Keskustan “hallitusohjelma” (5/5) Talous

Koko Suomeen 200 000 työ­paikkaa lisää, talous kah­den pros­entin kasvu-uralle yrit­täjyyt­tä vahvis­ta­mal­la, velak­si elämi­nen loppuu

Tavoite: Vuon­na 2019 talous kas­vaa kah­den pros­entin vauhdil­la, työ­paikko­jen määrä lisään­tyy kohti 200.000 työ­paikan tavoitet­ta yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la. Val­tion­talouden todel­li­nen ali­jäämä paine­taan alle kah­den mil­jardin euron ja kun­tat­alouden ali­jäämä noin miljardiin.

Tämä sinän­sä rehelli­nen laskel­ma pal­jas­taa tilanteen hirvit­tävyy­den. Kova nousukausi, epäre­al­is­tisen hyvä työl­lisyy­den parane­m­i­nen, kah­den mil­jardin val­tion talouden säästöt ja sen jäl­keen val­tio ja kun­nat enää kolme mil­jar­dia ali­jäämäiset. Olemme sitoutuneet siihen, että keskimääräisessä suh­dan­neti­lanteessa julki­nen talous on korkein­taan 0,5 % ali­jäämäi­nen, mut­ta tämä menee kolminker­tais­es­ti yli. Suo­mi selviää kreikkalaistyylisel­lä tilas­tokikalla laske­mal­la eläke­jär­jestelmän muodol­lisen yli­jäämän mukaan julkiseen talouteen, mitä ei sal­li­ta muille. Pitäisi tietysti laskea myös eläke­jär­jestelmän vas­tu­u­ve­lan kasvu, jos eläk­keet sotke­taan tähän.

Yhteiskun­ta­sopimuk­sel­la paran­nus­ta kan­sain­väliseen kustannuskilpailukykyyn.

Sisäi­nen deval­vaa­tio olisi var­maankin paikallaan. Kun työl­lisyys parani vuon­na 2007 ”liikaa”, palkat nousi­vat yhdek­sän pros­ent­tia. Tuot­tavu­us ei ole nous­sut lainkaan, joten kil­pailukyvyssä on vähän tekemistä.

Kasvu­ra­has­tos­ta helpo­tus­ta yri­tys­ten rahoituk­sen pullonkauloihin.

Tätä ehdo­tus­ta on eri puo­lil­la joukol­la ihme­tel­ty, sil­lä rahaa on pan­na yri­tyk­si­in vaik­ka kuin­ka paljon, ideat vain puut­tuvat. Tai vaku­udet. Basel III estää pankeil­ta riski­ra­hoituk­sen, eikä meil­lä ole yksi­ty­istä rahaa kanavoitu­mas­sa. Riski­ra­hoituk­sen vero­tus (tap­pi­oiden vähen­tämi­nen, osinko­tu­lo­jen vero­tus suh­teessa muiden pääo­mat­u­lo­jen yksinker­taiseen vero­tuk­seen) ehkäisee pankki­tileil­lä mätänevien raho­jen kanavoimisen yri­tys­ten oman pääo­mane­htoiseen rahoituk­seen. Mitään järkeä nyt ainakaan ei ole myy­dä val­tion tuot­tavaa omaisu­ut­ta tämän rahoit­tamisek­si aikana, jol­loin val­tion velan nimelli­nen korko on ‑0,17 %.

Vero­tus työn­tekoa, riskinot­toa ja yrit­täjyyt­tä kannustamaan.

Edel­liseen viitat­en, perustel­tu, mut­ta vähän kaipaisi yksi­tyisko­htia jo näin ennen vaaleja.

Toimeli­aisu­ut­ta ja kil­pailua rajoit­tavaa sään­te­lyä pure­taan esimerkik­si pois­ta­mal­la ETA-alueen ulkop­uolelta tule­van työvoiman tarveharkinta.

Tämä on ain­oa toi­mi, jol­la ohjel­mas­sa lisätään työn tar­jon­taa, eikä tämänkään vaiku­tus ole kuin mar­gin­aa­li­nen, kos­ka Suo­mi on hyvin vähän houkut­tel­e­va kohde työperäiselle maa­han­muu­tolle. Ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta lisätä työl­lisyyt­tä 200 000 hen­gel­lä, ellei toteuteta työn tar­jon­taa lisääviä toimia. Muuten käy niin kuin kävi vuon­na 2007.

Toteut­ta­mat­ta jääneet refor­mit pan­naan toimeen (eläkeu­ud­is­tus, sote) sekä kun­tien tehtäviä ja toim­intat­apo­ja uudistetaan.

Tähänkö piti uhra­ta oikein painomustetta?

Tiukalla menokuril­la, tuot­tavu­u­den paran­tamisel­la ja tarvit­taes­sa menosäästöil­lä (2 mrd.) val­tion menot jäädytetään reaalis­es­ti vuo­den 2014 tasolle

Kak­si mil­jar­dia on paljon rahaa. Keskus­tan eduskun­takäyt­täy­tymisen perus­teel­la näitä raho­ja ei voi ainakaan ottaa mis­tään sel­l­ais­es­ta, mitä nykyi­nen hal­li­tus on ehdot­tanut, vaan jo toteutetut säästöt pitää purkaa kaik­ki. Ymmärtääk­seni kulis­seis­sa keskustel­laan paljon raaem­mista säästöistä. Niistä olisi hyvä keskustel­la ennen vaale­ja. Jos vaalei­hin men­nään ker­toma­l­la, mihin kaik­keen tulee heti lisää rahaa, kun vain meitä äänestätte ja huhtiku­un lop­ul­la pal­jaste­taan, mitä oikeasti joudu­taan tekemään, ei se ainakaan herätä luot­ta­mus­ta politiikkaan.

…

Yleis­arviona on san­ot­ta­va, ettei näytä keskustal­lakaan ole­van lääkkeitä talouskurimuk­seemme. Tai jos on, niitä ei uskalleta kertoa.

= = = =

Ohjel­mas­sa on viiden tavoit­teen ohel­la mui­ta pakol­lisia osia, kuten ulko- ja tur­val­lisu­us­poli­ti­ik­ka, tyhjän­päiväisyyk­siä sisältävä EU-lin­jaus ja mie­lenki­in­toinen koh­ta val­tioneu­vos­ton työ­tapo­jen uud­is­tamis­es­ta, jon­ka arvioimi­nen vaatii vähän pere­htymistä keskusta­laiseen terminologiaan.

Ulkopoli­ti­ikas­ta san­o­taan, että ylläpi­de­tään mah­dol­lisu­ut­ta liit­tyä Natoon. Hal­li­tu­so­hjel­maan ei siis enää kir­jat­taisi, että jäsenyyt­tä ei haeta. Tämä on nyky­olois­sa ymmär­ret­tävä muu­tos, mut­ta voi tietysti olla, että Merkel ja Putin ehtivät sitä ennen sopia, etteivät Ukraina ja Suo­mi liity Natoon.