liito-ora­van suojelemiseksi.

Maakun­takaa­van mukaan oikeas­t­aan kaik­ki virk­istyk­seen sovel­tu­vat alueet pitäisi vara­ta virk­istyk­seen. Tämä on vähän han­kala sovit­taa yhteen 600 000 uuden asukkaan kanssa. Virk­istysalueista ja merk­in­tö­jen luon­teesta on lausun­nos­sa pitkät tar­i­nat. Yleis­es­ti merkin­nöistä toiv­otaan strate­gisem­pia eikä aivan metrilleen rajaavia. Joitakin merk­in­töjä kuten Malmin eteläpuolel­la ole­vaa, esitetään vähän siir­ret­täväk­si. Melkin saarelle toiv­otaan mah­dol­lisu­ut­ta rak­en­taa merelli­nen kaupungi­nosa. (Haa, ainakin yksi auto­ton kaupungi­nosa siis tulos­sa!) Nur­mi­jär­ven­tien bule­vardis­oin­nille halu­taan antaa mah­dol­lisu­us (vie siivun keskus­puis­tos­ta). Var­tiosaa­reen ja Ram­sin­niemeen halu­taan mah­dol­lisu­ut­ta rakentamiseen.

Myl­ly­matkantie 6:n tiivistyskaava

Tämä pan­ti­in pöy­dälle ajatuk­sel­la, että nos­te­taan tehokku­us 1,5:een. Virkamiehet sanoi­vat, että ei onnis­tu, kos­ka pysäköin­ti tulisi liian kalli­ik­si, ja tänne piti tul­la kohtu­uhin­taista rak­en­tamista. Tätä on vähän han­kala hyväksyä. Tiivistämi­nen on kaupun­gin kannal­ta niin edullistä, että kan­nat­taisi oikeas­t­aan mak­saa tuo pysäköimi­nen kaupun­gin kas­sas­ta, jos ker­ran on niin vält­tämätön­tä lait­taa paljon pysäköin­tipaikko­ja metroase­man läheisyy­dessä oleville ton­teille. Tämä taas tietysti rikkoisi peri­aat­teen kus­tan­nusten jakamis­es­ta val­tion ja kun­nan kesken sosi­aalises­sa asun­to­tuotan­nos­sa. Parem­pi siis kaataa maito maa­han, kun ei pystytä sopi­maan sen jakamisesta.

Toinenkin perustelu virkamiehillä oli: tiivistämi­nen on vaikea­ta ilman, että pure­taan ole­mas­sa ole­via talo­ja. Tämä on perustelu­na parem­pi, jopa ratkaiseva.

Jätkäsaa­reen kak­si täysikokoista urheilukenttää

Tal­ven ajak­si toinen voidaan kat­taa ja tois­es­ta tehdä teko­jäära­ta. Jos tuol­la pelataan jalka­pal­loa, myötä­tu­uleen pelaaval­la joukkueel­la on huo­mat­ta­va etu puolel­laan. Ylim­i­toi­tus? Suomes­sa on paljon 15 000 asukkaan kun­tia, jois­sa on peräti kolme urheilukenttää.

Kru­unuvuoren ase­makaa­van luonnos

Suurin osa Kru­unuvuores­ta jätetään virk­istysalueek­si ja alueel­la ole­va lampi ympäristöi­neen merk­itään luon­non­suo­jelumerkin­näl­lä. Tämän alueen kaavoituk­ses­ta on vuorineu­vos Aarnin per­he käynyt tap­pi­on pää­tyneen tais­telun kaupun­gin kanssa vaa­tien nyt viher­alueek­si merk­i­tyn alueen ottamista tas­a­puolisu­u­den nimis­sä asuinalueek­si. KHO aset­tui kiis­tas­sa kaupun­gin kan­nalle. Nyt ratikkasil­lan kupeeseen tulee pieni, 1600 asukkaan ker­rostalo­val­tainen alue. Lisäk­si kauem­pana on pieni omako­tialue, jol­la var­maankin on oma historiansa.

Vähän ihme­tyt­ti pääkadun epäka­tu­mainen, lähiömäi­nen yleisilme.

Tästä var­maankin kat­so­taan esit­te­ly ja mietitään sitten.