Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.11.2014

(Esi­tys­lis­taan täs­tä)

Öster­sun­do­min yhtei­nen osayleiskaava

Alu­eel­le suun­ni­tel­laan 70 000 asuk­kaan tytär­kau­pun­kia. Tytär­kau­pun­ki on ehkä vähän idea­lis­ti­nen aja­tus. Rea­lis­ti­sem­paa on puhua met­roon perus­tu­vas­ta nau­ha­kau­pun­gis­ta. Tän­ne tulee mel­ko pal­jon pien­ta­lo­ja, jois­ta tosin suu­ri osa on town­house­ja. Tar­koi­tus on tar­jo­ta pien­ta­loa halua­vil­le kel­vol­li­nen vaih­toeh­to. Mene­vät­kö town­houset kau­pak­si, on sit­ten koko­naan oma kysymyksensä.

Kaa­vaan liit­tyy mer­kit­tä­vä rii­ta Natu­ra-suo­je­lun kans­sa. Vaik­ka itse Natu­ra-alueil­le ei men­nä­kään, Sal­men­kal­lion met­roa­se­man ympä­ris­tön raken­ta­mi­nen vaa­ran­taa pyyn, ruis­rää­kän ja keh­rää­jän popu­laa­tiot. Ymmär­tääk­se­ni myös luon­non­suo­je­lu­jär­jes­tö­jen vaih­toeh­to­kaa­va hävit­täi­si keh­rää­jän, kos­ka lisä­asu­tus toi­si lisää virkistyskäyttöä.

Moni on kysy­nyt, kan­nat­taa­ko näin kau­as kau­pun­gis­ta yli­pään­sä raken­taa. Kun ilmei­ses­ti jat­kos­sa­kin on nii­tä­kin, jot­ka halua­vat asua pien­ta­los­sa, eikä pien­ta­lo­ja taas kan­na­ta raken­taa kan­ta­kau­pun­kiin, tämä on parem­paa pien­ta­lo­ra­ken­ta­mis­ta kuin asu­tuk­sen sirot­te­le­mi­nen pit­kin Uuden­maan savi­pel­to­ja kah­den hen­ki­lö­au­ton varaan.

Tämä on osa aja­tus­ta raken­taa tule­vai­suu­des­sa kau­pun­ki­nau­ha ran­nan­suun­tai­ses­ti Kirk­ko­num­mel­ta Por­voo­seen. Maa­kun­ta­kaa­va ei tun­nis­ta tätä kehi­tys­suun­taa, mut­ta ei kiel­lä­kään sitä. Sipool­la on tähän liit­tyen mit­ta­via suun­ni­tel­mia Söder­kul­lan lähel­lä. Joten­kin kui­ten­kin tun­tuu sil­tä, että koko aluet­ta ei kan­na­ta toteut­taa, jos sii­tä jou­du­taan otta­maan kovin pal­jon raken­nusoi­keut­ta pois, kos­ka met­ron raken­ta­mi­nen muut­tui­si kan­nat­ta­mat­to­mak­si, eikä kumi­pyö­rä­lii­ken­teen varaan pitäi­si raken­taa mitään.

Ympä­ris­tö­jär­jes­töt ovat laa­ti­neet alu­eel­le irral­li­sis­ta ker­ros­ta­loa­lueis­ta koos­tu­van var­jo­kaa­van. Hei­dän mukaan­sa sin­ne mah­tuu 45 000 asu­kas­ta, mut­ta tämä ennus­te perus­tuu ole­tuk­seen, että täl­lä alu­eel­la asut­tai­siin olen­nai­ses­ti ahtaam­min (ruo­ka­kun­nat oli­si­vat suu­rem­pia) kuin muu­al­la seu­dul­la. Jos ennus­teen poh­ja­na käy­te­tään samaa väl­jyyt­tä kuin muu­al­la, kaa­vaan mah­tuu vajaat 30 000 asu­kas­ta. Kau­ka­na ole­vat met­sä­lä­hiöt ovast niin epä­suo­sit­tu­ja, ettei­vät ne tule raken­tu­maan. Pal­jon lähem­pää Kon­tu­las­ta saa asun­to­ja hin­taan, jot­ka alit­ta­vat uus­tuo­tan­non kustannukset.

Yhtei­nen yleis­kaa­va pitää hyväk­syä kol­men kun­nan val­tuus­tois­sa saman­si­säl­töi­se­nä. Täs­sä on demo­kra­tia koetuksella.

Haka­nie­men­ran­ta ja meri­haan ympä­ris­tön suunnitteluperiaatteet

Kun Haka­nie­men sil­ta­ru­mi­lus pure­taan ja kor­va­taan mata­lam­mal­la, syn­tyy pal­jon mah­dol­li­suut­ta raken­ta­mi­seen. Samal­la Meri­ha­ka on tar­koi­tus liit­tää osak­si muu­ta Hel­sin­kiä. Sör­näis­ten ran­ta­tie pan­naan mut­kal­le vii­den­nen lin­jan poh­jois­puo­lel­la, jol­loin mah­dol­lis­tuu yhden talo­ri­vin raken­ta­mi­nen tie itäpuolelle.

Vuo­saa­ren voi­ma­lai­to­sa­lu­een asemakaavanmuutos

Tämä oli mei­lä kevääl­lä on nyt palan­nut lausun­to­kier­rok­sel­ta. Lausun­to­jen vuok­si teh­dään vain vähäi­siä muu­tok­sia. Tar­koi­tus on mah­dol­lis­taa moni­polt­toai­ne­voi­ma­lan raken­ta­mi­nen Vuosaareen.

Vil­hon­vuo­ren­ka­dun jat­keen asemakaava

Katua jat­ke­taan Sör­näis­ten ran­ta­tien itä­puo­lel­le. Sii­tä tulee jat­kos­sa tär­keä jouk­ko­lii­ken­teen väy­lä. ABC-huol­toa­se­ma ja van­ha toi­mis­to­ra­ken­nus saa­vat väis­tyä uuden toi­mis­to­ra­ken­nuk­sen tie­tä. Askel koh­ti Sör­näis­ten ran­ta­tien muut­ta­mis­ta katumaiseksi.

Kruu­nu­vuo­ren ratikkasilta

Nyt se mer­ki­tään kaa­vaan sel­lai­se­na kuin sil­ta on kil­pai­lun voit­ta­nees­sa ehdo­tuk­ses­sa. Raken­ta­mis­pää­tös sit­ten jos­kus aikanaan.

Sibe­lius-Aka­te­mian kou­lus­ta asuintalo

Töö­lön­ka­tu 28:ssa kou­lu­ra­ken­nuk­ses­ta asuin­ra­ken­nus. Vajaat sata uut­ta töölöläistä.

Hit­saa­jan­ka­dul­la taas lii­ke­ti­la asunnoiksi

Hit­saa­ja­ka­dul­la muu­te­taan taas yksi lii­ke­ra­ken­nus asuin­ra­ken­nuk­sek­si. Eikö näi­tä voi­si teh­dä ker­ral­la? Tar­koi­tus on kai muut­taa koko katu asuinkaduksi.

Lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den kehittämisohjelma 

Täs­tä en nopeal­la läpi­lu­ke­mi­sel­la löy­tä­nyt huo­mau­tet­ta­vaa ennen vii­me kokous­ta. Olen hyvin huo­non net­tiyh­tey­den pääs­sä Rans­kas­sa enkä pys­ty avaa­maan tie­dos­toa ennen sun­nun­tai­ta. Todet­ta­koon, että tavoit­tee­na on kor­kein­taan nel­jä lii­ken­tees­sä kuol­lut­ta vuo­sit­tain. Tämän­het­ki­nen tilan­ne on kah­dek­san kuol­lut­ta. Kun Hel­sin­gis­sä asuu joka yhdek­säs suo­ma­lai­nen, voi­daan Hel­sin­gin lii­ken­net­tä pitää erit­täin tur­val­li­se­na muu­hun maa­han ver­rat­tun­ba. Voi­daan tie­tys­ti sanoa, että hel­sin­ki­läi­set käy­vät kuo­le­mas­sa kau­pun­gin ulko­puo­lel­la, mut­ta ei tämä asi­aa tyh­jen­nä. Ei-hel­sin­ki­läi­siä on päi­vit­täin Hel­sin­gis­sä enem­män kuin hel­sin­ki­läi­siä muu­al­la maassa.

62 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.11.2014”

  1. Ennen kuin Hel­sin­gis­sä raken­ne­taan yhtään mitään nykyi­sen raken­teen ulko­puo­lel­le, tulee toi­mi­va lii­ken­neyh­teys raken­taa ensi. Näin sen tuo­ma hyö­ty saa­daan ton­tin hin­toi­hin ja alu­een imagoon.

    Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan ton­tit ehdi­tään myy­dä pilk­ka­hin­nal­la ennen kuin sil­las­ta saa­daan mitään pää­tök­siä: rahaa siir­tyy kau­pun­ki­lai­sil­ta gryn­de­rien pus­siin. Öster­sun­do­mis­sa suu­ri vaa­ra on vain saa­da lisää Land­bo­ta Hel­sin­kiin, ja muu­ta­ma lisä­kais­ta Porvoonväylälle.

  2. Tik­ku­ri­las­ta pää­see Hel­sin­gin kes­kus­taan lähi­ju­nal­la 14 minuu­tis­sa. Yhtä kau­kaa, Öster­sun­do­mis­ta, suun­ni­tel­tu met­ro­mat­ka kes­tää 40 minuut­tia. Tämä hitaan­pi mat­ka tai­te­taan osin maan alla ja vau­nuis­sa on kovat pen­kit, kuka halu­aa kyytiin?

  3. Kruu­nu­vuo­ren ratikkasilta

    Kun tämä sil­ta jos­sain vai­hees­sa raken­ne­taan Kor­kea­saa­ren kaut­ta, niin eikö Kor­kea­saa­ren eläin­tar­han voi­si samal­la lopet­taa? Eläin­tar­ha väit­tää opet­ta­van­sa ja suo­je­van­sa, mut­ta eihän beto­ni­hä­keis­sä elä­vät eläi­met ope­ta mitään miten eläi­met luon­nos­sa oikeas­ti elä­vät eikä suo­je­lu toi­mi, kos­ka ongel­ma on eli­na­lui­den tuhou­tu­mi­nen. Kor­kea­saa­ri on pelk­kä tur­ha ja jul­ma raha­rei­kä ja sen voi­si hyvin kor­va­ta asun­noil­la. Näin saa­tai­siin lisää hyviä veron­mak­sa­jia ratik­ka­lin­jan päähän.

  4. Öster­sun­do­miin ei kyl­lä jär­jel­lä aja­tel­len kan­nat­tai­si raken­taa mitään. Kaik­kein vähi­ten met­roa. Pien­ta­lo­ja mah­tuu lähem­mäs­kin, jos poliit­tis­ta tah­toa löy­tyy. Town­houseil­la pääs­tään yli ykkö­sen alue­te­hoi­hin. Onko ihan tot­ta että asu­tus pitää vie­dä juma­lan selän taak­se tilan puut­teen vuoksi?

