Kokoomuksen hallitusohjelma (5) Koulutus

Uud­is­te­taan varhaiskas­va­tus­ta siten, että lap­sil­la on tasa-arvoisem­mat oppimis­valmi­udet. Lisätään liikun­taa ja musi­ikkia päiväkotei­hin sekä vaki­in­nute­taan hyvät käytännöt. 

Jokin ped­a­gogi­nen oppisu­un­ta näyt­tää val­lan­neen ohjel­matyöryh­män. Söpöjä tavoit­tei­ta. Tarvit­taisi­inko tähän rahaa?

Ruok­i­taan uteliaisu­ut­ta, kek­seliäisyyt­tä ja oppimisen iloa kaikessa koulu­tuk­ses­sa. Lisätään valin­naisu­ut­ta perusk­oulus­sa, lukiois­sa ja ammatil­lises­sa koulu­tuk­ses­sa. Sal­li­taan vahvuuk­sien löytämi­nen ja oman osaamisen kehit­tämi­nen aivan kaiken­lai­sista taus­toista tuleville lap­sille ja nuo­rille. Lisätään yhteistyötä koulu­jen sekä yri­tys­ten ja kansalaisjär­jestö­jen kesken. Uud­is­te­taan oppimi­nen ja opet­ta­jan työ digisukupol­ven ehdoil­la. Raken­netaan vir­tu­aal­isia oppimisym­päristöjä ja uud­is­te­taan ped­a­gogi­ikkaa. Tekni­ik­ka ote­taan oppimisen palveluk­seen. Peru­sope­tus kaipaa loikkaa tule­vaisu­u­teen. Siir­retään pain­opis­tet­tä oppi­aine­sisältöko­htais­es­ta opetuk­ses­ta oppimisen, opiskeluin­non, ajat­telun ja ongel­man­ratkaisemisen taito­jen, yhteistyö- ja kom­mu­nikaa­tio­valmiuk­sien sekä itse­tun­te­muk­sen vahvistamiseen. 

Aikooko puolue­hal­li­tus men­nä opet­ta­maan ped­a­gogisia taito­ja opet­ta­jille? Onko eduskun­ta oikea tapa päät­täää täl­lai­sista asioista, vai mik­si tämä on eduskun­tavaalio­hjel­mas­sa? Yhteistyö yri­tys­ten ja kansalaisjär­jestö­jen kesken ehkä voidaan kat­soa tavoit­teek­si, jos­ta poli­ti­ikalla voidaan päät­tää jotain. Lisätäänkö seu­raaval­la vaa­likaudel­la siis valin­naisu­ut­ta, kun edel­lisel­lä sitä rajoitet­ti­in? Kos­keeko valin­naisu­us myös kieliä ja uskontoa?

Työelämän muuttues­sa osaamista on päivitet­tävä amma­tista ja iästä riip­pumat­ta. Aikuisk­oulu­tus, avoin korkeak­oulu­tus ja vapaa sivistystyö val­jaste­taan tuke­maan eri­laisia koulu­tus­polku­ja, työ­markki­noiden osaamis­tarpei­ta ja työkyvyn edistämistä. 

Miten se tehdään? Lak­isääteisiä opin­to­va­pai­ta, kan­nus­timia työ­nan­ta­jien jär­jestämään koulu­tuk­seen vai hurskas toive. Lep­omäen tili­mallista voisi vään­tää henkilöko­htaisen koulutustilin.

Uud­is­te­taan suo­ma­lainen lukiok­oulu­tus. Määritel­lään lukion osaamis­tavoit­teet uudelleen ja päivitetään koulu­tuk­sen sisäl­löt ja ped­a­gogi­ik­ka vas­taa­maan uuden ajan haasteisi­in. Uud­is­te­taan yliop­pi­laskir­joituk­set mit­taa­maan uudel­la taval­la tiedol­lista osaamista ja valmiuk­sia suh­teessa jatku­vasti muut­tuvan yhteiskun­nan tarpeisiin. 

Yliop­pi­laskir­joituk­set pitäisi uud­is­taa tai lopet­taa. Nyt niis­sä mitataan aika out­o­ja asioi­ta. Tämä on ongel­ma, kos­ka lukiois­sa ei opiskel­la elämää vaan yliop­pi­laskir­joi­tus­ta varten. Jos yliop­pi­laskoe mit­taa vääriä asioi­ta, kouluis­sa opete­taan vääriä asioi­ta. Pitäisi mita­ta kykyä käyt­tää ja soveltaa tietoa ja asioiden ymmärtämistä mielu­um­min kuin ulkoa opit­tu­ja fak­to­ja. Sil­loin kokeet oli­si­vat työläämpiä. Sil­loin yliop­pi­laskoe siir­ty­isi askeleen lah­jakku­ustestin suun­taan. Väärin tai sit­ten ei: mit­taisi­han se sil­loin parem­min kykyä selvitä aka­teemi­sista opinnoista.

Toteutetaan yliopis­tou­ud­is­tus 2.0, jol­la paran­netaan opetuk­sen ja tutkimuk­sen laat­ua, lisätään yliopis­to­jen kan­sain­välistymistä ja valmis­tu­vien parem­paa työl­listymistä. Pois­te­taan opin­to­jen läpäisyyn liit­tyvät ongel­mat. Vahvis­te­taan kan­nustei­ta yliopis­to­jen pro­filoi­tu­miselle ja lisätään strate­gisen rahoituk­sen osu­ut­ta. Val­jaste­taan yliopis­tot nyky­istä vahvem­min palvele­maan ympäröivää yhteiskun­taa tutkimus­tu­losten kau­pal­lis­tamisen kaut­ta. Yksi­ty­ishenkilöille sääde­tään ansio- ja pääo­mat­uloverovähen­nysoikeus korkeak­ouluille tehdy­istä lahjoituk­sista ilman ylärajaa.

