Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.2.2015

(esi­tys­lis­taan täs­tä)

Lausun­to Uuden­maan 4. vaihemaakuntakaavasta

Teks­tis­sä on täl­lai­nen­kin palanen:

Hel­sin­gin seu­dul­la on käyn­nis­sä usei­ta mui­ta seu­dul­li­sia maan­käyt­töön, asu­mi­seen ja lii­ken­tee­seen liit­ty­viä sel­vi­tyk­siä. Hel­sin­gin seu­dun lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä­suun­ni­tel­maa (HLJ2015) ja Hel­sin­gin seu­dun 14 kun­nan yhteis­tä maan­käy­tön suun­ni­tel­maa (MASU) on laa­dit­tu yhteis­työs­sä alu­een kun­tien, Hel­sin­gin seu­dun lii­ken­teen ja Uuden­maan lii­ton kes­ken. Alu­eel­le on laa­dit­tu yhtei­nen asun­to­stra­te­gia vuo­teen 2025. 

Nämä kaik­ki on hyväl­lä yhteis­työl­lä sovi­tet­ta­vis­sa yhteen, mut­ta huo­mat­ta­koon: sii­tä ovat luot­ta­mus­mie­sor­ga­ni­saa­tiot täy­sin sivus­sa. Se ei voi tapah­tua kuin viran­omai­syh­teis­työ­nä. Met­ro­po­li­hal­lin­to kaa­tui. Toi­voi­sin että sii­tä teh­täi­siin uusi, vah­vem­pi ver­sio, kos­ka ei täl­lai­nen suun­nit­te­lu­jär­jes­tel­mä voi olla demokraattinen.

Tuu­li­voi­mal­le pitäi­si lausun­non mukaan esit­tää enem­män aluei­ta. On se kum­ma, kun Sak­sas­sa ja Tan­kas­sa tuu­li­voi­maa voi­daan raken­taa asu­tuk­sen lähei­syy­teen ja meil­lä vaa­di­taan kah­den kilo­met­rin etäi­syys asutukseen.

Lii­to-ora­vien suo­je­lu tuli­si rat­kais­ta maa­kun­ta­kaa­van tasol­la. Tämä var­maan­kin tar­koit­taa, että mer­ki­tään alu­eet, joil­la lii­to-ora­vien elä­mä halu­taan teh­dä mah­dol­li­sek­si. Jotain­han täl­le pitäi­si teh­dä, kos­ka laji on joko run­sas­tu­nut huo­mat­ta­vas­ti tai sii­tä on saa­tu uusia tie­to­ja. Tiu­kim­pien tul­kin­to­jen mukaan koko Ete­lä-Suo­mi pitäi­si koh­ta aset­taa raken­nus­kiel­toon lii­to-ora­van suojelemiseksi.

Maa­kun­ta­kaa­van mukaan oikeas­taan kaik­ki vir­kis­tyk­seen sovel­tu­vat alu­eet pitäi­si vara­ta vir­kis­tyk­seen. Tämä on vähän han­ka­la sovit­taa yhteen 600 000 uuden asuk­kaan kans­sa. Vir­kis­ty­sa­lueis­ta ja mer­kin­tö­jen luon­tees­ta on lausun­nos­sa pit­kät tari­nat. Ylei­ses­ti mer­kin­nöis­tä toi­vo­taan stra­te­gi­sem­pia eikä aivan met­ril­leen rajaa­via. Joi­ta­kin mer­kin­tö­jä kuten Mal­min ete­lä­puo­lel­la ole­vaa, esi­te­tään vähän siir­ret­tä­väk­si. Mel­kin saa­rel­le toi­vo­taan mah­dol­li­suut­ta raken­taa merel­li­nen kau­pun­gin­osa. (Haa, aina­kin yksi auto­ton kau­pun­gin­osa siis tulos­sa!) Nur­mi­jär­ven­tien bule­var­di­soin­nil­le halu­taan antaa mah­dol­li­suus (vie sii­vun kes­kus­puis­tos­ta). Var­tio­saa­reen ja Ram­sin­nie­meen halu­taan mah­dol­li­suut­ta rakentamiseen.

Myl­ly­mat­kan­tie 6:n tiivistyskaava

Tämä pan­tiin pöy­däl­le aja­tuk­sel­la, että nos­te­taan tehok­kuus 1,5:een. Vir­ka­mie­het sanoi­vat, että ei onnis­tu, kos­ka pysä­köin­ti tuli­si lii­an kal­liik­si, ja tän­ne piti tul­la koh­tuu­hin­tais­ta raken­ta­mis­ta. Tätä on vähän han­ka­la hyväk­syä. Tii­vis­tä­mi­nen on kau­pun­gin kan­nal­ta niin edul­lis­tä, että kan­nat­tai­si oikeas­taan mak­saa tuo pysä­köi­mi­nen kau­pun­gin kas­sas­ta, jos ker­ran on niin vält­tä­mä­tön­tä lait­taa pal­jon pysä­köin­ti­paik­ko­ja met­roa­se­man lähei­syy­des­sä ole­vil­le ton­teil­le. Tämä taas tie­tys­ti rik­koi­si peri­aat­teen kus­tan­nus­ten jaka­mi­ses­ta val­tion ja kun­nan kes­ken sosi­aa­li­ses­sa asun­to­tuo­tan­nos­sa. Parem­pi siis kaa­taa mai­to maa­han, kun ei pys­ty­tä sopi­maan sen jakamisesta.

Toi­nen­kin perus­te­lu vir­ka­mie­hil­lä oli: tii­vis­tä­mi­nen on vai­kea­ta ilman, että pure­taan ole­mas­sa ole­via talo­ja. Tämä on perus­te­lu­na parem­pi, jopa ratkaiseva.

Jät­kä­saa­reen kak­si täy­si­ko­kois­ta urheilukenttää

Tal­ven ajak­si toi­nen voi­daan kat­taa ja toi­ses­ta teh­dä teko­jää­ra­ta. Jos tuol­la pela­taan jal­ka­pal­loa, myö­tä­tuu­leen pelaa­val­la jouk­ku­eel­la on huo­mat­ta­va etu puo­lel­laan. Yli­mi­toi­tus? Suo­mes­sa on pal­jon 15 000 asuk­kaan kun­tia, jois­sa on perä­ti kol­me urheilukenttää.

Kruu­nu­vuo­ren ase­ma­kaa­van luonnos

Suu­rin osa Kruu­nu­vuo­res­ta jäte­tään vir­kis­ty­sa­lu­eek­si ja alu­eel­la ole­va lam­pi ympä­ris­töi­neen mer­ki­tään luon­non­suo­je­lu­mer­kin­näl­lä. Tämän alu­een kaa­voi­tuk­ses­ta on vuo­ri­neu­vos Aar­nin per­he käy­nyt tap­pion pää­ty­neen tais­te­lun kau­pun­gin kans­sa vaa­tien nyt vihe­ra­lu­eek­si mer­ki­tyn alu­een otta­mis­ta tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä asui­na­lu­eek­si. KHO aset­tui kiis­tas­sa kau­pun­gin kan­nal­le. Nyt ratik­ka­sil­lan kupee­seen tulee pie­ni, 1600 asuk­kaan ker­ros­ta­lo­val­tai­nen alue. Lisäk­si kau­em­pa­na on pie­ni oma­ko­tia­lue, jol­la var­maan­kin on oma historiansa.

Vähän ihme­tyt­ti pää­ka­dun epä­ka­tu­mai­nen, lähiö­mäi­nen yleisilme.

Täs­tä var­maan­kin kat­so­taan esit­te­ly ja mie­ti­tään sitten.

