Yleiskaavan käsittelyn aikataulusta lautakunta sopi, että se pannaan kolme kertaa peräkkäin pöydälle, minkä jälkeen näytteille asetettavasti kaavasta päätetään 16.12. kokouksessa. Tämän jälkeen alkaa kansalaisvaikuttaminen, josta toivottavasti tulee vilkas. Näytteillä olon jälkeen tehdään varsinaiset poliittiset päätökset ja muuttunut ehdotus pannaan uudestaan lausunnoille, minkä jälkeen esitys mahdollisine uusine muutoksineen menee kaupunginhallituksen kautta valtuustoon.
Lautakunnan käsittelystä en saa referoida muiden puheenvuoroja, mutta omat käsitykseni saan sanoa. Tulkitsen tätä niin, että virkamiesten antama olennainen minulle uusi informaatio kuuluu asioihin, joista voi kertoa.
Blogikommentoija oli saanut minut siihen uskoon, että keskustatunnelivaraus nostaisi olennaisesti Pisararadan hintaa, koska rata joudutaan painamaan syvemmälle. Tämä tieto ei pidä paikkaansa. Pisara joutuu alittamaan metroradan, eikä keskustatunneli tuo tähän uutta ongelmaa. Sen sijaan se kyllä nostaa keskustakirjaston kustannuksia, mutta se juna taisi mennä jo. Poliittisen sovun nimissä tunnelivaraus voidaan minun mielestäni säilyttää, ellei siitä varauksena ole merkittävää haittaa. Tällä sukupolvella ei ole minusta oikeutta päättää siitä, mitä seuraava sukupolvi ainakaan ei saa tehdä.
Yleiskaavassa on varaus Töölön metrolle. Sen toteutusmuoto ei ole yleiskaavassa ratkaistava asia, mutta minä liikennöisin sitä pikaratikoilla, koska niiden kapasiteetti varmaankin riittää tuolle välille ja koska ne on Pasilan jälkeen halvempi haaroittaa uusille alueille. Östersundom – Espoo ‑metron kanssahan tuo ei missään kohdassa yhtyisi.
Työpaikkarakentamisen mitoituksesta on erimielisyyttä. Työpaikka Helsingissä on lähinnä toimisto ja toimistoissa tilantarve vähenee olennaisesti. Seudulla on toimistokaavoista selvää ylitarjontaa, mutta hölmösti sijoitettujen toimistojen jääminen tyhjiksi ei ole peruste olla kaavoittamatta toimistoja järkeviin paikkoihin.
Mutta mikä on hyvä paikka työpaikoille? Virasto haluaa säästää Herttoniemen teollisuusalueen tulevia tarpeita varten, vaikka olisi suuria paineita kaavoittaa sinne tiivistä asumista. Nyt tuo alue on työpaikka-alueena niin tehottomassa käytössä (vähän työpaikkoja/hehtaari), että se vastaisi asuinalueena sen kaavoittamista omakotitaloille, joilla on 1200 neliön tontit. Maanomistajat haluavat asuntoja. Tätä pidetään kiinteistökeinotteluna, mutta voimassa olevan talousteorian mukaan se, että asumisesta tuolla alueella maksetaan selvästi enemmän kuin teollisuushalleista, kertoo, että asunnoille on tällä alueella puolellaan suhteellinen etu. Tilaa vievän teollisuuden ja autokauppojen oikea paikka on Kehä III:lla. Sen sijaan vaikka designeen keskittyvä tuotanto voisi tuolla menestyäkin.
Sama ongelma on Pitäjänmäellä.
Keskusta on toimistoille parasta aluetta ja kasautumisetujen vuoksi tuottavinta, mutta keskusta loppuu Bulevardiin. Sen eteläpuolella asuminen on perustellumpaa kuin toimistot.
Hassua sinänsä, että kun 1980-luvulla jahdattiin piilokonttoreita, nyt yritetään estää toimistojen muuttamista asunnoiksi. Jos haluamme puolustaa toimistoja, pitäisi sallia se, että asuintaloissa on toimistoja. Moni itsensä työllistäjä laittaisi toimiston kotitaloonsa, mutta ei välttämättä asuntoonsa – erityisesti jos aikoo palkata jonkun toisen. Tämä pitäisi sallia kaikissa asemakaavoissa.
Kaavakartassa ei kerrota asioista, joista päätetään muualla, kuten vaikka luonnonsuojelualueista. Tämä tuottaa paljon sekaannusta ja ruokkii ennakkoluuloja.
Kaavakartalla ei esitetä, mitä päätetään muualla tai lainsäädännöllä.
Yleiskaavan mukainen rakentaminen ei estä Talin golf-kentän jatkoa, mutta toisaalta muuta virkistysaluetta tuonne ei sitten jäisikään kuin tavalliselta kansanlta tosiasiassa suljettu golf-kenttä ja siirtolapuutarha. Vaikea perustella kentän jatkoa vuoden 2034 jälkeen.
Saaristoratikka Kruunuvuoren ja Vartiosaaren kautta Vuosaareen tarjoaisi elämyksellistä matkustamista, mutta…