  5. Eikö tuon Sör­näis­ten ran­ta­tien toi­mis­to­ra­ken­nuk­sen oli­si samoin tein voi­nut vetää katuun kiin­ni? Jää sit­ten tilaa, kun voi­ma­lai­tos­ra­ken­nuk­set jonain päi­vä­nä lähtevät.

  6. Pien­ta­loi­hin halua­via var­maas­ti on myös tule­vai­suu­des­sa, eri asia sit­ten kuin­ka moni on val­mis muut­ta­maan kehys­kun­tae­täi­syy­del­le pien­ta­lon peräs­sä. Anek­doo­tit ker­to­vat hal­van oma­ko­ti­ta­lon peräs­sä Nur­mi­jär­vel­le muut­ta­nei­den nuor­ten lap­si­per­hei­den mel­ko pikai­ses­ta paluus­ta kau­pun­kiin pien­ta­lo- ja kehys­kun­ta­to­del­li­suu­den isket­tyä päin näköä.

    Toi­saal­ta suur­ten ikä­luok­kien elä­köi­tyes­sä ja edel­leen van­he­tes­sa tul­lee suu­ri osa kysei­sen suku­pol­ven unel­ma­ri­va­reis­ta ja oma­ko­ti­ta­lois­ta lähem­pä­nä alu­een ydin­tä myyn­tiin — näh­tä­väk­si jää, miten tämä vai­kut­taa oma­ko­tien uudis­ra­ken­ta­mi­sen kysyntään.

    Itse kan­nat­tai­sin ennem­min kehä III sisäis­ten ja ole­mas­sao­le­vien rata­käy­tä­vien ympä­ris­tö­jen pien­ta­loa­luei­den vähit­täi­sen, asu­kas­läh­töi­sen tii­vis­ty­mi­sen sal­li­mis­ta. Hyvin sijait­se­vien pien­ta­lo­tont­tien tont­ti­te­hon nos­to aina­kin e=0,5 asti pitäi­si olla byro­kra­tian kan­nal­ta teh­ty mah­dol­li­sim­man yksin­ker­tai­sek­si tiet­ty­jen hyvän kau­pun­ki­pien­ta­loa­lu­een edel­ly­tys­ten toteu­tues­sa täy­den­nys­suun­ni­tel­mas­sa (esim. kyt­ken­tä­mah­dol­li­suus vie­reis­ten tont­tien (tule­viin) rakennuksiin).

    Haka­nie­men­ran­nan suun­nit­te­lua rajoit­taa vali­tet­ta­vas­ti kes­kus­ta­tun­ne­lin suu­au­kon varaus. Kuin­ka­ko­han kau­an tuon tun­ne­li­va­rauk­sen anne­taan vie­lä kum­mi­tel­la kaa­vois­sa kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­mas­sa? Näkyi vai­kut­ta­van Koi­vusaa­ren­kin suun­ni­tel­mis­sa. Kai­ken kaik­ki­aan vali­tuk­ses­ta­ni huo­li­mat­ta kui­ten­kin hyvä lista.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la aja­tuk­sia­si Pro Hel­sin­ki ‑var­jo­y­leis­kaa­vas­ta.

  7. Tuo Töö­lön­ka­dun muu­tos on huo­noon suun­taan töö­lö­läis­ten kan­nal­ta, toki ymmär­ret­tä­vä täs­sä mark­ki­na­ti­lan­tees­sa. Töö­lös­sä on muu­ten­kin lii­an vähän toi­mi­ti­laa ja nyt yksi iso, päi­väl­lä alu­een pal­ve­luil­le asiak­kai­ta tuo­nut yksik­kö kato­aa. Muu­tos ei tee hyvää alu­een palvelutarjonnalle.

    Sinän­sä en ymmär­rä, mik­si kaa­val­la yleen­sä­kään sää­del­lään, mitä kiin­teis­tön rajo­jen sisäl­lä on? Yhtään jär­ke­vää syy­tä tuol­lai­seen sään­te­lyyn ei ole. Tun­ne­tus­ti nykyis­tä pie­nem­mäl­lä sään­te­lyl­lä on kyet­ty raken­ta­maan halut­ta­vam­pia aluei­ta. Tätä ei lie­ne kukaan kiellä? 😉

    Jos pai­koi­tus oli­si hoi­det­tu parem­min, eli suo­mek­si paik­ko­ja oli­si enem­män, oli­si kou­lun sijas­ta ollut mah­dol­lis­ta saa­da kiin­teis­töön toi­mis­to­ja tms. Ne oli­si­vat tuo­neet alu­een pal­ve­luil­le kai­vat­tu­ja käyt­tä­jiä päi­vä­sai­kaan. Suo­ma­lai­sel­la kus­tan­nus­ta­sol­la ei ole mah­dol­lis­ta pyö­rit­tää esi­mer­kik­si ruo­ka­ra­vin­to­loi­ta ilman lounasasiakkaita.

    1. Koi­ta nyt Kal­le päät­tää, pitää­kö ton­ti­no­mis­ta­jan saa­da vali­ta mitä ton­til­le tulee (=asun­to­ja) vai pitää­kö sin­ne tul­la toimistoja.

  8. Öster­sun­do­miin ei kan­na­ta mis­sään tapauk­ses­sa raken­taa niin kau­an kun 

    1) met­ro­ra­dal­le ei raken­ne­ta kol­mat­ta ja nel­jät­tä rai­det­ta Kala­sa­ta­man ja Mel­lun­mäen välil­le, joi­den avul­la met­ro­ju­nat voi­vat ohit­taa osan ase­mis­ta, tai 

    2) pää­ra­dal­ta ei vede­tä rau­ta­tie­tä alueelle. 

    Nykyi­nen met­ro­suun­ni­tel­ma tar­koit­taa sitä, että alu­eel­ta kes­tää jouk­ko­lii­ken­teel­lä yhtä kau­an kes­kus­taan kuin Jär­ven­pääs­tä, mut­ta autol­la pää­see sel­väs­ti nopeam­min kuin Jär­ven­pääs­tä. Jär­ven­pään kes­kus­taan menee junal­la 27 minuuttia. 

    Jos pel­käs­tään kes­kus­taan pää­see nopeam­min autol­la kuin jouk­ko­lii­ken­teel­lä, ei jouk­ko­lii­ken­teel­lä ole mitään mah­dol­li­suuk­sia kil­pai­lus­sa autoa vas­taan esi­mer­kik­si Lep­pä­vaa­raan tai Mal­mil­le. Monil­la Ete­lä-Haa­gas­sa tai Käpy­län poh­jois­osas­sa asu­vil­la on auto, vaik­ka junal­la pää­see näil­tä alueil­ta nopeam­min kes­kus­taan kuin autolla.

  9. Mene­vät­kö town­houset kau­pak­si, on sit­ten koko­naan oma kysymyksensä.

    En luu­li­si talo­tyy­pis­sä sinän­sä ole­van mitään vikaa. Käsit­tääk­se­ni sen tyyp­pi­set ovat kel­van­neet erit­täin hyvin Lato­kar­ta­nos­sa, Myl­ly­pu­ros­sa jne. Kala­sa­ta­mas­sa jäi­vät myy­mät­tä kun koko ja hin­ta oli­vat tolkuttomia.

    Öster­sun­dom-suun­ni­tel­mas­ta olen typo­lo­gias­ta riip­pu­mat­ta sitä miel­tä, että se on tur­haa yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajaut­ta­mis­ta. Nykyi­sen itä­met­ron ase­mien ympä­ris­töt pitäi­si raken­taa ensin. Sen jäl­keen ei lyhen­ne­tyis­sä junis­sa rii­tä vält­tä­mät­tä kapa­si­teet­ti­kaan jatko-osille.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra: “Mene­vät­kö town­houset kau­pak­si, on sit­ten koko­naan oma kysy­myk­sen­sä.” Niin­pä. Town­house = tavan­omais­ta kal­liim­pi rivi­ta­lo; vie­lä­pä kerroksilla.

  11. Nykyi­sin van­no­taan sen hoke­man lukuun, että kaik­kial­le pitää teh­dä vain asun­to­ja, kun­nes taas jonain päi­vä­nä jäl­leen huo­ma­taan, että hei, työ­paik­ko­jen ja toi­mi­ti­lo­jen tila­va­rauk­set unoh­tui­vat. Eikö oli­si jär­ke­väm­pää antaa enem­män vapaut­ta teh­dä eri alueil­le, ton­teil­le ja taloi­hin kum­paa­kin? Eikö kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den pää­hän mah­du kuin yksi aja­tus ja tavoi­te kerrallaan?

    Lii­an yksi­puo­li­set asun­to- tai työ­paik­ka­kes­kit­ty­mät ovat aika tyl­siä, kuten mones­sa pai­kas­sa on voi­tu havai­ta. Pel­kät nuk­ku­ma­lä­hiöt tai iltai­sin ja vii­kon­lop­pui­sin kuol­leil­ta vai­kut­ta­vat alu­eet ovat esi­merk­ke­jä kuva­tus­ta ongel­mas­ta. Jous­ta­vuus tont­tien ja raken­nus­ten käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­sa voi­si olla pää­mää­rä, jos kui­ten­kin pidet­täi­siin huo­li sii­tä, ettei lii­kaa yksi­puo­lis­tu­mis­ta pää­se tapah­tu­maan. Ollak­seen hou­kut­te­le­va kau­pun­gin tuli­si kye­tä tar­joa­maan alueil­laan “jokai­sel­le” jotakin!

    1. Lii­an yksi­puo­li­set asun­to- tai työ­paik­ka­kes­kit­ty­mät ovat aika tyl­siä, kuten mones­sa pai­kas­sa on voi­tu havaita

      Hel­sin­gin nie­mel­lä työ­paik­kao­ma­va­rai­suus on koh­ta­lai­sen suu­ri, joten tuo argu­ment­ti puol­tai­si sin­ne asun­to­ja. Sinän­sä olen sitä miel­tä, että talot voi­si kaa­voit­taa asun­to- tai työpaikkakyttöön.

  12. Jat­koa edelliseen:
    Toi­sin sanoen lii­an jäy­käs­tä sää­te­lys­tä sen osal­ta, pitää­kö ton­teil­la ja talois­sa olla toi­mis­to- ja lii­ke­ti­lo­ja vai asun­to­ja pitäi­si pääs­tä eroon. Sopi­va mää­rä jous­ta­vuut­ta voi­si antaa tilaa kysyn­nän ja tar­jon­nan vai­kut­taa tilan­tee­seen suo­tui­sal­la tavalla.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Koi­ta nyt Kal­le päät­tää, pitää­kö ton­ti­no­mis­ta­jan saa­da vali­ta mitä ton­til­le tulee (=asun­to­ja) vai pitää­kö sin­ne tul­la toimistoja. 

    Ton­tin omis­ta­jan pitää saa­da päät­tää, mut­ta kun auto­jen ahdis­te­lu lope­te­taan Taka-Töö­lös­sä­kin, on mah­dol­lis­ta saa­da alu­eel­le toi­mi­ti­laa­kin. Töö­lös­sä asu­vien kan­nal­ta on ensiar­voi­sen tär­ke­ää, että alu­een moni­puo­li­suus säilyy. 