 

 

 

43 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.2.2015”

  1. Jep, jep, ei tule yllä­tyk­se­nä, että esi­tyk­ses­sä lausun­nok­sen­ne Uuden­maan 4. vai­he­maa­kun­ta­kaa­vas­ta ehdo­te­taan mah­dol­li­suut­ta raken­taa Var­tio­saa­reen ja Ramsinniemeen.

    Ihmet­te­lin­kin jo maa­kun­ta­kaa­va­luon­nok­seen tutus­tues­sa­ni, että Uuden­maan liit­to oli sen­tään ymmär­tä­nyt säi­lyt­tää Ram­sin­nie­men vir­kis­ty­sa­lue­mer­kin­nän ja mer­ki­tä Var­tio­saa­ren­kin val­ta­kun­nal­li­ses­ti arvok­kaak­si raken­ne­tuk­si ympä­ris­tök­si, vaik­ka kaa­va­luon­nok­sen esit­te­ly­ti­lai­suu­des­sa tuli sel­väk­si, että mones­sa (mm. Mal­min len­toa­se­ma) liit­to oli tark­kaan seu­ran­nut Hel­sin­gin askel­merk­ke­jä. Toki arva­sin, että Hel­sin­gin kau­pun­ki pyr­kii vai­kut­ta­maan näi­hin­kin lii­ton jon­ki­nas­tei­siin yri­tyk­siin säi­lyt­tää maa­kun­ta­kaa­voi­tuk­sen ohjaa­va rooli.

    Ei ker­ro hyvää lau­ta­kun­nas­ta, jos se täl­lais­ta läh­tee lausu­maan. Ja var­sin­kaan ei ker­ro hyvää maa­kun­ta­lii­tos­ta, jos se antaa yleis­kaa­va­luon­nok­sen huo­noim­pien osien ohja­ta maa­kun­ta­kaa­voi­tus­ta ja pää­tyy kau­pun­gin vaa­ti­muk­ses­ta muut­ta­maan Ram­sin­nie­men ja Var­tio­saa­ren merkintöjä.

  2. Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta on surul­li­nen kap­pa­le Hel­sin­gin kehit­tä­mis­tä tai parem­min kehit­tä­mät­tö­myy­tä. Kaik­ki havain­ne­ku­vat, jot­ka olen alu­eel­ta näh­nyt, ovat surkeita. 

    Puis­to­ra­ken­ta­mis­ta voi­daan pitää jopa täy­del­li­se­nä kuse­tuk­se­na. Puis­tot teh­dään mui­den mail­le ja espoo­lai­seen tapaan var­maan raken­ne­taan heti kun maa on saa­tu hal­val­la kau­pun­gin omis­tuk­seen. Olen yhä sitä miel­tä, ettei kun­nil­la saa olla maa­no­mis­tusoi­keut­ta. Etu­ris­ti­rii­ta nyky­jär­jes­tel­mäs­sä on lii­an suuri.

    Alu­ees­ta oli­si pitä­nyt teh­dä jotain. Joko pien­ta­loa­lue tai kau­pun­kia, mut­ta nyt se on syn­ty­mäs­sä iso seka­sot­ku peri­aat­teel­la, jokai­sel­le puo­lu­eel­le jotain.

  3. Jal­ka­pal­los­sa pela­taan kak­si puo­liai­kaa. Jouk­ku­eet vaih­ta­vat kent­tä­puo­lis­koa välis­sä. Näin on nok­ke­las­ti eli­mi­noi­tu kaa­voit­ta­jan vai­ku­tus pelin lopputuloksesta.

  4. Eikö jal­ka­pal­los­sa yleen­sä huo­leh­di­ta olo­suh­tei­den tas­a­puo­li­suu­des­ta, esi­mer­kik­si tuu­len ja aurin­gon häi­käi­syn osal­ta siten, että jär­jes­te­tään pelia­jan puo­li­vä­lis­sä eri suun­tiin hyökkäävien/puolustavien jouk­kuei­den puol­ten vaihto?

    Oli­si­ko tuu­lel­le alt­tiis­ta sijain­nis­ta ener­gia­ta­lou­del­lis­ta hyö­tyä avoi­mel­le teko­jää­ra­dal­le? (Miten avoin se on?) Tal­vel­la ja kevääl­lä merel­tä puhal­ta­va kyl­män­vii­leä tuu­li voi­si aut­taa sääs­tä­mään ken­tän jääh­dy­tys­kus­tan­nuk­sis­sa, vai miten asia lie­nee? (Pitäi­si var­maan teh­dä asi­aa kos­ke­vat laskelmat)

    Min­ne varas­toi­daan tal­ven ajak­si Jät­kä­saa­ren kaik­kien (tule­vien) uusien asuk­kai­den veneet? Jos joka vii­den­nel­lä on vene, riit­tää­kö 3000 uut­ta venei­den tal­vi­säi­ly­tys­paik­kaa? Pal­jon­ko ener­gi­aa on tar­koi­tus käyt­tää nii­den venei­den saa­mi­sek­si tal­vi­sil­le sijoilleen?

    1. Olen tie­toi­nen jal­ka­pal­lon sään­nöis­tä. Olet­taen, että tuu­li ei muu­tu, saam­me näh­dä otte­lui­ta, jos­sa tilan­ne on puo­lia­jal­la 10–0 ja lop­pu­tu­los 10–11. Tämän nyt ei pitä­nyt olla tuos­sa kaa­vas­sa olen­nai­sin asia, lähin­nä tar­koi­tet­tu vitsiksi.

  5. Maa­kun­ta­kaa­van mukaan oikeas­taan kaik­ki vir­kis­tyk­seen sovel­tu­vat alu­eet pitäi­si vara­ta vir­kis­tyk­seen. Tämä on vähän han­ka­la sovit­taa yhteen 600 000 uuden asuk­kaan kanssa.”

    Jos tulee 600.000 uut­ta asu­kas­ta, niin eikö vir­kis­ty­sa­luei­ta tar­vi­ta mie­luum­min lisää kuin vähemmän?

  6. Tuu­li­voi­maa ei pidä lisä­tä enää yhtään.

    Oras Tynk­ky­sen tuu­leen­huu­te­lu on kal­lis­ta. Oikeasti.
    http://www.vihreat.fi/blogit/oras-tynkkynen/kallis-tuulivoima-saastaa-rahaa

    Ei sääs­tä rahaa, eikä ympäristöä.

    Tuu­li­voi­ma ei suin­kaan syr­jäy­tä kal­lein­ta säh­köä vaan se syr­jäyt­tää hal­vim­man säh­kön, joka päin­vas­toin lisää säh­kön hin­taa. Suo­mes­sa tuu­li­voi­man sää­tö­voi­ma on vesi­voi­ma, jol­loin se syr­jäyt­tää hal­vem­man vesi­voi­man. Samal­la voi­daan tode­ta, että yhtään ainoa­ta gram­maa eivät CO2-pääs­töt vähene.

    Kun tuu­lee, vesi­voi­ma­lois­sa lai­te­taan pato­luuk­ku­ja pie­nem­mäl­le eikä ainoa­ta­kaan hii­li­voi­ma­laa sul­je­ta. Vih­reä säh­kö kor­vaa siis vih­reän sähkön.

    Kun tuu­li­voi­maa raken­ne­taan lisää, jou­du­taan sää­tö­voi­maa­kin raken­ta­maan lisää. Vesi­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­nen ei Suo­mes­sa enää ole mah­dol­lis­ta, jon­ka vuok­si sää­tö­voi­man lisä­tar­ve täy­tyy raken­taa hii­li- tai kaa­su­voi­ma­lois­ta. Tuli­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­sen myö­tä jou­du­taan Suo­mes­sa­kin raken­ta­maan siis lisää fos­sii­lis­ta säh­kö­voi­maa, kuten Sak­sas­sa ja Tans­kas­sa on täy­ty­nyt teh­dä. Fors­saan on jo yksi 300 MW kaa­su­tur­bii­ni­lai­tos rakennettu.

