Kun uutiset kertoivat SOK:n aloittamasta hintasodasta, poikani sanoi, että ulkomailla tätä kutsuttaisiin markkinataloudeksi.
Mihin SOK tähtää näyttävällä operaatiollaan? Minulla ei ole asiasta aavistustakaan, mikä tekee spekuloinnista tavallistakin antoisampaa.
Yksi mahdollinen vastaus on näyttävyyteen. Siinä ainakin on onnistuttu. Yksittäisten hyödykkeiden hinnanalennukset ovat olleet suuria, mikä palvelee juuri näyttävyyttä. Joku varmaankin joskus laskee, paljonko Prismoissa myytävät tuotteet ovat halventuneet keskimäärin. Parin prosentin alennus kaikkiin hintoihin ei olisi näyttänyt miltään.
Naiivi, mutta ei täysin mahdoton ajatus voisi olla, että SOK on yllättäen huomannut olevansa asiakkaidensa omistama, eikä omia omistajia kannata riistää. Asiakkaiden kannalta on järkevää lopettaa rahan haaskaaminen ylimitoitettuihin investointeihin ja antaa hyöty asiakkaille halvempina hintoina.
Entä Lidl? Se on vielä pieni, mutta kasvaa nopeasti. Leijonan pentu kannattaa taltuttaa, ennen kuin se kasvaa isoksi. Tämä operaatio ei kyllä olisi kovin onnistunut, koska ei pitäisi olla vaikea arvata, että ”hintasota” panee sotakirjeenvaihtajat vertaamaan hintoja, jolloin vain korostuu, että Lidl on yhä halvin – ja pystyy vastaamaan hinnanalennuksiin.
Alueellisen solidaarisuuden lopettaminen. Lidlin on voinut vaikuttaa myös mutkan kautta. Yhtenä selityksenä elintarvikkeiden korkeaan hintaan kaupoissa on ollut maan harva asutus, mikä nostaa kaupan kustannuksia. Se ei kuitenkaan selitä, miksi hinnat ovat kalliita Helsingissäkin. Tämän selittää ehkä se, että pyritään samoihin hintoihin koko maassa, jolloin suurten kaupunkien kaupat ristisubventoivat haja-asutusalueiden kauppoja. Kun Lidl sijoittuu vain edullisiin paikkoihin, se tekee ristisubvention mahdottomaksi samaan tapaan kuin Onnibus haastaa VR:n ylihinnoittelun suosituilla reiteillä. Alennus koski vain Prismoja.
Alennus kohdistui Prismoihin, koska hypermarketit kilpailevat oikeasti keskenään? Lähikauppa on lähialueellaan yleensä suojatummassa asemassa, koska lähellä ei useinkaan ole toista lähikauppaa.
SOK:n ajatuksena voi tuskin olla lopullisen kuoliniskun antaminen Keskolle, koska ei tarvitse olla selvänäkijä ymmärtääkseen, että monopolia vastaan yhteiskunta ryhtyy toimiin. Onko tähtäimenä erikoiskauppa: ruuan avulla houkutellaan asiakkaita lähikaupoista hypermarketteihin, jolloin kauppareissulla tarttuu mukaan myös erikoiskaupan tuotteita.
Yksi seuraus tästä kuitenkin on: hypermarkettien ruoka muuttuu entistä halvemmaksi kivijalkakauppoihin verrattuna. City-marketeissa suunnitellaan varmaankin jo vastausta. Hypermarketit kuitenkin tarvitsevat lähikauppoja tai ainakin elintarvikekioskeja, koska aina voi vähintään maito loppua. Lähikauppa voi todella huonosti, jos siitä tulee pelkkä täydennysostosten tekopaikka. Kannattavuus ei riitä, ellei nosta hintoja, mutta silloin pakottaa viimeisetkin uskolliset asiakkaat viikonloppuostoksille hypermarkettiin.
Lähikaupan kannattaa ottaa käyttöön kauppakohtaiset asiakaskortit ja antaa merkittävä alennus ostoksista siltä osin kuin ne ylittävät jonkin rajan, vaikka sata euroa kuussa. Tällöin täydennysostoksista kate on korkea, mutta silti kannattaa ostaa viikonloppuostoksetkin lähikaupasta.