    Jo nyt näkyy ero pal­ve­lu­ta­sos­sa esi­mer­kik­si Kaar­tin­kau­pun­kiin, jos­sa pari tut­tua asuu. Ero selit­tyy sil­lä, että Kaar­tin­kau­pun­gis­sa on jäl­jel­lä vie­lä muu­ta­ma minis­te­riö ja ran­nas­sa on rivi suu­ria työ­paik­ko­ja kuten EK, jot­ka tuo­vat pal­ve­luil­le päi­vä­sai­kai­sia käyt­tä­jiä. Taka-Töö­lös­tä ovat hävin­neet niin iso­jen yri­tys­ten kont­to­rit (esim HOK), monet pie­net yri­tyk­set (höl­mö ns. pii­lo­kont­to­rien vas­tai­nen kam­pan­ja) kuin nyt iso oppi­lai­tos­kin. Jäl­jel­lä on onnek­si vie­lä joi­ta­kin toi­mis­to­ja, yksi­tyi­nen sai­raa­la ja yksi iso lukio, mut­ta suun­ta on huolestuttava.

  14. Sel­lai­nen kysy­mys pitää kysyä, että onko jos­sain pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ole­mas­sa pien­ta­loa­lue, jos­sa ei suo­sit­tai­si oman auton käyt­töä enem­män kuin jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­tä? Nau­ha­kau­pun­ki on hyvä jouk­ko­lii­ken­net­tä suo­si­va mal­li, mut­ta sil­ti on mah­dol­lis­ta, että pien­ta­lo­val­tai­sek­si raken­ne­tun Öster­sun­do­min asuk­kais­ta tulee lähes yhtä autois­tu­nei­ta kuin mui­den sitä muis­tut­ta­vien aluei­den asukkaista.

    Jos autoi­lua halu­taan vähen­tää fos­siil­li­pääs­tö­jen vuok­si => lisää mak­su­ja fossiilisille.

    Jos halu­taan vähen­tää ruuh­kia => ruuh­ka­mak­su­ja ja toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne ruuh­ka-alueil­le (muis­ta taa­ja­mis­ta tai parkkipaikoilta).

    Jos halu­taan suo­jel­la luon­toa => pide­tään ihmi­set siel­lä mis­sä he ovat, tai raken­ne­taan vain ihmi­sen jo “pilaa­mil­le” pai­koil­le, ja rajoi­te­taan väes­tön kasvua.

    Nau­ha­kau­pun­ki jo raken­net­tu­jen run­ko­lin­jo­jen var­teen ja nii­den ase­mien seu­tu­jen (ja käy­tös­tä pois­tu­nei­den teol­li­suusa­luei­den) hyvin tii­vis raken­ta­mi­nen voi­si olla toi­mi­va mal­li. Jos fos­sii­lis­ten käyt­töä­kin vih­doin jar­ru­tet­tai­siin tosis­saan, ihmi­set haluai­si­vat täl­lais­ta mal­lia “luon­nos­taan”. Myös etä­työt, pai­kal­li­nen pie­ny­rit­tä­mi­nen ja muun­kin Suo­men kehit­tä­mi­nen (pal­jol­ti jo raken­ne­tun varaan) ovat suositeltavia.

  15. Östis:

    Saka­rin­mäen asui­na­lue pois, kos­ka se on se, joka Natu­raa hier­tää sekä se, jon­ka takia met­ro pitää vetää kal­liil­le mut­kal­le. Ilman Saka­rin­mä­keä met­ro voi­tai­siin vetää pal­jon suo­rem­min ja pal­jon vähem­mil­lä kal­lio­leik­kauk­sil­la.

    Vas­taa­vas­ti piden­ne­tään pika­ra­ti­koi­ta (nehän kant­sii teh­dä jo alku­vai­hees­sa, oikeas­taan mie­luum­min jo ennen met­roa) Land­bos­sa ja Ultu­nas­sa, jol­loin sin­ne voi­daan raken­taa enemmän.

    Pidem­min:
    http://jalkanen.blogspot.fi/2014/10/ostersundom-sen-luonto-ja-kuinka-asia.html

  16. Kal­le: Tuo Töö­lön­ka­dun muu­tos on huo­noon suun­taan töö­lö­läis­ten kan­nal­ta, toki ymmär­ret­tä­vä täs­sä mark­ki­na­ti­lan­tees­sa. Töö­lös­sä on muu­ten­kin lii­an vähän toi­mi­ti­laa ja nyt yksi iso, päi­väl­lä alu­een pal­ve­luil­le asiak­kai­ta tuo­nut yksik­kö kato­aa. Muu­tos ei tee hyvää alu­een palvelutarjonnalle.

    Ei kai Aka­te­mian T‑talo kovin pal­jon pal­ve­lui­den käyt­tä­jiä alu­eel­le ole tuo­nut. Oppi­lai­tok­ses­sa on oma ruo­ka­lan­sa, ja opis­ke­li­jat osaa­vat vas­ta­kin käy­dä Bot­tal­la iltasella.

    Talo­han on alun­pe­rin AEL:n talo, muis­taak­se­ni jos­tain 30-luvul­ta. Sii­tä tuli Sibe­lius-Aka­te­mian ope­tus­ti­lo­ja vas­ta pal­jon myö­hem­min, ehkä 80-luvul­la. Talo on kui­ten­kin raken­net­tu oppi­lai­tok­sek­si, joten sen remon­toi­mi­nen asun­noik­si mak­sa­nee suu­rin piir­tein saman kuin uuden talon raken­ta­mi­nen. (Tämä­hän ei ole ihan ennen­kuu­lu­ma­ton­ta, ilmei­ses­ti esi­mer­kik­si “Koneen talon” koh­dal­la Munk­ki­nie­mes­sä jou­dut­tiin muun­ta­mi­ses­ta luo­pu­maan kus­tan­nus­syis­tä. Käy­kö­hän sama For­tu­min tornille?)

    = = =

    Sibe­lius-Aka­te­mia alkaa muu­ten tämän tem­pauk­sen myö­tä olla Suo­men eni­ten muut­ta­va yli­opis­to (tai nyt­hän se on osa TaiYo:ta). Kym­me­nen vuot­ta sit­ten toi­mi­pis­tei­tä Hel­sin­gis­sä oli kol­me, Töö­lön­ka­tu, Pitä­jän­mä­ki ja Rau­ta­tien­ka­tu. Koh­ta näis­tä ei ole enää yksi­kään käy­tös­sä, vaan ope­tus kes­kit­tyy van­haan Museo­vi­ras­ton (tai SYK:n) taloon Ner­van­de­rin­ka­dul­la ja Musiikkitalolle.

    Tilo­jen mää­rä on ilmei­ses­ti vähen­ty­nyt hyvin huo­mat­ta­vas­ti vii­me vuo­si­na. Tämä on tie­tys­ti talou­den­pi­don kan­nal­ta hyvä, mut­ta musiik­ki on oppiai­nee­na sii­tä eri­tyi­nen, että opis­ke­li­joil­la pitää olla har­joi­tus­ti­lo­ja. Ellei joku sit­ten halua kuun­nel­la pia­non­pau­ku­tus­ta naa­pu­ris­ta kah­dek­san tun­tia päivässä.

    Tuos­sa koh­das­sa kor­kea­kou­lu­po­li­tii­kas­sa oli­si miet­ti­mi­sen paik­ka sii­nä suh­tees­sa, että joko opis­ke­li­ja­mää­rää pitää vähen­tää tai tilo­ja lisä­tä. Musii­kin­ope­tus on nii­tä vii­mei­siä verk­koon lähteviä.

  17. ano­muu­mi:
    Pien­ta­loi­hin halua­via var­maas­ti on myös tule­vai­suu­des­sa, eri asia sit­ten kuin­ka moni on val­mis muut­ta­maan kehys­kun­tae­täi­syy­del­le pien­ta­lon peräs­sä. Anek­doo­tit ker­to­vat hal­van oma­ko­ti­ta­lon peräs­sä Nur­mi­jär­vel­le muut­ta­nei­den nuor­ten lap­si­per­hei­den mel­ko pikai­ses­ta paluus­ta kau­pun­kiin pien­ta­lo- ja kehys­kun­ta­to­del­li­suu­den isket­tyä päin näköä.

    Luu­len, että yksi ongel­ma on se, että kehys­kun­nis­sa­kaan ei ole tar­peek­si hal­paa, jot­ta se oikeas­ti kom­pen­soi­si mat­ka­ku­lu­ja ja mat­ka-aikaa. Tämä taas joh­tuu sii­tä, että kos­ka Hel­sin­gin kes­kus­taan, laa­jem­min Hel­sin­kiin ja rato­jen var­sil­le ei raken­ne­ta tar­peek­si, myös kehys­kun­nis­sa nouse­vat sinän­sä pit­käl­ti kor­ves­sa sijait­se­vien älvä­rei­den hin­nat. Eli asun­to­jen raken­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen sin­ne, mis­sä niis­tä eni­ten oltai­siin val­mii­ta mak­sa­maan, nos­taa asun­to­jen hin­to­ja kaik­kial­la ympä­ril­lä­kin — myös alueil­la, jot­ka pitäi­si hin­noi­tel­la nor­maa­lin haja-asu­tusa­lu­een mukaisesti.

  18. Vah­ti:
    Tik­ku­ri­las­ta pää­see Hel­sin­gin kes­kus­taan lähi­ju­nal­la 14 minuu­tis­sa. Yhtä kau­kaa, Öster­sun­do­mis­ta, suun­ni­tel­tu met­ro­mat­ka kes­tää 40 minuut­tia. Tämä hitaan­pi mat­ka tai­te­taan osin maan alla ja vau­nuis­sa on kovat pen­kit, kuka halu­aa kyytiin?

    Ei sin­ne kukaan mene kyy­tiin, pait­si tie­tys­ti köy­hät ja kipeät. Ihan jo met­ro­sel­vi­tyk­sis­sä­kin, jot­ka usein teh­dään orans­sien aurin­ko­la­sien läpi, 30 % käyt­tää sitä met­roa. Se mer­kit­see sitä, että 70 % kul­kee joten­kin muu­ten. On kyl­lä kal­lis hukkaputki.

  19. ano­muu­mi:
    Pien­ta­loi­hin halua­via var­maas­ti on myös tule­vai­suu­des­sa, eri asia sit­ten kuin­ka moni on val­mis muut­ta­maan kehys­kun­tae­täi­syy­del­le pien­ta­lon peräs­sä. Anek­doo­tit ker­to­vat hal­van oma­ko­ti­ta­lon peräs­sä Nur­mi­jär­vel­le muut­ta­nei­den nuor­ten lap­si­per­hei­den mel­ko pikai­ses­ta paluus­ta kau­pun­kiin pien­ta­lo- ja kehys­kun­ta­to­del­li­suu­den isket­tyä päin näköä. 

    Eivät ne siel­tä pää­se takai­sin, sil­lä kukaan ei osta niil­tä sitä omakotitaloa.

  20. Jou­ni Mar­ti­kai­nen:
    Osmo Soi­nin­vaa­ra: “Mene­vät­kö town­houset kau­pak­si, on sit­ten koko­naan oma kysy­myk­sen­sä.” Niin­pä. Town­house = tavan­omais­ta kal­liim­pi rivi­ta­lo; vie­lä­pä kerroksilla. 

