(Esityslistaan tästä)
Östersundomin yhteinen osayleiskaava
Alueelle suunnitellaan 70 000 asukkaan tytärkaupunkia. Tytärkaupunki on ehkä vähän idealistinen ajatus. Realistisempaa on puhua metroon perustuvasta nauhakaupungista. Tänne tulee melko paljon pientaloja, joista tosin suuri osa on townhouseja. Tarkoitus on tarjota pientaloa haluaville kelvollinen vaihtoehto. Menevätkö townhouset kaupaksi, on sitten kokonaan oma kysymyksensä.
Kaavaan liittyy merkittävä riita Natura-suojelun kanssa. Vaikka itse Natura-alueille ei mennäkään, Salmenkallion metroaseman ympäristön rakentaminen vaarantaa pyyn, ruisrääkän ja kehrääjän populaatiot. Ymmärtääkseni myös luonnonsuojelujärjestöjen vaihtoehtokaava hävittäisi kehrääjän, koska lisäasutus toisi lisää virkistyskäyttöä.
Moni on kysynyt, kannattaako näin kauas kaupungista ylipäänsä rakentaa. Kun ilmeisesti jatkossakin on niitäkin, jotka haluavat asua pientalossa, eikä pientaloja taas kannata rakentaa kantakaupunkiin, tämä on parempaa pientalorakentamista kuin asutuksen sirotteleminen pitkin Uudenmaan savipeltoja kahden henkilöauton varaan.
Tämä on osa ajatusta rakentaa tulevaisuudessa kaupunkinauha rannansuuntaisesti Kirkkonummelta Porvooseen. Maakuntakaava ei tunnista tätä kehityssuuntaa, mutta ei kielläkään sitä. Sipoolla on tähän liittyen mittavia suunnitelmia Söderkullan lähellä. Jotenkin kuitenkin tuntuu siltä, että koko aluetta ei kannata toteuttaa, jos siitä joudutaan ottamaan kovin paljon rakennusoikeutta pois, koska metron rakentaminen muuttuisi kannattamattomaksi, eikä kumipyöräliikenteen varaan pitäisi rakentaa mitään.
Ympäristöjärjestöt ovat laatineet alueelle irrallisista kerrostaloalueista koostuvan varjokaavan. Heidän mukaansa sinne mahtuu 45 000 asukasta, mutta tämä ennuste perustuu oletukseen, että tällä alueella asuttaisiin olennaisesti ahtaammin (ruokakunnat olisivat suurempia) kuin muualla seudulla. Jos ennusteen pohjana käytetään samaa väljyyttä kuin muualla, kaavaan mahtuu vajaat 30 000 asukasta. Kaukana olevat metsälähiöt ovast niin epäsuosittuja, etteivät ne tule rakentumaan. Paljon lähempää Kontulasta saa asuntoja hintaan, jotka alittavat uustuotannon kustannukset.
Yhteinen yleiskaava pitää hyväksyä kolmen kunnan valtuustoissa samansisältöisenä. Tässä on demokratia koetuksella.
Hakaniemenranta ja merihaan ympäristön suunnitteluperiaatteet
Kun Hakaniemen siltarumilus puretaan ja korvataan matalammalla, syntyy paljon mahdollisuutta rakentamiseen. Samalla Merihaka on tarkoitus liittää osaksi muuta Helsinkiä. Sörnäisten rantatie pannaan mutkalle viidennen linjan pohjoispuolella, jolloin mahdollistuu yhden talorivin rakentaminen tie itäpuolelle.
Vuosaaren voimalaitosalueen asemakaavanmuutos
Tämä oli meilä keväällä on nyt palannut lausuntokierrokselta. Lausuntojen vuoksi tehdään vain vähäisiä muutoksia. Tarkoitus on mahdollistaa monipolttoainevoimalan rakentaminen Vuosaareen.
Vilhonvuorenkadun jatkeen asemakaava
Katua jatketaan Sörnäisten rantatien itäpuolelle. Siitä tulee jatkossa tärkeä joukkoliikenteen väylä. ABC-huoltoasema ja vanha toimistorakennus saavat väistyä uuden toimistorakennuksen tietä. Askel kohti Sörnäisten rantatien muuttamista katumaiseksi.
Kruunuvuoren ratikkasilta
Nyt se merkitään kaavaan sellaisena kuin silta on kilpailun voittaneessa ehdotuksessa. Rakentamispäätös sitten joskus aikanaan.
Sibelius-Akatemian koulusta asuintalo
Töölönkatu 28:ssa koulurakennuksesta asuinrakennus. Vajaat sata uutta töölöläistä.
Hitsaajankadulla taas liiketila asunnoiksi
Hitsaajakadulla muutetaan taas yksi liikerakennus asuinrakennukseksi. Eikö näitä voisi tehdä kerralla? Tarkoitus on kai muuttaa koko katu asuinkaduksi.
Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma
Tästä en nopealla läpilukemisella löytänyt huomautettavaa ennen viime kokousta. Olen hyvin huonon nettiyhteyden päässä Ranskassa enkä pysty avaamaan tiedostoa ennen sunnuntaita. Todettakoon, että tavoitteena on korkeintaan neljä liikenteessä kuollutta vuosittain. Tämänhetkinen tilanne on kahdeksan kuollutta. Kun Helsingissä asuu joka yhdeksäs suomalainen, voidaan Helsingin liikennettä pitää erittäin turvallisena muuhun maahan verrattunba. Voidaan tietysti sanoa, että helsinkiläiset käyvät kuolemassa kaupungin ulkopuolella, mutta ei tämä asiaa tyhjennä. Ei-helsinkiläisiä on päivittäin Helsingissä enemmän kuin helsinkiläisiä muualla maassa.