    Sak­san tuu­li­voi­ma on hal­ven­ta­nut välil­lä naa­pu­ri­mai­den säh­kön hin­taa. Kun tuu­lee kovas­ti, ei tuu­li­myl­ly­jä pysäy­te­tä, vaik­ka säh­köä tuo­te­taan yli maan tar­peen. Jot­ta ver­kot eivät kaa­tui­si, myy Sak­sa yli­mää­räis­tä tuu­li­säh­köä naa­pu­ri­mai­hin alen­net­tuun hin­taan tai antaa jopa ilmai­sek­si tai jos­kus on jopa mak­sa­nut sii­tä, että joku huo­lii tämän sekun­da­säh­kön. Myös Tans­ka jou­tuu ajoit­tain myy­mään yli­mää­räi­sen tuu­li­säh­kön­sä nega­tii­vi­seen hin­taan Norjaan.

    Säh­kön mark­ki­na­hin­ta on pää­asias­sa hal­ven­tu­nut sen vuok­si, että öljyn ja kivi­hii­len hin­ta on las­ke­nut. USA on otta­nut käyt­töön­sä run­saat lius­ke­kaa­su­va­ran­ton­sa ja dump­paa hal­paa kivi­hiil­tä Eurooppaan.”

    1. janimh
      Lue­pa nyt huo­lel­la viestisi

      Tuu­li­voi­ma ei suin­kaan syr­jäy­tä kal­lein­ta säh­köä vaan se syr­jäyt­tää hal­vim­man säh­kön, joka päin­vas­toin lisää säh­kön hintaa. 

      Mik­si ajo­jär­jes­tyk­ses­sä joku pitäi­si kal­liin voi­ma­lan käytn­nis­sä ja sul­ki­si hal­van? Lisäk­si säh­kön hin­ta ei mää­räy­dy kes­ki­mä­räi­sen hin­nan vaan kal­leim­man käyn­nis­sä ole­van voi­ma­lan mar­gi­naa­li­hin­nan mukaan. Tio vesi­voi­mae­si­merk­ki­si (sää­tö­voi­ma) oli sikä­li höl­mö, että jos noin teh­dään, tar­koi­tuk­sen aon vain sääs­tää sitä vet­tä käy­tet­tä­väk­si sil­loin, kun säh­kön hin­ta on korkeampi.

  7. Maa­kun­ta­kaa­van mukaan oikeas­taan kaik­ki vir­kis­tyk­seen sovel­tu­vat alu­eet pitäi­si vara­ta vir­kis­tyk­seen. Tämä on vähän han­ka­la sovit­taa yhteen 600 000 uuden asuk­kaan kanssa.”

    Mitä tahan­sa on han­ka­la sovit­taa yhteen 600 000 uuden asuk­kaan kans­sa. Yleis­kaa­van yli­mi­toi­te­tut väes­tö­ta­voit­teet oli­si syy­tä tarkistaa.

  8. Jät­kä­saa­ren lii­kun­ta­puis­ton raken­ta­mi­sai­ka­tau­lu mie­ti­tyt­tää. Onko tosi­aan niin, että muu­ta­man jal­ka­pal­lo­ken­tän ja puku­huo­nei­den raken­ta­mi­seen pitää vara­ta aikaa yhdek­sän vuotta?

  9. HJK kun otti Pal­lo­kent­tä 7:n hoi­toon­sa, niin kau­pun­gin bud­je­tis­ta vapau­tui Jät­kä­saa­ren kent­tiin rahaa. Yli­voi­mai­ses­ti har­ras­te­tuin laji ansait­see panos­tuk­sia myös kau­pun­gin puo­lel­ta lisää. Teko­nur­mia voi myös käyt­tää 24h/vrk mon­ta vuot­ta uusi­mat­ta aina­kin tree­ni­käy­tös­sä, jos nii­tä ei pilaa teke­mäl­lä niis­tä jää­ra­to­ja tal­vek­si! Pulaa on tree­ni­ken­tis­tä futik­seen, joten joku ruset­ti­luis­te­lu­jää ei vas­taa kysyn­tään ja pilaa sen teko­nur­men. Voi­si kau­pun­ki myös vih­doin hoi­taa omis­ta­man­sa Sone­ra Sta­dio­nin asial­li­seen kun­toon nykyi­ses­tä sade- ja tuulitunnelista.

  10. Kari N:
    “Maa­kun­ta­kaa­van mukaan oikeas­taan kaik­ki vir­kis­tyk­seen sovel­tu­vat alu­eet pitäi­si vara­ta vir­kis­tyk­seen. Tämä on vähän han­ka­la sovit­taa yhteen 600 000 uuden asuk­kaan kanssa.”

    Jos tulee 600.000 uut­ta asu­kas­ta, niin eikö vir­kis­ty­sa­luei­ta tar­vi­ta mie­luum­min lisää kuin vähemmän? 

    Peri­aat­tees­sa näin, käy­tän­nös­sä pitää miet­tiä, min­kä­lai­sia arvo­ja vir­kis­tys­käy­tös­sä tavoitellaan.

    Esi­mer­kik­si aar­nio­met­sä on oikein hyvää vir­kis­ty­sa­luet­ta, mut­ta sen arvo vir­kis­tys­käy­tös­sä vähe­nee radi­kaa­lis­ti heti jos siel­lä on enem­män kuin yksi ihmi­nen paria­kym­men­tä heh­taa­ria koh­den (=vir­kis­ty­sar­vo perus­tuu luon­non rau­haan). Vaik­ka­pa pal­lo­ken­tän vir­kis­ty­sar­vo päin­vas­toin kas­vaa kun ken­täl­lä on enem­män pelaa­jia (=yksin on ikä­vä pelata)

    Var­sin mer­kit­tä­vä osa pää­kau­pun­ki­seu­dun “vir­kis­ty­sa­lu­ees­ta” on eri­lais­ta ryteik­köä, joka ei ole vir­kis­ty­sar­vol­taan eikä var­sin­kaan käyt­tö­as­teel­taan kovin­kaan kummoista

  11. Kai­ken voi­si sum­ma­ta niin, että pitää teh­dä valin­to­ja. Asui­na­lueil­la on hyvä jät­tää tilaa elä­mi­sel­le ja luon­nol­le muu­ten tulok­se­na on kivi­ky­lä. Ei mikään elä­vä, lap­set, nuo­ret, taval­li­set ja eri­lai­set ihmi­set halua asua täy­teen raken­ne­tuis­sa getois­sa; niis­tä­hän jen­gi halu­aa pois. Sta­di on ollut väl­jä ja vih­reä: tääl­lä on voi­nut hen­git­tää ja sel­lai­nen mes­tan arvo kas­vaa koko ajan. Sik­si on nii­tä aluei­ta, jois­ta tykä­tään. Raken­ta­kaa kaik­ki pai­kat ja ran­nat täy­teen, niin lumo on kadon­nut eikä sitä enää takai­sin saa.

  12. Var­tio­saa­ren ja Ram­sin­nie­men ran­nat pitää jät­tää raken­ta­mat­ta. Hel­sin­ki tar­vit­see vie­lä raken­ta­mat­to­mat merenrantansa.

  13. janimh:
    Tuu­li­voi­maa ei pidä lisä­tä enää yhtään.

    Oras Tynk­ky­sen tuu­leen­huu­te­lu on kal­lis­ta. Oikeasti. 