    Kyl­lä ton­tit mene­vät kau­pak­si muu­al­la, joten mik­si eivät meni­si tääl­lä? Vir­he oli ana­taa yhden gryn­de­rin raken­taa alue, jon­ka idea on, että jokai­nen tekee pie­nel­le ton­til­le omanlaisensa.

    Town­house aluei­ta­kaan ei vain osa­ta kaa­voit­taa oikein. Kat­se­len aina fil­la­ri­len­kil­lä nau­res­kel­len Ete­lä-Lep­pä­vaa­ran town­house aluet­ta, joka on 1) lii­an pie­ni ja 2) lii­an väl­jäs­ti kaa­voi­tet­tu. Jos koko mäki oli­si kaa­voi­tet­tu tii­viis­ti town­house­ja ruu­tu­kaa­vaan, kes­kel­le lai­tet­tu kou­lu, kau­pun­gin­ta­lo, ter­veys­a­se­ma yms tar­peel­li­set ja Tapio­la — Lep­pä­vaa­ra­pi­ka­rai­tio­tie­lin­jan toi­sek­si poh­joi­sin pysäk­ki oli­si kes­kel­lä uut­ta kau­pun­kia, niin hom­ma toimisi.

    Suo­mes­sa on ollut ihan oma town­house tyyp­pin­sä, joka saat­tai­si toi­mia tääl­lä yhä parem­min kuin kes­ki-euroop­pa­lai­nen mal­li. Ruu­tu­kaa­va, talot kol­mel­la sivul­la umpi­kort­te­lia ja nel­jän­nel­lä sivul­la huol­to­ra­ken­nuk­set: sau­na, puucee, tal­li, kana­la yms. Sul­jet­tu piha on rau­hal­li­nen ja suo­jai­sa, kos­ka hevo­set = autot mene­vät tal­liin suo­raan kadul­ta. Ensim­mäien ker­ros kiveä ja sen pääl­lä puo­li­tois­ta ker­ros­ta hir­res­tä. Lii­ke­ti­lat ovat ensim­mäi­ses­sä ker­rok­ses­sa ja kul­mis­sa. Tämä­kän mal­li ei toi­mi, jos alu­eet ovat lii­an pie­niä tai kaa­voi­te­taan lii­an väl­jäs­ti, kos­ka pal­ve­lut vaa­ti­vat riit­tä­väs­ti ihmi­siä sekä aamul­la, päi­väl­lä että illalla.

  21. Mik­ko H: En luu­li­si talo­tyy­pis­sä sinän­sä ole­van mitään vikaa. Käsit­tääk­se­ni sen tyyp­pi­set ovat kel­van­neet erit­täin hyvin Lato­kar­ta­nos­sa, Myl­ly­pu­ros­sa jne. Kala­sa­ta­mas­sa jäi­vät myy­mät­tä kun koko ja hin­ta oli­vat tolkuttomia.

    Kävin ute­liai­suu­des­ta Kala­sa­ta­mas­sa käve­lyl­lä. Town­houset on raken­net­tu kor­kei­den ker­ros­ta­lo­jen lomaan/varjoon siten, että ikku­nas­ta näkee vas­ta­päi­sen talon rumaa ele­ment­ti­sei­nää ja kadun. Talot itses­sään vai­kut­ti­vat ihan muka­vil­ta, mut­ta ei town­house-ajat­te­lus­sa kai ihan täl­lai­ses­ta pitä­nyt olla kysy­mys. Kort­te­lin pääs­sä oli­si ollut ran­ta, jon­ne noi­ta talo­ja oli­si voi­nut raken­taa rivin (tai koko­nai­sen kort­te­lin, jol­loin ker­ros­ta­lot eivät tun­tui­si niin uhkaavilta). 

    Jos minul­la oli­si pal­jon rahaa, muut­tai­sin mie­lel­lä­ni lähel­lä kes­kus­taa sijait­se­vaan town­houseen, mut­ta en tie­ten­kään tuol­lai­seen ele­ment­ti­ker­ros­ta­lo­jen täyt­tä­män kort­te­lin kes­kel­le huk­ku­vaan anke­aan rot­koon. (Noi­den talo­jen hin­ta­ta­sos­ta en tie­dä, mut­ta en usko että sil­lä­kään voi­daan tätä ongel­maa kompensoida.)

  22. Kor­kea­saa­ren eläin­tar­ha halu­aa juh­la­vuo­den kun­niak­si rai­tio­vau­nut kul­ke­maan saa­ren läpi, niin että api­nat voi­vat kat­sel­la ihmi­siä rai­tio­vau­nun ikkunoista.

  23. Wild life:
    Kor­kea­saa­ren eläin­tar­ha halu­aa juh­la­vuo­den kun­niak­si rai­tio­vau­nut kul­ke­maan saa­ren läpi, niin että api­nat voi­vat kat­sel­la ihmi­siä rai­tio­vau­nun ikkunoista.

    Api­na ja Goril­la käve­li­vät Haka­nie­men torilla,
    kyse­li­vät ämmiltä
    onko lei­pä lämmintä..?”

    http://www.youtube.com/watch?v=83_ufqJ3M2E

  24. Vah­ti:
    Tik­ku­ri­las­ta pää­see Hel­sin­gin kes­kus­taan lähi­ju­nal­la 14 minuu­tis­sa. Yhtä kau­kaa, Öster­sun­do­mis­ta, suun­ni­tel­tu met­ro­mat­ka kes­tää 40 minuut­tia. Tämä hitaan­pi mat­ka tai­te­taan osin maan alla ja vau­nuis­sa on kovat pen­kit, kuka halu­aa kyytiin? 

    Jos Mel­lun­mäes­tä menee rau­ta­tien­to­ril­le 20 minuut­tia, niin miten Mel­lun­mäes­tä menee sama aika Öster­sun­do­miin, vaik­ka mat­kaa on kol­mas­osa ja ase­ma­vä­le­jä kol­me? Eikö tuo mat­ka-aika Öster­sun­do­miin ole 26 minuut­tia ja Saka­rin­mä­keen suun­nil­leen 29. Aika tyy­pil­li­siä mat­ka-aiko­ja, jos vaik­ka bus­sil­la mat­kus­taa lähiös­tä kes­kus­taan, Poh­jois-Van­taal­ta junal­la Hel­sin­kiin tai vaik­ka rai­tio­vau­nul­la Ara­bias­ta Erot­ta­jal­le. Kovis­ta pen­keis­tä huo­li­mat­ta met­ro hak­kaa mat­kus­tus­mu­ka­vuu­des­saan kaupunkibussit.

    En kui­ten­kaan näe oikein mie­lek­kää­nä raken­taa tuo­ta met­ro-osuut­ta yhdel­lä rykäi­syl­lä, vaan Öster­sun­do­mia pitäi­si pitää enem­min­kin reser­via­lu­ee­na, jos­ta ote­taan yksi met­roa­se­ma ja asui­na­lue käyt­töön aina sil­loin kun saa­vu­tet­ta­vuu­del­taan parem­paa kaa­voi­tet­ta­vaa maa­ta ei ole tar­peek­si saa­ta­vil­la. Sil­loin myös­kin oli­si mah­dol­lis­ta kon­kreet­ti­ses­ti arvioi­da, kuin­ka pit­käl­le sitä met­roa kan­nat­taa oikein raken­taa. Avain­sa­na on saavutettavuus.

  25. Tuo­mas: Jos Mel­lun­mäes­tä menee rau­ta­tien­to­ril­le 20 minuut­tia, niin miten Mel­lun­mäes­tä menee sama aika Öster­sun­do­miin, vaik­ka mat­kaa on kol­mas­osa ja ase­ma­vä­le­jä kol­me? Eikö tuo mat­ka-aika Öster­sun­do­miin ole 26 minuut­tia ja Saka­rin­mä­keen suun­nil­leen 29. Aika tyy­pil­li­siä mat­ka-aiko­ja, jos vaik­ka bus­sil­la mat­kus­taa lähiös­tä kes­kus­taan, Poh­jois-Van­taal­ta junal­la Hel­sin­kiin tai vaik­ka rai­tio­vau­nul­la Ara­bias­ta Erot­ta­jal­le. Kovis­ta pen­keis­tä huo­li­mat­ta met­ro hak­kaa mat­kus­tus­mu­ka­vuu­des­saan kaupunkibussit. 

    Junas­sa RT-MM 20 min, sii­hen pääl­le MM-Kau­koi­dän pää­tea­se­ma 10 min ja sii­hen välia­se­ma­koh­tai­nen 10 s pysäk­kai­ka­pi­den­nys auto­maa­tin vuok­si, saa­daan lähem­mäs 35 minuut­tia. Sii­hen vie­lä käve­ly­mat­ka ase­ma­pöm­pe­lis­tä maan pääl­tä ase­ma­lai­tu­ril­le molem­mis­sa päis­sä, niin on sii­nä ja sii­nä, riit­tää­kö 40 min. Lisäk­si sit­ten tie­tys­ti lii­tyn­tä­mat­ka kävel­len tai joten­kin muu­ten ase­mal­ta ja asemalle.

  26. Itse jos­kus mie­tin muut­toa kehys­kun­taan, jos­ta pää­si­si hel­pos­ti töi­hin Espooseen.
    Kat­se­lin ok-taloa esim Kirk­ko­num­mel­ta, mut­ta ongel­mak­si muo­dos­tui että hin­nat oli­vat ihan samat tai jopa kal­liim­mat kuin Espoos­sa. Useim­mat talot sijait­si­vat sit­ten kes­kel­lä met­sää, jos­sa ei ole kou­lua tai tur­val­lis­ta kou­lu­mat­kaa kävelytiellä. 

    Sit­ten kat­se­lin myös Loh­jal­ta asti ok-taloa. Kiinn­nos­ti toki ton­tit, että pää­si­si raken­ta­maan itse. Loh­jal­la oli tont­te­ja tar­jol­la kou­lu­jen lähel­lä, mut­ta ne ton­tit oli pie­nem­piä kuin Espoos­sa! Jos muut­taa kehys­kun­taan, pitäi­si saa­da enem­män tilaa. 

    Nyt­kin sit­ten esim Kera­val­la myy­ty­jen tont­tien kes­ki­ko­ko tilas­to­jen mukaan on pie­nem­pi kuin Espoossa.

  27. Tuo­mas: Jos Mel­lun­mäes­tä menee rau­ta­tien­to­ril­le 20 minuuttia

    Reit­tio­pas antaa välil­le Mel­lun­mä­ki — Rau­ta­tien­to­ri mat­ka-ajak­si 26 minuut­tia. Lisäk­si Reit­tiop­paan las­kel­mat met­ron tason­vaih­toon kulu­vas­ta ajas­ta ovat aika opti­mis­ti­sia: esim. ylös Kai­vo­ka­dul­le ehtii Reit­tiop­paan mukaan samal­la minuu­til­la kuin met­ro tulee lai­tu­ril­le. Oikeas­ti tuo aika on 90:stä sekun­nis­ta kah­teen minuut­tiin, ruuh­ka-aikaan jopa enemmän.