Tästä pitäisi tietää enem­män, että voisi sanoa mitään. Verovähen­nysoikeus yliopis­toille anne­tu­ista lahjoituk­sista tuskin mullis­taa yliopis­to­jen rahoi­tus­ta, kos­ka Suomes­sa on tosirikkai­ta lop­ul­ta aika vähän. Lupaako kokoomus helpom­pia tent­te­jä. Sil­lähän läpäisyn ongel­mat pois­tu­isi­vat kerralla.

Kehitetään tutkimus­laitosten ja yliopis­to­jen yhteistyötä, työn­jakoa ja erikois­tu­mista, jot­ta kri­it­ti­nen mas­sa syn­tyy use­am­mil­la paikkakun­nil­la ja aloil­la. Tue­taan mah­dol­lisia tutkimus­laitosten yhdis­tämisiä yliopis­toi­hin. Lisätään ammat­tiko­rkeak­oulu­jen ja yliopis­to­jen välistä yhteistyötä duaal­i­malli säilyttäen. 

Ei siis yhdis­tetä korkeak­oulu­ja ja ammattikorkeakouluja.

Paran­netaan suo­ma­lais­ten kieli- ja kom­mu­nikaa­tio­taito­ja. Aloite­taan kiel­tenope­tus varhaiskas­vatuk­ses­sa. Peru­sopetuk­ses­sa kiel­tenope­tus aloite­taan ensim­mäis­es­tä luokas­ta läh­tien. Laa­jen­netaan kaikkien oppi­laitosten kieli­v­a­likoimaa vir­tu­aal­is­ten oppimisym­päristö­jen avulla. 

Kiel­ten ope­tus varhaiskas­va­tus­vai­heessa voisi olla ped­a­gogis­es­ti oikein. Mitä tehdään niille lap­sille, jot­ka ovat koti­hoi­dos­sa? Annet­taisi­inko päiväkodeille lop­ul­ta lupa opet­taa lapset lukemaan?

Lisätään kan­sain­välistä opiske­li­ja- ja henkilöstö­vai­h­toa kaikil­la koulu­tusasteil­la. Tuo­daan vai­h­toon lähtem­i­nen yhä use­am­man ulot­tuville. Vahvis­te­taan oppi­laitosten kan­sain­välistä yhteistyötä. 

Rahat?

Tehdään koulu­tuk­ses­ta vien­ti­valt­ti. Luo­daan Suo­mi-koulu vien­tipaket­ti. Tavoitel­laan Suomeen opiske­li­joi­ta kaikkial­ta maail­mas­ta. Mah­dol­lis­te­taan lukukausi­mak­su­jen keräämi­nen EU/ETAalueen ulkop­uolisil­ta opiske­li­joil­ta ja kan­nuste­taan heitä jäämään Suomeen työsken­telemään opin­to­jen jälkeen. 

Nämä lukukausi­mak­sut ovat yhteisenä kokoomuk­sel­la ja keskustal­la. Vihreät ja vasem­mis­toli­it­to vas­tus­ta­vat. Tästä juu­pas – eipäs ‑keskustelus­ta pitäisi päästä eteen­päin. Mitä tehdään, jos jokin Aasian maa tilaa meiltä opetuk­sen 10 000 opet­ta­jalle? Kaikkien mielestä sen kai saa jär­jestää ja jopa laskut­taa siitä tilan­nut­ta val­tio­ta, mut­ta onko nämä mak­sulliset oppi­laat pidet­tävä tiukasti eri luen­noil­la, jot­ta mak­sullisu­u­den saas­ta ei myrkyt­täisi suo­ma­lais­ten opiske­li­joiden sielua? Entä jos tuo tilaa­javal­tio ylläpitää lukukausi­mak­su­ja omis­sa korkeak­ouluis­saan? Saako Suomes­ta ostet­tu ope­tus olla maksullista?

Suomes­sa on paljon kehi­tys­maista tule­via oppi­lai­ta lihot­ta­mas­sa joidenkn ammat­tiko­rkeak­oulu­jen bud­jet­tia. Jos tämä määrätään mak­sullisek­si toimin­naksi, opiske­li­joiden määrä pudon­nee noin pros­ent­ti­in nykyis­es­tä. Tehdäänkö amk-bud­jet­ti­in vas­taa­va säästö? Entä jos amk on ovela ja halu­aa säi­lyt­tää opetuk­sen mak­sut­tomana, kos­ka tarvit­see ne resurssit, joi­ta ulko­maalaiset opiske­li­jat tuo­vat mukanaan. Minä en ole onnis­tunut osal­lis­tu­maan mihinkään ana­lyyt­tiseen keskustelu­un siitä, mitä lukukausi­mak­suil­la tarkoite­taan ja mitä sil­lä ei tarkoite­ta. Jos Venäjä joskus taas lopet­taa sotimisen naa­pure­itaan vas­taan ja palaa kan­sain­väliseen kanssakäymiseen, voisi hyvinkin olla, että kau­pal­lisi­in aineisi­in voisi tul­la opiske­li­joi­ta Pietarin alueelta. Fai­jal­la olisi kyl­lä rahaa maksaa.