    Höpö höpö. Tuu­li­voi­ma alen­taa Suo­men säh­kön alue­hin­taa enem­män kuin tuet maksavat:

    http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/energiakolmio-tuulivoima-laskee-sahkon-hintaa-tukia-enemman/689963/

    Tuu­li­voi­ma on nyt myös kus­tan­nus­te­hok­kain tapa toteut­taa Suo­men uusiu­tu­van ener­gian tavoit­teet. Vesi­voi­maa ei voi lisä­tä, puun polt­to on ris­ti­rii­das­sa met­sä­ta­lou­den kans­sa (ja kan­to­jen polt­to vapaut­taa vain lisää pääs­tö­jä) ja bio­kaa­su­ja tulee kuin kär­pä­sel­tä pierua.

    Vara­voi­maa raken­ne­taan lisää uuden ydin­reak­to­rin vuok­si (jol­la on muu­ten men­nyt jo ihan muu­ta­ma vuo­si yli­mää­räis­tä rakentuessa).

  14. teek­ka­ri:
    Esi­mer­kik­si aar­nio­met­sä on oikein hyvää vir­kis­ty­sa­luet­ta, mut­ta sen arvo vir­kis­tys­käy­tös­sä vähe­nee radi­kaa­lis­ti heti jos siel­lä on enem­män kuin yksi ihmi­nen paria­kym­men­tä heh­taa­ria koh­den (=vir­kis­ty­sar­vo perus­tuu luon­non rau­haan). Vaik­ka­pa pal­lo­ken­tän vir­kis­ty­sar­vo päin­vas­toin kas­vaa kun ken­täl­lä on enem­män pelaa­jia (=yksin on ikä­vä pelata)

    Var­sin mer­kit­tä­vä osa pää­kau­pun­ki­seu­dun “vir­kis­ty­sa­lu­ees­ta” on eri­lais­ta ryteik­köä, joka ei ole vir­kis­ty­sar­vol­taan eikä var­sin­kaan käyt­tö­as­teel­taan kovin­kaan kummoista 

    Näin on, jos hyväk­syy esi­tyk­se­si perus­teet. Minun mie­li­kau­pun­gis­sa­ni on myös vil­liä luon­toa, pen­sai­ta, pöheik­kö­jä, sii­le­jä, sam­ma­koi­ta jne Nau­tin kevään vih­reäs­tä puh­kea­mi­ses­ta ja syk­syn väri­lois­tos­ta. Kes­kus­puis­tos­sa muut ihmi­set eivät häi­rit­se, eivät edes sil­loin kun siel­lä vie­lä oli asunn­ot­to­mien majo­ja. Kovas­ti en osaa naut­tia Espan­puis­ton rivei­hin istu­te­tuis­ta puis­ta ja höy­lä­tyis­tä nur­mi­kois­ta. Jos met­säs­sä saa olla vain yksi ihmi­nen, ei kau­pun­gis­sa sit­ten saa olla met­sää lain­kaan. Mel­ko kylmää.

  15. Kuka arvon kes­kus­te­li­jois­ta ja myös Lau­ta­kunn­nan Kor­keas­tii Arvos­te­tuis­ta Jäse­nis­tä on käy­nyt käve­le­mäs­sä Kruu­nu­vuo­ren metsäalueella?

  16. Mal­lia Kruu­nu­vuo­ren raken­ta­mi­seen tuli­si ottaa vas­ta­ran­nal­ta, Kruu­nu­haas­ta. Ehdo­tet­tu met­sä­lä­hiö (kort­te­li­te­hok­kuus 1.2)on kar­me­aa maan tuh­laus­ta. Eikö KSV:ssa olla sisäis­tet­ty sil­lan tuo­maa boos­tia saa­vu­tet­ta­vuu­teen? Ollaan 15 minuu­tin ratik­ka­mat­kan pääs­sä Kai­vo­ka­dul­ta. Tämä tilai­suus ei tule toistumaan!
    http://www.sarela.fi/wp-content/uploads/2013/09/Kruunuvuorenranta-joukkoliikenne-kartta.004.jpg

  17. Se Kruu­nu­vuo­ren sil­lan­kor­van kaa­va­luon­nos näyt­tää kyl­lä tosi ali­mi­toi­te­tul­ta, ja miten sitä sit­ten tii­vis­täi­si jäl­ki­kä­teen? Mai­se­ma­syis­tä, selos­tuk­sen mukaan, on jätet­ty kaik­ki var­sin mata­lak­si, mut­ta sekään ei seli­tä neli­ker­rok­sis­ten kort­te­lien (vii­si­kul­mioi­den) kes­kel­lä ole­via 2‑kerroksisia kort­te­lei­ta. Ei muu­ten­kaan yksin­ker­tai­ses­ti vai­ku­ta kan­ta­kau­pun­ki­mai­sel­ta, vaik­ka teh­täi­siin osa talois­ta “pai­kal­laan muu­ra­tus­ta tii­les­tä”. Epäil­len suh­tau­dun myös näi­hin mai­se­ma­pe­rus­tei­siin: ei saa nous­ta kal­lion laen yli. Raken­na sii­nä uut­ta kau­pun­kia, kun se pitää pii­lot­taa ran­ta­kal­lion koloon. Mut­ta sama se, paran­taa (kau­pun­ki­mais­taa) voi­si vaik­kei korottaisikaan.

    Ja jos teh­dään town­house­ja spo­ra­kis­ko­jen var­teen, niin siel­lä näki­si mie­lel­lään vil­liä­kin ark­ki­teh­to­nis­ta moni­muo­toi­suut­ta, jon­ka mit­ta­kaa­va mah­dol­lis­taa ja joka juu­ri tekee town­house-kadus­ta (ja sitä kaut­ta mah­dol­li­ses­ti uudes­ta kau­pun­gin­osas­ta) mielenkiintoisen.

    Tämä tilai­suus ei tule tois­tu­maan – juu­ri niin.

  18. Eikös se meto­ro­po­li­hal­lin­to meni­si näp­pä­räs­ti sin­ne maa­kun­ta­hal­lin­toon soten­kin muka­na? Siis jon­kin­lai­se­na osajouk­ko­na tie­ten­kin mut­ta kai sen voi­si sin­ne jär­ke­väs­ti­kin järjestää?

  19. Jade: Mal­lia Kruu­nu­vuo­ren raken­ta­mi­seen tuli­si ottaa vas­ta­ran­nal­ta, Kruu­nu­haas­ta. Ehdo­tet­tu met­sä­lä­hiö (kort­te­li­te­hok­kuus 1.2)on kar­me­aa maan tuh­laus­ta. Eikö KSV:ssa olla sisäis­tet­ty sil­lan tuo­maa boos­tia saa­vu­tet­ta­vuu­teen? Ollaan 15 minuu­tin ratik­ka­mat­kan pääs­sä Kai­vo­ka­dul­ta. Tämä tilai­suus ei tule toistumaan!
    http://www.sarela.fi/wp-content/uploads/2013/09/Kruunuvuorenranta-joukkoliikenne-kartta.004.jpg

    Hyvä point­ti.

    Menee asias­ta hie­man ohi, mut­ta tah­toi­sin kui­ten­kin huo­maut­taa, että Pasi­la on lähi­ju­nal­la vii­den minuu­tin pääs­sä Rau­ta­tie­a­se­mas­ta eli jon­kin ver­ran joh­taa tuo kuva harhaan..

  20. janimh: Tuu­li­voi­maa ei pidä lisä­tä enää yhtään.
    Oras Tynk­ky­sen tuu­leen­huu­te­lu on kal­lis­ta. Oikeasti.
    http://www.vihreat.fi/blogit/oras-tynkkynen/kallis-tuulivoima-saastaa-rahaa
    Ei sääs­tä rahaa, eikä ympäristöä

    Kum­mal­li­nen juttu.