  28. Olen asu­nut noin puo­li vuot­ta Luo­teis-Lon­toos­sa Hil­ling­do­nis­sa, joka muis­tut­taa häm­mäs­tyt­tä­vän pal­jon tule­vaa Öster­sun­do­min aluet­ta; mata­laa pien­ta­lo- ja town­housea­su­tus­ta, joka on raken­tu­nut ras­kaan rai­de­lii­ken­teen (met­ro ja pai­kal­lis­ju­na) ase­mien lähei­syy­teen muo­dos­tu­vien kau­pun­ki­kes­kus­to­jen ympä­ril­le. Kus­sa­kin kau­pun­ki­kes­kuk­ses­sa on noin 10 000–15 000 asu­kas­ta, joi­den tar­vit­se­mat lähi­pal­ve­lut ovat kes­kus­tan tun­tu­mas­sa. Met­ro- tai juna­mat­ka Lon­toon kes­kus­taan kes­tää noin 35–50 minuut­tia ja ase­mien väli­nen etäi­syys on noin 2–3 km. 

    Ajo­neu­vo­lii­ken­ne on joh­det­tu pää­osin aluet­ta hal­ko­vil­le moot­to­ri­teil­le (M25, M40 ja M4), mut­ta osa lii­ken­teen kuor­mas­ta koh­dis­tuu myös asuin­ka­duil­le. Ylei­nen nopeus­ra­joi­tus on 30 mai­lia tun­nis­sa, mikä kapeil­la asuin­ka­duil­la on pelot­ta­van suu­ri nopeus ja han­ka­loit­taa pyö­räi­lyä. Pyö­rä­tei­tä on vähän tai ei ollen­kaan, mikä pakot­taa aja­maan muun lii­ken­teen seassa. 

    Alu­eel­la on usei­ta vihe­ra­luei­ta sekä luon­no­suo­je­lua­lue (Ruis­lip Woods), jon­ka luon­toar­vot eivät ole ris­ti­rii­das­sa ympä­röi­vän asu­tuk­sen kans­sa. Asu­kas­ti­heys koko Hil­lig­do­nis­sa on noin 2400/km2 (vrt. Öster­sun­dom noin 3400/km2 raken­ne­tul­la maa-alal­la ja noin 1890/km2 koko alu­eel­la vesia­lu­eet pl.). Hil­ling­do­nin asu­kas­ti­hey­des­sä tulee kui­ten­kin huo­mioi­da Heath­rown len­to­kent­tä sekä em. viheralueet. 

    Kaik­ki­neen, pit­kis­tä etäi­syyk­sis­tä, pyö­räi­lyn vai­keu­des­ta, ajo­neu­vo­lii­ken­teen ruuh­kau­tu­mi­ses­ta ja suu­ris­ta ajo­no­peuk­sis­ta huo­li­mat­ta Luo­teis-Lon­too on erin­omai­nen asui­na­lue. Puut­teet, joi­ta tääl­lä esiin­tyy, on öster­sun­do­min suun­nit­te­lus­sa huo­mioi­ta­vis­sa ja jol­loin sii­tä on saa­ta­vis­sa mitä par­hain esi­kau­pun­kia­lue laa­je­ne­val­le Helsingille.

  29. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Nykyi­sin van­no­taan sen hoke­man lukuun, että kaik­kial­le pitää teh­dä vain asun­to­ja, kun­nes taas jonain päi­vä­nä jäl­leen huo­ma­taan, että hei, työ­paik­ko­jen ja toi­mi­ti­lo­jen tila­va­rauk­set unoh­tui­vat. Eikö oli­si jär­ke­väm­pää antaa enem­män vapaut­ta teh­dä eri alueil­le, ton­teil­le ja taloi­hin kum­paa­kin? Eikö kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den pää­hän mah­du kuin yksi aja­tus ja tavoi­te kerrallaan?

    Toi­mi­ti­laa on tyh­jä­nä sem­moi­set mil­joo­naa ker­ros­ne­liö­tä, ja kaa­voi­tet­tu­ja tont­te­ja raken­ta­mat­ta pari mil­joo­naa. Toi­mis­to­työ­pai­koi­na tuo on joi­tain sato­ja tuhansia.

    Kaa­voit­ta­ja täs­sä eni­ten hinaa vas­taan nii­den muuutt­ta­mis­ta asun­noik­si, eli nime­no­maan kun sitä vapaut­ta rajoi­te­taan, tulee enem­män toimitilaa.

  30. Daniel Feder­ley: Sii­hen vie­lä käve­ly­mat­ka ase­ma­pöm­pe­lis­tä maan pääl­tä ase­ma­lai­tu­ril­le molem­mis­sa päis­sä, niin on sii­nä ja sii­nä, riit­tää­kö 40 min.

    … joka taas sinän­sä ei ole miten­kään kum­mal­li­nen tai eri­tyi­sen pit­kä aika.

    Lii­ken­tees­sä on kak­si aikaa, jot­ka kiin­nos­ta­vat käyttäjiä:

    1. Aika läh­tö­pis­tees­tä koh­tee­seen (aamu­pa­la­pöy­däs­tä työ­pöy­dän ääreen).

    2. Huk­ka-aika läh­tö­pis­tees­tä koh­tee­seen (se aika, jol­loin käyt­tä­jä ei koe voi­van­sa teh­dä mitään itsel­leen mielekästä).

    Ykkö­nen on suun­nil­leen sama kai­kil­le, kak­ko­nen taas kovin sub­jek­tii­vi­nen. Esi­mer­kik­si minua ei yleen­sä pät­kää­kään hait­taa 40 minuu­tin kis­ko­lii­ken­ne­mat­ka, jos saan lii­ken­ne­vä­li­nees­tä istu­ma­pai­kan, ja jos minun ei tar­vit­se vaih­taa väli­net­tä kes­ken mat­kaa. Voin mai­nios­ti käyt­tää mat­kan hyväk­se­ni töi­tä teh­den. Myös tuol­lai­nen bus­si­mat­ka on ihan ok, jos kus­kik­si sat­tuu sel­lai­nen, joka ymmär­tää jar­ru­pol­ki­men ole­van luon­teel­taan ana­lo­gi­nen, ei digitaalinen.

    Joku ren­tou­tuu auton ratis­sa kuun­nel­len hyvää musiik­kia. Sil­loin auto­mat­kan ajan voi las­kea hyö­ty­ajak­si. Toi­nen taas pol­kee fil­la­ril­la töi­hin ja voi las­kea pol­kua­jan lii­kun­ta­kiin­ti­öön­sä, jol­loin pyö­rä­mat­kaan ei huk­ka-aika­na kulu kuin suih­kun ja vaat­tei­den­vaih­don aika.

    Kui­ten­kin lähes kai­kil­le on yhteis­tä se, että pysä­kil­lä kul­ku­vä­li­net­tä odot­taes­sa käy­tet­ty aika on huk­ka-aikaa. Jos vie­lä samaan liit­tyy tie­don­puu­te seu­raa­vas­ta kul­ku­neu­vois­ta ja vaa­ka­suo­ra vesi­sa­de, se ei paran­na käyt­tä­jä­ko­ke­mus­ta. (Juu, vii­mei­sen parin vii­kon sisäl­le minul­la on osu­nut kak­si bus­si­rik­koa ja useam­pi kul­kuai­ka­tie­to­jen puut­tee­seen yhdis­tet­ty myö­häs­ty­mi­nen koh­dal­le. Kroo­ni­nen bad bus day?)

    Täs­tä syys­tä vaih­to­jen vähäi­syys ja kul­ku­vä­li­nei­den deter­mi­nis­ti­syys voi olla tär­keäm­pää kuin kul­kuai­ka. Jos tiu­kem­pi aika­tau­lu tar­koit­taa suu­rem­paa myö­häs­ty­mis­to­den­nä­köi­syyt­tä, se voi olla käyt­tä­jil­le todel­li­suu­des­sa huo­nom­pi juttu.

    Point­ti täs­sä on se, että jos met­rol­la pää­see yhdel­lä kul­ku­vä­li­neel­lä, met­ron kul­kuai­ka ei ole kovin kriit­ti­nen asia.

  31. Han­nu:
    Kaik­ki­neen, pit­kis­tä etäi­syyk­sis­tä, pyö­räi­lyn vai­keu­des­ta, ajo­neu­vo­lii­ken­teen ruuh­kau­tu­mi­ses­ta ja suu­ris­ta ajo­no­peuk­sis­ta huo­li­mat­ta­Luo­teis-Lon­too on erin­omai­nen asuinalue.Puutteet, joi­ta tääl­lä esiin­tyy, on öster­sun­do­min suun­nit­te­lus­sa huo­mioi­ta­vis­sa ja jol­loin sii­tä on saa­ta­vis­sa mitä par­hain esi­kau­pun­kia­lue laa­je­ne­val­le Helsingille. 

    Var­maan sinän­sä opet­ta­vai­nen tapaus tuo Lon­toon alue, mut­ta se ei ker­ro mitään sii­tä, tar­vi­taan­ko Öster­sun­do­mia Hel­sin­kiin. Tilaa on muutenkin.

  32. Osmo, tuos­ta liikenneturvallisuusohjelmasta:

    Lii­ken­ne­tur­val­li­suu­des­ta ei kos­kaan tuli­si puhua otta­mat­ta huo­mioon auto­lii­ken­teen tuot­ta­mien pien­hiuk­kas­ten aiheut­ta­mia luke­mat­to­mia syn­nyn­näi­siä ter­vey­son­gel­mia, sai­rauk­sia ja kuolemia.

    Maku­pa­lak­si ver­rat­tain mal­til­li­sia luke­mia Tilas­to­kes­kuk­sen sivus­tol­ta (http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-05–30_007.html?s=1):

    Arvioi­den mukaan jopa 1 300 ihmis­tä vuo­des­sa kuo­lee Suo­mes­sa ennen­ai­kai­ses­ti ilmas­sa ole­vien epä­puh­tauk­sien vuok­si. Lisäk­si ilman epä­puh­tau­det aiheut­ta­vat noin 30 000 hen­ki­löl­lä ast­ma­oi­rei­den pahen­tu­mis­ta ja 30 000–40 000 las­ten hengitystieinfektiota.

    Euroo­pas­sa ilman­saas­teet aiheut­ta­vat suu­rim­man osan ympä­ris­tö­pe­räi­sis­tä sai­rauk­sis­ta. EU:n CAFE-ohjel­man (Clean Air For Euro­pe) arvion mukaan Euroo­pas­sa ilman pien­hiuk­ka­set (PM2,5) yksi­nään aiheut­ta­vat noin 350 000 ihmi­sen ennen­ai­kai­sen kuoleman.”

    Me kaik­ki kär­sim­me täs­tä joka päi­vä ja tulem­me kär­si­mään niin kau­an kun­nes yhteis­kun­ta tur­vaa kan­sa­lai­sil­leen puh­taan hen­gi­ty­sil­man. Ris­ki- ja tur­val­li­suus­kes­kus­te­lus­sa pain­opis­te tulee siir­tää isoim­piin ja vaa­ral­li­sim­piin uhkiin näky­vim­pien uhkien sijasta.

