Site icon

Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2014

Yleiskaa­van käsit­te­lyn aikataulus­ta lau­takun­ta sopi, että se pan­naan kolme ker­taa peräkkäin pöy­dälle, minkä jäl­keen näyt­teille asetet­tavasti kaavas­ta päätetään 16.12. kok­ouk­ses­sa. Tämän jäl­keen alkaa kansalais­vaikut­ta­mi­nen, jos­ta toiv­ot­tavasti tulee vilkas. Näyt­teil­lä olon jäl­keen tehdään varsi­naiset poli­it­tiset päätök­set ja muut­tunut ehdo­tus pan­naan uud­estaan lausun­noille, minkä jäl­keen esi­tys mah­dol­li­sine uusine muu­toksi­neen menee kaupung­in­hal­li­tuk­sen kaut­ta valtuustoon.

Lau­takun­nan käsit­telystä en saa refer­oi­da muiden puheen­vuoro­ja, mut­ta omat käsi­tyk­seni saan sanoa. Tulk­it­sen tätä niin, että virkami­esten anta­ma olen­nainen min­ulle uusi infor­maa­tio kuu­luu asioi­hin, joista voi kertoa.

Blogikom­men­toi­ja oli saanut min­ut siihen uskoon, että keskus­tatun­neli­v­a­raus nos­taisi olen­nais­es­ti Pis­araradan hin­taa, kos­ka rata joudu­taan paina­maan syvem­mälle. Tämä tieto ei pidä paikkaansa. Pis­ara joutuu alit­ta­maan metro­radan, eikä keskus­tatun­neli tuo tähän uut­ta ongel­maa. Sen sijaan se kyl­lä nos­taa keskus­takir­jas­ton kus­tan­nuk­sia, mut­ta se juna taisi men­nä jo. Poli­it­tisen sovun nimis­sä tun­neli­v­a­raus voidaan min­un mielestäni säi­lyt­tää, ellei siitä varauk­se­na ole merkit­tävää hait­taa. Täl­lä sukupolvel­la ei ole minus­ta oikeut­ta päät­tää siitä, mitä seu­raa­va sukupolvi ainakaan ei saa tehdä.

Yleiskaavas­sa on varaus Töölön metrolle. Sen toteu­tus­muo­to ei ole yleiskaavas­sa ratkaista­va asia, mut­ta minä liiken­nöisin sitä pikaratikoil­la, kos­ka niiden kap­a­siteet­ti var­maankin riit­tää tuolle välille ja kos­ka ne on Pasi­lan jäl­keen halvem­pi haaroit­taa uusille alueille. Öster­sun­dom – Espoo ‑metron kanssa­han tuo ei mis­sään kohdas­sa yhtyisi.

Työ­paikkarak­en­tamisen mitoituk­ses­ta on erim­ielisyyt­tä. Työ­paik­ka Helsingis­sä on lähin­nä toimis­to ja toimis­tois­sa tilan­tarve vähe­nee olen­nais­es­ti. Seudul­la on toimis­tokaavoista selvää yli­tar­jon­taa, mut­ta hölmösti sijoitet­tu­jen toimis­to­jen jäämi­nen tyhjik­si ei ole peruste olla kaavoit­ta­mat­ta toimis­to­ja järke­vi­in paikkoihin.

Mut­ta mikä on hyvä paik­ka työ­paikoille?  Viras­to halu­aa säästää Hert­toniemen teol­lisu­usalueen tule­via tarpei­ta varten, vaik­ka olisi suuria painei­ta kaavoit­taa sinne tiivistä asum­ista. Nyt tuo alue on työ­paik­ka-alueena niin tehot­tomas­sa käytössä (vähän työpaikkoja/hehtaari), että se vas­taisi asuinalueena sen kaavoit­tamista omakoti­taloille, joil­la on 1200 neliön ton­tit. Maan­omis­ta­jat halu­a­vat asun­to­ja. Tätä pide­tään kiin­teistökeinot­telu­na, mut­ta voimas­sa ole­van talous­teo­ri­an mukaan se, että asumis­es­ta tuol­la alueel­la mak­se­taan selvästi enem­män kuin teol­lisu­ushalleista, ker­too, että asun­noille on täl­lä alueel­la puolel­laan suh­teelli­nen etu. Tilaa vievän teol­lisu­u­den ja autokaup­po­jen oikea paik­ka on Kehä III:lla. Sen sijaan vaik­ka designeen keskit­tyvä tuotan­to voisi tuol­la menestyäkin.

Sama ongel­ma on Pitäjänmäellä.

Keskus­ta on toimis­toille paras­ta aluet­ta ja kasautu­mise­tu­jen vuok­si tuot­tavin­ta, mut­ta keskus­ta lop­puu Bule­vardi­in. Sen eteläpuolel­la asum­i­nen on perustel­lumpaa kuin toimistot.

Has­sua sinän­sä, että kun 1980-luvul­la jah­dat­ti­in piilokont­tor­e­i­ta, nyt yritetään estää toimis­to­jen muut­tamista asun­noik­si. Jos halu­amme puo­lus­taa toimis­to­ja, pitäisi sal­lia se, että asuin­talois­sa on toimis­to­ja. Moni itsen­sä työl­listäjä lait­taisi toimis­ton koti­taloon­sa, mut­ta ei vält­tämät­tä asun­toon­sa – eri­tyis­es­ti jos aikoo palkata jonkun toisen. Tämä pitäisi sal­lia kaikissa asemakaavoissa.

Kaavakar­tas­sa ei ker­ro­ta asioista, joista päätetään muual­la, kuten vaik­ka luon­non­suo­jelu­alueista. Tämä tuot­taa paljon sekaan­nus­ta ja ruokkii ennakkoluuloja.

Kaavakar­tal­la ei esitetä, mitä päätetään muual­la tai lainsäädännöllä.

Yleiskaa­van mukainen rak­en­t­a­mi­nen ei estä Tal­in golf-ken­tän jatkoa, mut­ta toisaal­ta muu­ta virk­istysaluet­ta tuonne ei sit­ten jäisikään kuin taval­liselta kansanl­ta tosi­asi­as­sa sul­jet­tu golf-kent­tä ja siir­to­la­pu­u­tarha. Vaikea perustel­la ken­tän jatkoa vuo­den 2034 jälkeen.

Saaris­toratik­ka Kru­unuvuoren ja Var­tiosaaren kaut­ta Vuosaa­reen tar­joaisi elämyk­sel­listä matkus­tamista, mutta…

 

 

 

 

Exit mobile version