    Kii­na raken­si 21GW lisää tuu­li­voi­maan 2014. http://spectrum.ieee.org/energywise/energy/renewables/china-dominates-but-us-wind-energy-market-rebounds

    Turk­ki mei­naa raken­taa 20GW tuu­li­voi­maa 8 vuo­des­sa (käyt­tö­as­te 25%) eli kat­ta­maan noin 12% http://www.windpowermonthly.com/article/1335068/analysis-turkey-outlines-ambitious-wind-target sähköntarpeesta. 

    Sak­sas­sa talous kas­voi mut­ta CO2-pääs­töt vähe­ni­vät vii­me vuon­na. Osin tuu­li­voi­man vuok­si. http://www.dw.de/renewables-help-cut-german-co2-emissions/a‑18176835

    Tas­kan säh­kös­tä 39% tulee tuu­li­voi­mas­ta: http://www.windpowermonthly.com/article/1330530/europe-european-wind-energy-data-proves-positive

    ja Bri­tan­nias­sa­kin tuu­les­ta tuli vii­me kuus­sa 14% sähköstä. 

    Että on se kum­ma kun kaik­kial­la muu­al­la tuu­les­ta saa pal­jon ener­gi­aa ja kaik­kial­la inves­toi­daan hur­jas­ti tuu­li­voi­maan, mut­ta Suo­mes­sa se ei vaan mil­lään kan­nat­tai­si. Joko kaik­ki muut ovat tyh­miä ja hui­jaa­vat tai sit­ten toisinpäin.

  21. Jät­kä­saa­ren pus­sin­pe­rään ei ole mitään jär­keä raken­taa teko­jää­ra­taa. Pal­jon parem­pi paik­ka oli­si Johan­nek­sen kent­tä, mut­ta kun sil­le ei museo­vi­ras­to ilmei­ses­ti myön­nä lupaa, niin Teh­taan­puis­ton kent­tä on hyvä vaih­toeh­to sekin. Tai Kai­sa­nie­mi, mut­ta se alkaa olla jo aika lähel­lä Bra­gua, sama­ten Väiski.

    Toi­nen teko­jää kan­ta­kau­pun­kiin joka­ta­pauk­ses­sa tar­vit­tai­siin. Bra­gu on esim. tänä ilta­na taas niin tukos­sa, että siel­lä on vaa­ral­lis­ta pela­ta, kun puo­len jal­ka­pal­lo­ken­tän kokoi­sel­la alu­eel­la on par­haim­mil­laan kym­me­nen­kun­ta peliä samaan aikaan käynnissä.

  22. ano­nyy­mi: Hyvä pointti.

    Menee asias­ta hie­man ohi, mut­ta tah­toi­sin kui­ten­kin huo­maut­taa, että Pasi­la on lähi­ju­nal­la vii­den minuu­tin pääs­sä Rau­ta­tie­a­se­mas­ta eli jon­kin ver­ran joh­taa tuo kuva harhaan..

    Alku­pe­räi­ses­sä yhtey­des­sään tuo kart­ta esit­tää spo­rayh­teyk­siä sil­taa pit­kin Kruu­nu­vuo­res­ta län­teen eli täs­sä tapauk­ses­sa Pasi­laan, aja­tuk­se­na se että Pasi­la ja Kruu­nu­vuo­ri oli­si­vat mah­dol­li­sen uuden rai­tio­lin­jan pää­tea­se­mat. Eli se esit­tää Itä-Hel­sin­gin lin­jo­ja ja vaih­do­ton­ta spo­rayh­teyt­tä Pasi­laan, ja sik­si kai sii­hen ei ole piir­ret­ty junayhteyttä.

  23. Kun­han lii­kun­ta­vi­ras­ton, tai mikä taho lii­kun­ta­kent­tiä hal­lin­noi­kin, tulok­seen las­ke­taan kulu­na n. 50 euroa/tunti 14 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa (ken­tän mah­dol­li­nen käyt­tö­ai­ka), joka päi­vä (4 % tuot­to-odo­tus 1000e/m2 maan arvol­le). Alkai­si näkyä miten pal­jon yhteis­kun­nan varo­ja tör­sä­tään urhei­lun nimis­sä. Vaih­toeh­to­na sal­lit­ta­koon käyt­tää 500 hen­gen mene­tet­ty­jä kunnallisverotuottoja. 😉

  24. huk­kaan meni:
    Kun­han lii­kun­ta­vi­ras­ton, tai mikä taho lii­kun­ta­kent­tiä hal­lin­noi­kin, tulok­seen las­ke­taan kulu­na n. 50 euroa/tunti 14 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa (ken­tän mah­dol­li­nen käyt­tö­ai­ka), joka päi­vä (4 % tuot­to-odo­tus 1000e/m2 maan arvolle)… 

    Kuten sanoin, kun­nil­ta pitää pois­taa oikeus omis­taa maa­ta pois­luet­tu­na pie­ni kun­nan­ta­lo, kou­lut, puis­tot, ure­hi­lu­ken­tät ja tek­ni­sen toi­men vari­kot. Kun­ta on nyky­lain­sää­dän­nöl­lä kiin­teis­tö­kei­not­te­li­ja, mihin tuo nimi­mer­kin “huk­kaan meni“kin aja­tuk­sen juok­su viit­taa. Se vie kun­nan huo­mion oleel­li­ses­ta, eli perus­pal­ve­lui­den tuottamisesta.

    Joku sanoo, että lis­ta­ni ei ole täy­del­li­nen, kos­ka sii­tä puut­tuu mm. ter­veys­kes­kus, päi­vä­ko­ti ja van­hain­ko­ti sekä sitä ja tätä. Lis­ta on mie­les­tä­ni mel­ko täy­del­li­nen. Van­hain­ko­din osal­ta voi­sin käy­dä kes­kus­te­lua sen lisää­mi­ses­tä lis­tal­le, mut­ta onko se kaik­ki muu oikeas­ti peruspalvelua?

  25. j‑lu: Pal­jon parem­pi paik­ka oli­si Johan­nek­sen kent­tä, mut­ta kun sil­le ei museo­vi­ras­to ilmei­ses­ti myön­nä lupaa 

    Onko syy­nä se, että jääh­dy­tys­kont­ti on ruma? Olen samaa miel­tä, mut­ta kai sen sil­ti voi­si joten­kin naa­mioi­da ympä­röi­vään ark­ki­teh­tuu­riin sopi­val­la taval­la, jot­ta kent­tä saa­tai­siin kun­nol­la hyödynnettyä?

  26. Jät­kä­saa­reen kak­si täy­si­ko­kois­ta urheilukenttää

    On muis­tet­ta­va fak­ta, joka ei ole vie­lä auen­nut kovin­kaan monelle.

    Urhei­lu­kent­tä­ra­ken­ta­mi­nen pal­ve­lee hyvin pien­tä mar­gi­naa­li­po­ruk­kaa Suo­mes­sa. Se lisäk­si tukee urhei­lu­bis­nes­tä , tuot­ta­mal­la sen har­joit­ta­mi­seen infra­struk­tuu­rin yhteis­kun­nan varoil­la. Samoin kysei­set urheilulaitokset/alueet mah­dol­lis­ta­vat junio­riur­hei­lun, joka taas on hyvin pie­nen nuo­ri­son osan har­ras­tus­ta. Nämä jun­nur­heil­jat taa­sen muo­dos­ta­vat poh­jan tule­val­le urhei­lu- / markkinointibisnekselle.