  33. Han­nu:
    Kaik­ki­neen, pit­kis­tä etäi­syyk­sis­tä, pyö­räi­lyn vai­keu­des­ta, ajo­neu­vo­lii­ken­teen ruuh­kau­tu­mi­ses­ta ja suu­ris­ta ajo­no­peuk­sis­ta huo­li­mat­ta­Luo­teis-Lon­too on erin­omai­nen asuinalue.Puutteet, joi­ta tääl­lä esiin­tyy, on öster­sun­do­min suun­nit­te­lus­sa huo­mioi­ta­vis­sa ja jol­loin sii­tä on saa­ta­vis­sa mitä par­hain esi­kau­pun­kia­lue laa­je­ne­val­le Helsingille. 

    Täs­sä on sel­lai­nen pie­ni detal­ji, että Lon­toos­sa on 8 mil­joo­naa asu­kas­ta, Hel­sin­gis­sä alle kym­me­nes­osa tuos­ta. Lähem­mäs­kin aivan var­mas­ti mah­tui­si. Ja Lon­toos­sa­kin on pien­ta­loa­luei­ta, jot­ka ovat lähem­pä­nä. Ne ovat kyl­lä kal­liim­pia, mut­ta Hel­sin­gis­sä nii­den ei oli­si pak­ko olla.

    Nyt yri­te­tään rat­kais­ta asun­to­pu­laa ihan vää­räs­tä pääs­tä, raken­ta­mal­la sinän­sä hyvä alue huo­noon paikkaan.

  34. Daniel Feder­ley: Junas­sa RT-MM 20 min, sii­hen pääl­le MM-Kau­koi­dän pää­tea­se­ma 10 min ja sii­hen välia­se­ma­koh­tai­nen 10 s pysäk­kai­ka­pi­den­nys auto­maa­tin vuok­si, saa­daan lähem­mäs 35 minuut­tia. Sii­hen vie­lä käve­ly­mat­ka ase­ma­pöm­pe­lis­tä maan pääl­tä ase­ma­lai­tu­ril­le molem­mis­sa päis­sä, niin on sii­nä ja sii­nä, riit­tää­kö 40 min. Lisäk­si sit­ten tie­tys­ti lii­tyn­tä­mat­ka kävel­len tai joten­kin muu­ten ase­mal­ta ja asemalle. 

    Hel­sin­gin seu­dul­la 35 minuut­tia­kin on edel­leen­kin var­sin koh­tuul­li­nen mat­ka-aika, vaik­ka pääl­le lisä­tään­kin mat­kat pysä­kil­le molem­mis­sa päis­sä, var­sin­kin kun on tar­jol­la koh­tuul­li­sen häi­riö­tön kul­ku­muo­to, tasai­nen kul­ku ja tiheät vuo­ro­vä­lit. Peh­meäm­mis­tä pen­keis­tä huo­li­mat­ta HSL:n junien­kin mat­kus­tus­mu­ka­vuus hävi­ää met­rol­le käsit­tä­mät­tö­män 2+3 istuin­jär­jes­tyk­sen vuok­si, joka tekee ruuh­ka­mat­kus­ta­mi­ses­ta silk­kaa kama­luut­ta, aina­kin isom­mal­le miehelle. 

    Tule­vai­suu­den Hel­sin­gis­sä mat­ka-ajat toden­nä­köi­ses­ti kas­va­vat enti­ses­tään kun moot­to­ri­tiet muut­tu­vat bule­var­deik­si bus­si­rei­teil­lä ja bus­sien nopeu­det las­ke­vat 80–100 km/h ‑tasos­ta tasol­le 50–60 km/h, jol­la myös mah­dol­li­set rai­tio­vau­nut kul­ke­vat bulevardeilla.

    Öster­sun­dom ei siis jouk­ko­lii­ken­teen saa­vu­tet­ta­vuu­del­taan oli­si miten­kään poik­keuk­sel­li­sen heik­ko paik­ka käve­lye­täi­syy­del­lä met­roa­se­mis­ta. Olen monen kes­kus­te­li­jan kans­sa samaa miel­tä sii­tä, että Hel­sin­gin kan­nat­tai­si raken­taa saa­vu­tet­ta­vuu­del­taan ainoas­taan erin­omai­sia asui­na­luei­ta. Olen tul­lut sen ver­ran pes­si­mis­tik­si, etten usko että kehä ykkö­sen sisään ja ase­mien ympä­ris­töön saa­daan asu­tet­tua 200 000 ihmis­tä ilman pit­kiä poliit­ti­sia vään­tö­jä, jot­ka hidas­ta­vat kaa­voi­tus­pro­ses­se­ja. Tämän vuok­si voi olla tar­peen pitää Öster­sun­do­mia reser­via­lu­ee­na, jota hyö­dyn­ne­tään, kun kaa­voi­tus­ta­voit­tei­ta ei saa­vu­te­ta ensi­si­jai­sil­la alueilla.

  35. Vihe­rins­si: … joka taas sinän­sä ei ole miten­kään kum­mal­li­nen tai eri­tyi­sen pit­kä aika.

    Lii­ken­tees­sä on kak­si aikaa, jot­ka kiin­nos­ta­vat käyttäjiä:

    1. Aika läh­tö­pis­tees­tä koh­tee­seen (aamu­pa­la­pöy­däs­tä työ­pöy­dän ääreen).

    2. Huk­ka-aika läh­tö­pis­tees­tä koh­tee­seen (se aika, jol­loin käyt­tä­jä ei koe voi­van­sa teh­dä mitään itsel­leen mielekästä).

    Ykkö­nen on suun­nil­leen sama kai­kil­le, kak­ko­nen taas kovin sub­jek­tii­vi­nen. Esi­mer­kik­si minua ei yleen­sä pät­kää­kään hait­taa 40 minuu­tin kis­ko­lii­ken­ne­mat­ka, jos saan lii­ken­ne­vä­li­nees­tä istu­ma­pai­kan, ja jos minun ei tar­vit­se vaih­taa väli­net­tä kes­ken mat­kaa. Voin mai­nios­ti käyt­tää mat­kan hyväk­se­ni töi­tä tehden. 

    En ole kos­kaan ymmär­tä­nyt kau­as kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta kaa­voi­tet­ta­vien met­sä­lä­hiöi­den puo­lus­te­lua sil­lä, että vää­jää­mät­tö­män pit­kät työ­mat­kat voi käyt­tää hyö­dyk­seen. Toki ne voi, mut­ta kyl­lä jokai­nen sil­ti ottai­si mie­luum­min sen kym­men­mi­nuut­ti­sen työ­mat­kan kuin useam­pi­ker­tai­sen. Sil­loin ei ole pako­tet­tu istu­maan joka päi­vä puol­ta­tois­ta tun­tia lii­ken­ne­vä­li­nees­sä kuun­te­le­mas­sa musiik­kia tai puu­has­te­le­mas­sa muu­ta. Voi toki edel­leen kuun­nel­la musiik­kia tai puu­has­tel­la muu­ta. Voi myös nuk­kua puo­li­sen tun­tia pidem­pään ja vapaa­kin alkaa sen puo­li tun­tia aiem­min. Jos miet­tii arkis­ta vapaa-aikaa pro­sen­teis­sa hereil­lä­oloa­jas­ta, niin työ­mat­kan pituus vai­kut­taa sii­hen merkittävästi.

    Kak­si edel­lis­tä työ­mat­kaa­ni ovel­ta ovel­le ovat olleet 10 minuut­tia, kak­si pysä­kin­vä­liä ja kol­me minuut­tia, kävel­len. Kyse ei ole ollut sii­tä, että asui­sin kes­kus­tas­sa. Kum­pi­kaan mai­ni­tuis­ta mat­kois­ta ei edes suun­tau­tu­nut kes­kus­taa koh­ti, vaan itse asias­sa pois­päin. Tiheäs­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa on se etu, että työ­pai­kat ja asu­mi­nen sekoit­tu­vat. Ja kun niin käy, työ­mat­kat lyhenevät.

    Tämä Öster­sun­do­min type­ryys kum­pu­aa vii­me kädes­sä sii­tä, että Hel­sin­ki halu­aa kil­pail­la autoi­le­vis­ta veron­mak­sa­jis­ta Espoon ja muun län­ti­sen Uuden­maan kans­sa, ja sik­si se halu­aa kaa­voit­taa 70:n tuhan­nen ihmi­sen edes­tä Espoo­ta Sipoo­seen. Ongel­ma on sii­nä, että Sipoos­sa tai edes Itä-Hel­sin­gis­sä ei ole Kei­la­nie­men, Säte­rin, Mank­kaan jne. val­ko­kau­lus­työ­paik­ko­ja, eikä nii­tä sin­ne neu­vos­to­hen­ki­sel­lä kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­la saa­da. Fars­sin ainek­set ovat kasas­sa, käy­tän­nös­sä Öster­sun­do­min myö­tä pää­te­tään raken­taa kes­kus­ta­tun­ne­li, mut­ta luul­ta­vas­ti se ei edes rii­tä, vaan tar­vi­taan lisää tun­ne­lei­ta idäs­tä län­teen, asui­na­luil­ta työ­pai­koil­le. Ei tar­vit­se miet­tiä, mihin seu­raa­va met­ro­lin­ja kul­kee. Sin­ne min­ne ensim­mäi­nen­kin, tosin täl­lä ker­taa Pasi­lan kautta.

  36. tpyy­luo­ma: Toi­mi­ti­laa on tyh­jä­nä sem­moi­set mil­joo­naa ker­ros­ne­liö­tä, ja kaa­voi­tet­tu­ja tont­te­ja raken­ta­mat­ta pari mil­joo­naa. Toi­mis­to­työ­pai­koi­na tuo on joi­tain sato­ja tuhansia.

    Kaa­voit­ta­ja täs­sä eni­ten hinaa vas­taan nii­den muuutt­ta­mis­ta asun­noik­si, eli nime­no­maan kun sitä vapaut­ta rajoi­te­taan, tulee enem­män toimitilaa. 

    Pitäi­si siis pääs­tä eroon lii­as­ta sää­te­lys­tä ja alkaa luo­da yrit­tä­jil­le suo­tui­sam­paa toi­min­taym­pä­ris­töä. Raken­nuk­set ja esim. niis­sä ole­vat asunnot/toimistot pitäi­si suun­ni­tel­la siten, että ne voi­si­vat toi­mia niin asuin- kuin toi­mis­to­ti­loi­na. Omis­ta­jal­le pitäi­si antaa vapaus vali­ta parem­pi­tuot­toi­nen vaih­toeh­to asuk­kaan ja (piilo)konttorin tai lii­ke­ti­lan välil­lä aina­kin nykyis­tä parem­min edel­ly­tyk­sin. Onhan tuo aika höl­möä, jos käyt­tö­kel­poi­sia tilo­ja on ihan tyh­jil­lään, vaik­ka niil­le vää­rän­lais­ta kysyn­tää olisi.

    Toi­saal­ta pitää kui­ten­kin esim. talo­yh­tiöl­lä olla jon­kin­sor­tin veto-oikeus puut­tua asi­aan, jos joku haluai­si vuo­kra­ta asun­ton­sa asuin­ta­los­ta naa­pu­rei­den kiusak­si esim. trum­pet­ti­teh­taan koe­soit­ta­jal­le työ­ti­lak­si tai muu­ta sel­lais­ta toi­min­taa var­ten, jos­ta aiheu­tuu naa­pu­reil­le “nor­maa­lia” naa­pu­ria enem­män häiriötä.

    Onko muu­ten toi­mis­to­ta­lois­sa riit­tä­väs­ti vesi-ja vie­mä­ri­lin­jo­ja, jot­ta nii­den muut­ta­mi­nen asuin­ta­loik­si onnis­tui­si isom­mit­ta kus­tan­nuk­sit­ta? Mihin­kään yhteis­käy­mä­lä­pe­ri­aat­teel­la toi­mi­vaan taloon (“neuk­ku­lan” mal­liin) tus­kin muu­toin poten­ti­aa­li­sil­la asuk­kail­la riit­täi­si intoa. Isot muu­tok­set raken­nuk­siin eivät ole ilmai­sia. Tie­tyil­lä alueil­la näi­tä on teh­ty, mut­ta tun­te­mis­sa­ni tapauk­sis­sa on seu­dun hin­ta­ta­so­kin ollut kova, joten talon käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tok­sen toteu­tus on saat­ta­nut olla kan­nat­ta­va bisnes.

    Toi­saal­ta, jos alu­eel­ta katoa­vat kaik­ki toi­mis­tot, on sama koh­ta­lo pian lou­nas­ra­vin­to­loil­la­kin edes­sä. Se oli­si taa­sen tap­pio alu­een asuk­kail­le­kin, joi­den asui­na­lue on sil­loin vaa­ras­sa yksi­puo­lis­tua tyl­säk­si nuk­ku­ma­lä­hiök­si. Jos alu­een talo­jen kivi­ja­lois­sa ja par­hais­sa lii­ke­ti­lois­sa on ainoastaan/pääosin/liikaa asun­to­jen tai kiin­teis­tö­jen väli­tys­liik­kei­tä on alue mie­les­tä­ni sil­loin jo pilat­tu. Kyl­lä ne asuk­kaat ja yri­tyk­set mui­ta­kin pal­ve­lui­ta tarvitsevat!

  37. Auto­ton uti­li­ta­ris­ti:
    Osmo, tuos­ta liikenneturvallisuusohjelmasta:

    Lii­ken­ne­tur­val­li­suu­des­ta ei kos­kaan tuli­si puhua otta­mat­ta huo­mioon auto­lii­ken­teen tuot­ta­mien pien­hiuk­kas­ten aiheut­ta­mia luke­mat­to­mia syn­nyn­näi­siä ter­vey­son­gel­mia, sai­rauk­sia ja kuolemia.

    Maku­pa­lak­si ver­rat­tain mal­til­li­sia luke­mia Tilas­to­kes­kuk­sen sivus­tol­ta (http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-05–30_007.html?s=1):

    Arvioi­den mukaan jopa 1 300 ihmis­tä vuo­des­sa kuo­lee Suo­mes­sa ennen­ai­kai­ses­ti ilmas­sa ole­vien epä­puh­tauk­sien vuok­si. Lisäk­si ilman epä­puh­tau­det aiheut­ta­vat noin 30 000 hen­ki­löl­lä ast­ma­oi­rei­den pahen­tu­mis­ta ja 30 000–40 000 las­ten hengitystieinfektiota.

    Euroo­pas­sa ilman­saas­teet aiheut­ta­vat suu­rim­man osan ympä­ris­tö­pe­räi­sis­tä sai­rauk­sis­ta. EU:n CAFE-ohjel­man (Clean Air For Euro­pe) arvion mukaan Euroo­pas­sa ilman pien­hiuk­ka­set (PM2,5) yksi­nään aiheut­ta­vat noin 350 000 ihmi­sen ennen­ai­kai­sen kuoleman.”

    Me kaik­ki kär­sim­me täs­tä joka päi­vä ja tulem­me kär­si­mään niin kau­an kun­nes yhteis­kun­ta tur­vaa kan­sa­lai­sil­leen puh­taan hen­gi­ty­sil­man. Ris­ki- ja tur­val­li­suus­kes­kus­te­lus­sa pain­opis­te tulee siir­tää isoim­piin ja vaa­ral­li­sim­piin uhkiin näky­vim­pien uhkien sijasta. 

    Tuo teks­ti ja nuo luvut pis­tä­vät val­lan ihmet­te­le­mään, onko lii­ken­teen (ja sen pääs­tö­jen) mää­räs­sä yli­tet­ty asuk­kai­den ter­vey­den ja elä­män­laa­dun kan­nal­ta hyväk­syt­tä­vyy­den raja-arvo? Näin saat­taa tosi­aan olla. On ollut kai­ke­ti jo aivan lii­an pit­kään. Asial­le pitäi­si teh­dä jota­kin. Eikö jon­kun pitäi­si puut­tua asiaan?

    Miten voi­daan sal­lia asu­tuk­sen kaa­voi­tus vil­kas­lii­ken­teis­ten väy­lien var­rel­le, jos se voi vaa­ran­taa asuk­kai­den ter­vey­den tai hengen?

  38. Sak­ke: Miten voi­daan sal­lia asu­tuk­sen kaa­voi­tus vil­kas­lii­ken­teis­ten väy­lien var­rel­le, jos se voi vaa­ran­taa asuk­kai­den ter­vey­den tai hengen?

    Jän­nä arvo­jär­jes­tys. Minus­ta oikea kysy­mys on se, mik­si lii­ken­teen anne­taan tupru­tel­la saas­tei­taan asui­na­luei­den keskellä.

  39. Sak­ke: Miten voi­daan sal­lia asu­tuk­sen kaa­voi­tus vil­kas­lii­ken­teis­ten väy­lien var­rel­le, jos se voi vaa­ran­taa asuk­kai­den ter­vey­den tai hengen? 

    Vaan jos asu­mi­nen lii­ken­teen lähel­lä vaa­ran­taa ter­vey­den, kum­pi pitää kiel­tää: asu­mi­nen vai liikenne?

  40. Jari V: Jän­nä arvo­jär­jes­tys. Minus­ta oikea kysy­mys on se, mik­si lii­ken­teen anne­taan tupru­tel­la saas­tei­taan asui­na­luei­den keskellä. 

    Arvo­jär­jes­tys käy ilmi sii­tä, mitä kir­joi­tin ensim­mäi­ses­sä kap­pa­lees­sa ja mitä toi­ses­sa. Mik­si lai­na­sit vain jälkimmäistä?

  41. Olli Pot­to­nen: Vaan jos asu­mi­nen lii­ken­teen lähel­lä vaa­ran­taa ter­vey­den, kum­pi pitää kiel­tää: asu­mi­nen vai liikenne? 

    Vas­taus on kaksiosainen:
    1) Vali­taan hyviä kei­no­ja, joi­den avul­la lii­ken­teen pääs­töt saa­daan vähe­ne­mään, siel­lä, mis­sä nii­tä esiin­tyy (nii­tä kei­no­ja voi olla usei­ta, erilaisia),
    ja
    2) pyri­tään sijoit­ta­maan uudet, kaa­voi­tet­ta­vat asui­na­lu­eet sel­lai­siin paik­koi­hin, jois­sa pääs­töil­le altis­tu­mis­ta ei tapah­du liikaa.

  42. Jari V: Jän­nä arvo­jär­jes­tys. Minus­ta oikea kysy­mys on se, mik­si lii­ken­teen anne­taan tupru­tel­la saas­tei­taan asui­na­luei­den keskellä.

    Olli Pot­to­nen: Vaan jos asu­mi­nen lii­ken­teen lähel­lä vaa­ran­taa ter­vey­den, kum­pi pitää kiel­tää: asu­mi­nen vai liikenne?

    Kysy­myk­se­na­set­te­lus­ta on help­po olla samaa miel­tä. Yli­suur­ten auto­väy­lien bule­var­di­soin­ti on erin­omai­sen hyvä idea, jos­ta ei pien­hiuk­kas­ten takia tar­vit­se luo­pua. Asu­mi­nen ja myr­ky­tön hen­gi­ty­sil­ma ovat perus­tar­pei­ta, autoi­lu ei.

    Kan­sa­lais­ten ter­veys pitää­kin taa­ta sel­lai­sil­la rat­kai­suil­la kuten tie­tul­lit sekä kit­ka­ren­kai­den ja tur­val­lis­ten pääs­tö­mää­rien pak­ko tai suo­sin­ta. Toi­saal­ta tie­tys­ti myös jalan­ku­lun, pyö­räi­lyn ja jouk­ko­lii­ken­teen olo­suh­teet ovat tär­keä osa rat­kai­sua. Kau­pun­ki on täyn­nä yksin­ker­tai­sia ja hin­tan­sa tie­naa­via parannuskohteita.

  43. … “Sör­näis­ten ran­ta­tie pan­naan mut­kal­le vii­den­nen lin­jan poh­jois­puo­lel­la, jol­loin mah­dol­lis­tuu yhden talo­ri­vin raken­ta­mi­nen tien itäpuolelle.”…
    Sii­hen mah­tui­si kyl­lä kevyes­ti kort­te­li­ri­vi­kin. Sör­näis­ten ran­ta­tie on yli­le­veä ja ran­ta­puis­to voi­si olla kapeam­pi­kin. Molem­mis­ta on varaa nipistää.

  44. j‑lu: Toki ne voi, mut­ta kyl­lä jokai­nen sil­ti ottai­si mie­luum­min sen kym­men­mi­nuut­ti­sen työ­mat­kan kuin useampikertaisen.

    Kyse ei ole täs­tä, kos­ka tuo ei ole rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to. Kym­me­nen minuu­tin mat­kan pää­hän Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta ei ihmeem­min tuon koko­luo­kan uusia pien­ta­lo­ja­kin käsit­tä­viä asui­na­luei­ta kaavoiteta.

    Kau­pun­ki syn­tyy eri­kois­tu­mi­sen vuok­si ihmis­kes­kit­ty­mäk­si. Tämä sama ihmis­ten kes­kit­ty­mi­nen samaan klimp­piin ja eri­kois­tu­mi­nen tekee sen, että ajas­sa mitat­tu­na nii­den eri­kois­tu­nei­den ihmis­ten mat­ka tois­ten eri­kois­tu­nei­den luo on ajal­li­ses­ti kui­ten­kin suh­teel­li­sen pitkä.

    Yksit­täi­nen ihmi­nen voi vie­lä muut­taa työ­paik­kaan­sa näh­den otol­li­seen asuin­paik­kaan. Per­heen koh­dal­la tilan­ne on han­ka­lam­pi, jos työ­paik­kaan näh­den otol­li­nen asuin­paik­ka pitää löy­tää kah­del­le työs­sä­kä­vi­jäl­le, ja nämä vie­lä halua­vat asua samas­sa osoitteessa.