    Se mitä todel­la tar­vi­taan on : skeit­ti­par­kit, fris­bee­gol­fra­dat, BMX‑, temp­pu­pyö­räi­ly­ra­dat, par­kour-alu­eet, kii­pei­ly­sei­nät. Näis­tä sovel­tu­vin osin myös sisä­ver­siot.( tyh­jien teol­li­suus­hal­lien muuuntaminen)

    Ylei­sur­hei­luun ja ulko­pal­loi­luun tar­vi­taan kou­lu­jen pihoi­hin teko­nur­mi­mo­ni­toi­mi­ken­tät ja pääl­lys­tet­ty juok­su-/ vauh­din­ot­to­ra­ta alas­tu­lo­paik­koi­neen, kor­keus­hyp­py­paik­ka, heit­to­rin­ki — ja se on sii­nä, eikä mak­sa pal­jon tai vie tilaa liikaa.

    Busi­ne­sur­hei­lu­py­hä­töt ovat sit­ten eri asia kuin kan­sa­lais­ten liikuntapaikat. 

    Ps. ja sit­ten vie­lä hyvät kevyen lii­ken­teen alus­tat ja verkosto.

  27. huk­kaan meni: ken­tän mah­dol­li­nen käyttöaika)

    Urhei­lu­kent­tien käyt­tö­ai­ka on todel­la lyhyt. Vuo­den mit­taan yu-ken­til­lä on yksi suu­rem­pi (alu­eel­li­nen) kisa ja muu­ta­ma hip­poi­kä­kausi­kil­pai­lu: Nämä jäl­kim­mäi­sen kal­tai­set voi­tai­siin pitää kou­lu­jen har­joi­tus­pi­hoil­la . Niil­lä oli­si myös­kin park­ki­pai­kat val­mii­na , urhei­lu­ken­til­le pitää vara­ta ko. alu­eet erikseen.

    Pal­loi­lu­la­jien har­joit­te­luun ja pelei­hin tar­vi­taan kent­tiä huh­ti­kuul­ta loka­kuun puo­leen­vä­liin. Kesäl­lä on n. kuu­kau­den tau­ko. Arki­päi­vi­nä pal­loi­lu ja yu-ken­tät ovat 100 pro­sent­ti­ses­ti tyhjiä.

    Kou­lu­jen luku­kausien aika­na kent­tiä käy­te­tään lii­kun­ta­tun­tien pitoon , tosin yhä vähem­mäs­sä mää­rin. Edel­leen­kin kou­luil­le riit­täi­si­vät har­joi­tus­kent­tä­olo­suh­teet piha-alueilla.

  28. ODE: “Mel­kin saa­rel­le toi­vo­taan mah­dol­li­suut­ta raken­taa merel­li­nen kau­pun­gin­osa. (Haa, aina­kin yksi auto­ton kau­pun­gin­osa siis tulossa!)”

    Mis­sä noin sano­taan? Melk­kiä ei mai­ni­ta Nelos­kaa­van kaa­va­luon­nok­ses­sa sanal­la­kaan… Mä haluai­sin kans­sa sen Päät­tä­jil­le laa­di­tun ver­sion luettavaksi.

    Mut­ta siis eikö Mel­kin (ja Val­li­saa­ren) sijaan oli­si pal­jon jär­ke­väm­pää duu­na­ta auto­ton kau­pun­gin­osa Vil­lin­kiin, vaik­ka­pa wan­haan tyy­liin raken­net­tu­na (esim. sok­ke­loi­sia kapei­ta kujia jot­ka toi­mi­vat samal­la tuulimuureina)?

    Ei tar­vit­si­si duu­na­ta kuin kak­si lyhyt­tä kevyen lii­ken­teen sil­taa (yksi 30 met­ri­nen ja yksi 40 met­ri­nen) Laa­ja­sa­los­ta ilman, että tar­vit­si­si upot­taa ikui­ses­ti mas­sia laut­tayh­tey­den järjestämiseen.

    Vil­lin­ki tar­joai­si Melk­kiä pal­jon suu­rem­man asu­tus­po­ten­ti­aa­lin. Vil­lin­gis­sä­hän on lisäk­si ollut asu­tus­ta “aina”. Mel­kis­sä käsit­tääk­se­ni ei (mitä nyt jotain kapiai­sia käy­nyt välil­lä kiviä pot­ki­mas­sa huvin ja hyö­dyn vuok­si). Joten asu­tus­his­to­rial­li­ses­ti­kin sopi­si parem­min uhrat­ta­vak­si raken­ta­mi­sen alttarille.

    Par­haim­mil­laan Vil­lin­gis­tä oli­si mah­dol­li­suus duu­na­ta suo­ma­lai­nen nyky­ver­sio Tal­lin­nan van­has­ta kau­pun­gis­ta. Toki raken­taen maan­pin­nan­muo­to­ja kunnioittaen.

    Eikä kan­nat­tai­si mie­lum­min pyr­kiä rau­hoit­ta­maan saa­ret joi­hin ei koh­dis­tu ns. luon­nol­lis­ta rakentamispainetta?

    Var­tio­saa­ri on upea paik­ka, mut­ta aina­kin itse funt­sin, että ehkä noi 40 000+ vuo­saa­re­lais­ta voi­si hyvin­kin ansai­ta nykyis­tä suo­rem­man yhtey­den kes­kus­taan tulevaisuudessa.

    Var­tio­saa­ren­kin voi­si suun­ni­tel­la autot­to­mak­si ja sil­tayh­tey­det voi­si toteut­taa aluk­si vain kevyel­le lii­ken­teel­le. Ehkä­pä insi­nöö­ri saat­tai­si osa­ta hyvin­kin jät­tää varauk­sen ratik­kayh­tey­del­le mikä­li sel­lais­ta tule­vai­suu­des­sa tahdottaisiin?

    Täy­tyy alkaa pis­tää kova kovaa vas­ten. To get somet­hing you got to first give something…

    Pis­te­tään Mel­kin ja Val­li­saa­ren raken­ta­mis­kiel­lon ehdok­si autot­to­man asui­na­lu­een raken­ta­mi­sen aloit­ta­mi­nen Var­tio­saa­res­sa ja Villingissä.

    Sit­ten on vie­lä tuon ison Ässän kohtalo…

    Nato­jä­se­nyy­den hake­mi­sen ehdok­si pitäi­si lait­taa San­ta­ha­mi­nen raken­ta­mi­nen, Kruu­nu­vuo­ren kaa­voit­ta­mi­nen koko­naan uusik­si sekä met­ron kai­vaut­ta­mi­nen saa­ri­rin­ki­nä man­te­reel­ta man­te­reel­le (yksi nois­ta tun­ne­leis­ta­han on jo kaivettu).

    Ruh­je on pelk­kä hidas­te, ei este. Luo­tan insinööritaitoon.

  29. ODE: “Nur­mi­jär­ven­tien bule­var­di­soin­nil­le halu­taan antaa mah­dol­li­suus (vie sii­vun keskuspuistosta).”

    Sivis­täi­si­kö joku tyhy­mää joka ei tie­dä, että mis­tä täs­sä nyt oikein puhutaan…?

    ***

    Jon­kun Kes­ki-Uuden­maan poi­kit­tai­syh­teyk­sien paran­ta­mi­nen pitäi­si raa­ka­ta things-to-do ‑lis­tal­ta heti ensimmäiseksi.

    Skut­sis­sa asu­mi­sen hin­ta­na pitää­kin tai aina­kin pitäi­si olla se, että sivis­tyk­sen pariin siir­ty­mi­seen nyt vaan jou­tuu käyt­tä­mään jon­kin ver­ran, ehkä suh­teel­li­sen pal­jon­kin, aikaa. You can’t have all. Too f–king bad.

    Eli nur­mi­jär­ve­läi­set saa­vat luvan jat­kos­sa­kin tur­va­ta Hämeen­lin­nan väy­lään. Vaih­toeh­toi­ses­ti muut­ta­koot lähem­mäs nykyis­tä tai tule­vai­suu­des­sa rehel­li­ses­ti kuvi­tel­ta­vis­sa ole­vaa kau­pun­ki­ra­ken­net­ta mikä­li kai­paa­vat lyhyem­piä duu­ni­mat­ko­ja ja/tai kat­ta­vam­pia palveluja.

    Näin se hom­ma ete­nee. Mot­to­na pitäi­si olla, että: “Mitäs läksit.”

    ***

    Kan­na­tet­ta­va aja­tus oli­si suo­ris­taa ran­ta­ra­taa eli lin­ja­ta se kul­ke­maan Turun mota­ria myötäillen.

    Uusi juna-ase­ma vaan mota­ril­le Loh­jan ja Num­me­lan leik­kaus­pis­tee­seen, ja molem­mis­ta pika­ra­tik­ka­kis­kot kum­paan­kin keskustaan.

    Sit­ten noin aluk­si vaik­ka tripla­taan Num­me­lan asu­kas­mää­rä. Mal­min ken­tän­kin toi­min­not voi­si siir­tää Nummelaan.

    Tava­ra­lii­ken­net­tä var­ten kan­nat­taa toki säi­lyt­tää nykyi­set rai­teet Han­koon. Kirk­ko­num­mi-Han­ko väliä voi­si alkaa suhail­la vain aamui­sin ja iltai­sin jol­lain keven­ne­tyl­lä com­mu­ter lät­tä­hat­tu­ju­nal­la. Ken mis­saa junan, men­kööt bus­sil­la (tai otta­koot tak­sin alle). Your problem.

    Bonuk­se­na hel­sin­ki­läi­set sai­si­vat nopean rai­deyh­tey­den Uuden­maan suu­rim­mal­le jär­vel­le. Price­less. Jär­vi­hän meil­tä puuttuu. 

    ***

    Kun meil­lä nyt ker­ta on län­nes­sä tuo Nuuk­sion kan­sal­lis­puis­to (joka käy­tän­nös­sä jat­kuu Luu­kin erä­maa-alu­ee­na) niin ei oli­si ollen­kaan koh­tuu­ton­ta, että Vih­din­tie pikem­min­kin downgrei­dat­tai­siin museo­tiek­si (ja nopeus las­ket­tai­siin johon­kin 50–60 hujakoille).

    Hyvä esi­merk­ki jenk­ki­län suun­nal­ta on Natc­hez Trace Parkway. Ao. tie­tä voi ajaa eteen­päin pysäh­ty­mät­tä kos­kaan ris­teä­vän lii­ken­teen vuok­si. Myös­kään rek­ka­lii­ken­teel­lä ei ole lupa ajaa ao. tiel­lä. Johon­kin tuon tyyp­pi­seen rat­kai­suun pitäi­si Vih­din­tien­kin suh­teen pyrkiä.

    Itse­kin dig­gaan (tai aina­kin dig­gai­sin) autol­la aje­lus­ta jos sitä vaan voi­si jos­sain vie­lä teh­dä kiireettömästi.

    Minus­ta mat­kan­teon pitäi­si olla eli­mel­li­nen osa koko reis­sua joka läh­tee jos­tain ja pää­tyy jon­ne­kin eikä vaan pakol­li­nen paha, her­mo­ja kiris­tä­vää suo­rit­ta­mis­ta hel­ve­tin mie­len­kiinn­ot­to­mil­la ja muu­ten­kin pen­seil­lä (semi)motareilla jois­sa urpot ohit­te­lee left and right kos­ka las­ke­vat tule­van­sa peril­le mää­rän­pää­hän­sä epi­lep­ti­sel­lä kaa­haa­mi­sel­laan ken­ties jopa 5 minuut­tia aikaisemmin.

    Kyl­lä itse pal­jon mie­lum­min annan bus­si­kus­kin ajel­la mota­rit mun­kin puo­les­ta. Onni­bus­sis­sa­han voi data­ta por­noa samal­la kun mat­kan­te­ko edis­tyy. 5–10€ per suun­ta. What’s the­re not to love?

    People are stran­ge kuten Vis­ki-Jim jo aikoi­naan eppäili.

  30. Mark­ku af Heur­lin:
    Kuka arvon kes­kus­te­li­jois­ta ja myös Lau­ta­kunn­nan Kor­keas­tii Arvos­te­tuis­ta Jäse­nis­tä on käy­nyt käve­le­mäs­sä Kruu­nu­vuo­ren metsäalueella?

    Olen käy­nyt. Mon­ta­kin ker­taa. Var­maan moni muu­kin. Kuin­ka niin?

  31. Urhei­lun (ja kult­tuu­rin) tuke­mi­nen pitäi­si lopet­taa vai­heit­tain koko­naan. Kult­tuu­ri joka ei pysy tuke­mat­ta pys­tys­sä jou­taa­kin kuol­la pois.

    Urhei­lu tulee yhteis­kun­nal­le monin tavoin kal­liik­si. Urhei­li­ja ei ter­vet­tä päi­vää näe vaan leik­kaut­taa (ja uudel­leen leik­kaut­taa) ja kun­tout­taa itse­ään hau­taan asti sekä aktii­viu­ran aika­na että sen jäl­keen. Kan­nat­taa­ko sel­lai­ses­ta mak­saa? Vas­taan itse: ei kannata.

    Yli­pää­tään mas­sin lopu­ton syy­tä­mi­nen vain sil­lä perus­teel­la, että kor­kein­taan pro­mil­le urhei­le­vis­ta saat­taa tul­la kan­sain­vä­li­sen tason urhei­li­joik­si, ei mak­sa vai­vaa. Sehän ei lop­pu vii­mein hyö­dy­tä ketään mui­ta kuin näi­tä muu­ta­mia onnekkaita.

    Ja huip­puam­mat­ti­lai­set­han muut­ta­vat kui­ten­kin pois maas­ta eli mak­sa­vat veron­sa jon­ne­kin muu­al­le (jos nyt vero­ja yli­pää­tään viit­si­vät mak­sel­la). Mik­si täl­lais­ta toi­min­taa kan­nat­tai­si veron­mak­sa­jil­la maksatuttaa?

    Kuten tun­net­tua urhei­lu myös lisää epä­ter­vet­tä kil­pai­lu­men­ta­li­teet­tia joka hei­jas­tuu nega­tii­vi­ses­ti koko ympä­röi­vään yhteiskuntaan.

    Urhei­lu on kor­keim­man luo­kan hedo­nis­mia joka ei tuo­ta maa­il­maan mitään pysy­vää jäl­ki­pol­vil­le jaet­ta­vak­si (toi­sin kuin vaik­ka­pa musiik­ki, kuva­tai­de ja kirjallisuus).

    Liik­ku­mi­nen­han ei mak­sa pen­nin jeniä eikä vaa­di min­kään val­ta­kun­nan suo­ri­tus­paik­ko­jen raken­ta­mis­ta alun alkaen­kaan. Sen kuin vaan läh­tee met­tää tai kylil­le käp­päi­le­mään. Ennen y‑sukupolvea pär­köy­riä kut­sut­tiin ihan vaan kik­kai­luk­si. Sitä var­teen pidä var­ta vas­ten alkaa raken­ta­maan yhtään mitään.

    Jes­sus sentään.

  32. Ounas­te­lin­kin, ettei muus­ta­kaan voi olla kyse. Henk.koht. sitä miel­tä, että Kes­kus­puis­to oli­si hem­me­tis­ti muka­vam­pi paik­ka viet­tää aikaa jos siel­lä ei tar­vit­si­si kuun­nel­la jat­ku­vaa lii­ken­teen melua. Pret­ty much defeats the who­le point.

    Bule­var­di­soin­ti var­mas­ti las­ki­si nopeuk­sia ja sitä kaut­ta vähen­täi­si melu­vai­ku­tus­ta Kes­kus­puis­toon päin ehkä oleel­li­ses­ti­kin, mut­ta näki­sin sii­tä huo­li­mat­ta jär­ke­vä­nä, että Mans­kun itä­puo­lel­le raken­net­tai­siin myös ihan oikea meluai­ta. Eli hoik­kien asun­to­jen muuri.

    Parem­pi nipis­tää vähän pois kun sil­lä saa­daan aikai­sek­si parem­paa, enem­män met­sään kuu­lu­vaa, ääni­mai­se­maa. Bona­ri sit­ten vie­lä lisää asuk­kai­ta kes­kus­taan ja ole­tet­ta­vas­ti Kes­kus­puis­tol­le myös lisää nii­tä käyttäjiä.

    Win-win. Win-win-win. Win.

    Mut­ta ei kun tääl­lä niin pal­jon mie­len­sä pahoit­ta­jia ja ammattivalittajia.

    Mitäs Hanoi­hin kuuluu?

  33. Mat­ti Kin­nu­nen:Sak­sas­sa talous kas­voi mut­ta CO2-pääs­töt vähe­ni­vät vii­me vuon­na. Osin tuu­li­voi­man vuoksi.

    Sak­sa on ihan käsit­tä­mä­tön esi­merk­ki, jos puhe on miten­kään jär­ke­väs­tä energiapolitiikasta.

    Nime­no­maan (vih­rei­den ylis­tä­mä) Sak­sa on ollut Euroo­pas­sa se, joka on epä­on­nis­tu­nut omis­sa CO2-tavoitteissaan.

    ” Ger­ma­ny has fal­len behind in its ambi­tious goals for reducing car­bon emis­sions. It is bur­ning more coal than at any point since 1990. ”

    http://www.nytimes.com/2014/12/04/world/europe/germany-carbon-emissions-environment.html?_r=0

    Ger­ma­ny now EU’s worst pol­lu­ter as CO2 emis­sions rise

    http://phys.org/news/2014–05-germany-eu-worst-polluter-co2.html

    I rest my case.

  34. Sylt­ty: Sak­sa on ihan käsit­tä­mä­tön esi­merk­ki, jos puhe on miten­kään jär­ke­väs­tä energiapolitiikasta.

    Nime­no­maan (vih­rei­den ylis­tä­mä) Sak­sa on ollut Euroo­pas­sa se, joka on epä­on­nis­tu­nut omis­sa CO2-tavoitteissaan.

    Sak­sa­lais­ta ener­gi­aul­ko­po­li­tiik­kaa: http://www.altinget.se/misc/SigmarGabriel.pdf
    Ruot­sa­lai­sen ener­gia­jä­tin toi­vo­taan jat­ka­van hii­len lou­hin­taa Sak­sas­sa, kos­ka sitä on tar­koi­tus polt­taa vie­lä pitkään.

  35. Hel­sin­gin kau­pun­ki on näkö­jään käyn­nis­tä­nyt tuu­li­voi­ma­ky­se­lyn, ks. “tuulivoimakysely.fi”, jos­sa leh­ti­tie­to­jen mukaan on mah­dol­lis­ta ker­toa mm. vas­taa­jan mie­li­pi­de sii­tä, min­ne “tuu­li­voi­ma­la sopi­si tai min­ne se ei mis­sään nimes­sä sopisi”.

    Jos­tain syys­tä kyse­lyn vas­taus­si­vu heit­ti minut uudel­ta, vas­taus­si­vul­ta pel­lol­le, ennen kuin se oli edes koko­naan avau­tu­nut. Olen­ko ainoa alle 360 met­riä ran­nas­ta asu­va, jon­ka tuo “kan­sa­lais­mie­li­pi­tei­tä kai­ke­ti kar­toit­ta­maan tar­koi­tet­tu jär­jes­tel­mä” estää täl­lä tavoin kyse­lyn ulko­puo­lel­le sulkee?

    Kysei­sen kal­tais­ten net­ti­poh­jais­ten kyse­ly­jen käyt­tö tai­taa olla yhteis­kun­nas­sam­me yleis­ty­mäs­sä. Herää kui­ten­kin kysy­mys, ymmär­tä­vät­kö nii­den laa­ti­jat, ja var­sin­kaan työn teet­tä­jät, nii­tä­mo­nia peri­aat­teel­li­sia ongel­mia ja haas­tei­ta, jot­ka näen­näi­ses­ti demo­kraat­ti­sel­ta ja viat­to­mal­ta vai­kut­ta­vaan kyse­lyn jär­jes­te­lyi­hin ja esim. kysy­mys­ten aset­te­lu­ta­paan liittyy? 

    Saa­tu­jen vas­taus­ten tul­kin­nas­ta­han voi­si kir­joit­taa myös oman lukunsa.

    Toi­vot­ta­vas­ti joku saa­daan pikai­ses­ti kor­jaa­maan tuon uuden net­ti­ky­se­lyn vial­li­nen (ensim­mäi­nen?) kysymyssivu.

  36. Vil­lin­ki tar­joai­si Melk­kiä pal­jon suu­rem­man asu­tus­po­ten­ti­aa­lin. Vil­lin­gis­sä­hän on lisäk­si ollut asu­tus­ta “aina”. Mel­kis­sä käsit­tääk­se­ni ei (mitä nyt jotain kapiai­sia käy­nyt välil­lä kiviä pot­ki­mas­sa huvin ja hyö­dyn vuok­si). Joten asu­tus­his­to­rial­li­ses­ti­kin sopi­si parem­min uhrat­ta­vak­si raken­ta­mi­sen alttarille…
    Tosin nämä kivien pot­ki­jat omis­ta­vat mökkinsä 🙂
    Ken sit­ten lunas­tai­si ne mökit?

  37. Ken sit­ten lunas­tai­si ne mökit?” 

    Var­maan­kin sinä, kos­ka tus­kin edes Hel­sin­gis­tä löy­tyy niin pösi­löä polii­tik­koa, että se tuol­lais­ta keh­tai­si ehdot­taa. On nimit­täin sen ver­ran nk. hyvää veron­mak­sa­jaa tuol­la saa­rel­la (kakkos)asumassa +& ne vil­lat ja kult­tuu­riym­pä­ris­tön­sä ovat muu­ten­kin suojelukohteita. 

    Eli älä nyt kui­ten­kaan _vielä_ nau­ra koko mat­kaa­si pank­kiin, kun menet sitä lunas­tus- ja uudel­leen­ra­ken­nus­ra­hoi­tus­ta ruinaamaan.

  38. Ongel­mak­si muo­dos­tu­nee armei­jan hen­ki­lö­kun­nan mökit. Ne ovat omis­tus­mök­ke­jä met­sä­hal­li­tuk­sen mail­la sekä Mel­kis­sä että Vil­lin­gis­sä. Lunas­tus? Kuka lunas­taa? Kau­pun­ki? En oikein jak­sa uskoa.

  39. No ei kukaan 😊 Kävin molem­mil­la saa­ril­la vie­rai­lul­la vii­kol­la. Siel­lä raken­ne­taan uut­ta­kin kesä­mök­kiä ja van­ho­ja remon­toi­daan. Armei­ja ei todel­la­kaan tule luo­pu­maan näis­tä kah­des­ta saa­res­ta vuo­si­kym­me­niin, San­ta­ha­mi­nas­ta ei koskaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.