    En yri­tä puo­lus­tel­la sen enem­pää Hel­sin­gin seu­dul­la teh­ty­jä kaa­voi­tus­vir­hei­tä kuin Öster­sun­do­min kaa­vaa­kaan. Öster­sun­do­miin tar­jot­tu 30 minuu­tin mat­ka-aika (plus kai­vau­tu­mi­set ase­ma­hal­lei­hin, jne.) ei kui­ten­kaan ole pää­kau­pun­ki­seu­tu­lai­sit­tain pal­jon. Mihin parem­man jul­ki­sen mat­kan pää­hän voi­si raken­taa vas­taa­van asun­to­tuo­tan­non? (Parem­pi = nopeam­pi vaih­do­ton yhteys tai pal­jon nopeam­pi vaih­dol­li­nen yhteys.)

    Voi tie­tys­ti olla, että Por­voon oiko­ra­dan var­teen oli­si saa­nut jotain fik­sum­paa, mut­ta ei sii­nä kovin suu­res­ta mat­ka-aikae­ros­ta puhu­ta, kos­ka junal­la menee vart­ti Tapanilaan.

  45. Met­ron mat­ka-aikaan liit­tyen, eikö­hän se pite­ne aika huo­mat­ta­vas­ti nykyi­ses­tä jo ole­mas­sao­le­val­la ratao­suu­del­la­kin. Auto­ma­ti­soin­nin myö­tä pysäh­dy­sa­jat käsit­tääk­se­ni väis­tä­mät­tä pite­ne­vät. Lisäk­si lyhyet met­rot pak­kau­tu­vat vuo­si vuo­del­ta täy­dem­mik­si ruuh­ka-aikaan, ja kun käy­tä­vät ja ovien edus­tat ovat täyn­nä ihmi­siä niin met­ros­ta pois­jään­ti ja uusien mat­kus­ta­jien sisään­tu­lo kes­tää. Toki jos mat­kus­tus­viih­tyi­syys tip­puu tar­peek­si alas niin osa vaih­taa hen­ki­lö­au­toon, mikä hie­man vähen­tää ruuh­kai­suut­ta, mut­ta tus­kin kui­ten­kaan kovin mer­kit­tä­väs­ti suh­tees­sa Itä­väy­län suun­nan lisärakentamisiin.

  46. Auto­ton uti­li­ta­ris­ti: Kan­sa­lais­ten ter­veys pitää­kin taa­ta sel­lai­sil­la rat­kai­suil­la kuten tie­tul­lit sekä kit­ka­ren­kai­den ja tur­val­lis­ten pääs­tö­mää­rien pak­ko tai suosinta.

    Nime­no­maan näin. Lii­ken­teen aiheut­ta­mat kau­pun­ki-ilma­pääs­töt ovat vähen­ty­neet paris­sa vuo­si­kym­me­nes­sä erit­täin pal­jon polt­to- ja puh­dis­tus­tek­nii­kan kehit­tyes­sä. Kos­ka auto­kan­ta uusiu­tuu joka tapauk­ses­sa, kehi­tys jat­kuu. Täs­tä syys­tä perä­pei­liin kat­so­mi­nen ter­veys­hai­tois­sa on jälkiviisautta.

    Oikea rat­kai­su ei ole lii­ken­teen kiel­tä­mi­nen, kos­ka lii­ken­tees­tä on hyö­tyä. Oikea rat­kai­su on lii­ken­teen hait­to­jen mini­moi­mi­nen, kos­ka se taas voi­daan teh­dä pie­nel­lä tinkimisellä.

    Jos esi­mer­kik­si tode­taan, että han­ka­li­na aikoi­na vain tie­tyn pääs­tö­luo­ki­tuk­sen saa­vil­la ajo­neu­voil­la on asi­aa kau­pun­kiin, pääs­töt ale­ne­vat pal­jon. Toki tämä vaa­tii sitä, että pääs­tö­jä vah­di­taan kai­kil­la ajo­neu­voil­la asial­li­ses­ti ja sään­nöl­li­ses­ti (puh­dis­tus­tek­no­lo­gial­la on ikä­vä tai­pu­mus men­nä tuk­koon tie­tyis­sä tapauk­sis­sa). Säh­kö­au­toi­lua on tur­ha kiel­tää van­han die­se­lin pääs­tö­jen vuoksi.

    Osa ongel­mas­ta — eri­tyi­ses­ti pöly­on­gel­ma — on rat­kais­ta­vis­sa esi­mer­kik­si nas­ta­ren­gas­ra­joi­tuk­sin ja katu­jen tehok­kaam­mal­la kunnossapidolla.

    Lii­ken­teen aiheut­ta­mat ilman­laa­tuon­gel­mat eivät ole mikään vält­tä­mät­tö­myys sinän­sä. Ne ovat seu­raus­ta sii­tä, että ongel­maa ei koe­ta ole­van, eikä sen rat­kai­se­mi­sek­si halu­ta teh­dä mitään.

    Raken­ta­mi­sen kan­nal­ta ter­vey­son­gel­maa ei oikeas­ti ole ole­mas­sa. Jos vil­kas­lii­ken­tei­sen tien var­rel­le raken­ne­taan asuin­ta­lo, sii­tä voi­daan nyky­tek­nii­kal­la teh­dä hil­jai­nen ja sisäil­man­laa­dul­taan hyvä. Ongel­ma on todel­li­suu­des­sa suu­rim­mil­laan nime­no­maan katu­kui­lus­sa ja katu­jen var­sil­la ole­vis­sa van­hois­sa talois­sa. (Minul­la on koke­mus­ta Man­ner­hei­min­tien var­rel­la ole­vas­ta van­has­ta talos­ta. Pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to toi ikku­nan­raos­ta käsit­tä­mät­tö­män mää­rän mus­taa pölyä sisään.)

    Koko­naan toi­nen jut­tu on se, että lii­ken­ne ei ole suin­kaan ainoa kau­pun­ki-ilman pilaa­ja. Näil­le muil­le­kin läh­teil­le kan­nat­tai­si teh­dä jotain.

  47. Vihe­rins­si: Kyse ei ole täs­tä, kos­ka tuo ei ole rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to. Kym­me­nen minuu­tin mat­kan pää­hän Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta ei ihmeem­min tuon koko­luo­kan uusia pien­ta­lo­ja­kin käsit­tä­viä asui­na­luei­ta kaavoiteta.

    Kuin­ka rea­lis­tis­ta on kaa­voit­taa pien­ta­lo­ja­kin käsit­tä­viä asui­na­lui­e­ta met­ron varaan? 

    Mul­la ei sinän­sä ole suur­ta ongel­maa sen kans­sa, että Öster­sun­do­miin kaa­voi­te­taan pien­ta­lo­ja. Suo­mes­sa on pal­jon ihmi­siä, jot­ka halua­vat oman pihan ja rau­han, olkoon­kin, että pk-seu­dul­la se tar­koit­taa hyvä­tu­loi­sem­mil­le­kin 500 neliön tont­tia ja naa­pu­ri­ta­lo­jen sei­niä alle kym­me­nen met­rin pääs­sä omis­ta. Pien­ta­loon muut­ta­vat ihmi­set myös hyväk­sy­vät liik­ku­mi­sen autol­la ja sen kus­tan­nuk­set, usein jopa halua­vat liik­kua autolla. 

    Mitä en ymmär­rä alkuun­kaan, että samal­la pitää raken­taa taas lisää met­ro­lä­hiöi­tä. Ihan niin kuin sitä ei pk-seu­dul­la oli­si riit­tä­väs­ti ja ihan niin kuin se oli­si osoit­tau­tu­nut Itä­met­ron ja Mar­tin­laak­son radan myö­tä kau­pun­ki­suun­nit­te­lun rie­mu­voi­tok­si, jota on hyvä monis­taa sin­ne mis­sä vain tyh­jää tilaa riittää. 

    Vihe­rins­si: Kau­pun­ki syn­tyy eri­kois­tu­mi­sen vuok­si ihmis­kes­kit­ty­mäk­si. Tämä sama ihmis­ten kes­kit­ty­mi­nen samaan klimp­piin ja eri­kois­tu­mi­nen tekee sen, että ajas­sa mitat­tu­na nii­den eri­kois­tu­nei­den ihmis­ten mat­ka tois­ten eri­kois­tu­nei­den luo on ajal­li­ses­ti kui­ten­kin suh­teel­li­sen pitkä.

    Ylei­ses­ti noin. Hel­sin­gis­sä mat­kaa piden­ne­tään huo­nol­la kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­la. Jos kau­pun­ki­suun­nit­te­li­ja oli­si las­ku­tai­toi­nen ja vii­sas, hän suun­nit­te­li­si Öster­sun­do­min ker­ros­ta­lot ja met­ron Rus­kea­suol­le, Käpy­lään, Munk­ki­vuo­reen, Val­li­laan jne. Met­roa ei tar­vit­si­si raken­taa mää­räl­li­ses­ti juu­ri­kaan sen pidem­mäs­ti kuin Öster­sun­do­min tapauk­ses­sa, mut­ta noil­ta alueil­ta mat­ka kes­kus­taan oli­si kor­kein­taan vii­si ase­man­vä­liä ja ajal­li­ses­ti kadul­ta kadul­le alle 15 minuut­tia. Lii­tyn­tä­lii­ken­net­tä ei tarvittaisi.

    Pait­si että työ­mat­kat lyhe­ni­si­vät sik­si, että suu­rem­pi osa ihmi­sis­tä asui­si lyhyem­män mat­kan pääs­sä kes­kus­tas­ta, ne lyhe­ni­si­vät myös kos­ka tiheän kau­pun­ki­ra­ken­teen myö­tä kes­kus­ta­toi­min­to­jen alue voi­si laajeta.

  48. Vihe­rins­si: Lii­ken­teen aiheut­ta­mat ilman­laa­tuon­gel­mat eivät ole mikään vält­tä­mät­tö­myys sinän­sä. Ne ovat seu­raus­ta sii­tä, että ongel­maa ei koe­ta ole­van, eikä sen rat­kai­se­mi­sek­si halu­ta teh­dä mitään.

    Ilman­laa­tuon­gel­ma kyl­lä tie­dos­te­taan, mut­ta vika on sii­nä, että ongel­maa rat­ko­taan vää­räs­tä pääs­tä. Lii­ken­teen pitäi­si olla kau­pun­kia var­ten, ei jokin luon­non­voi­maan rin­nas­tet­ta­va mör­kö, johon kau­pun­gin on sopeuduttava.

  49. Jari V: Ilman­laa­tuon­gel­ma kyl­lä tie­dos­te­taan, mut­ta vika on sii­nä, että ongel­maa rat­ko­taan vää­räs­tä pääs­tä. Lii­ken­teen pitäi­si olla kau­pun­kia var­ten, ei jokin luon­non­voi­maan rin­nas­tet­ta­va mör­kö, johon kau­pun­gin on sopeuduttava.

    Mitä tar­koi­tat sil­lä, että ongel­maa rat­ko­taan vää­räs­tä pääs­tä? Kaa­va­ra­joi­tuk­sia? Muu­ten en ole huo­man­nut mitään yri­tyk­siä rat­koa ongel­maa, vaik­ka iso­ja­kin paran­nuk­sia oli­si help­po saa­da aikaan yksin­ker­tai­sil­la toi­men­pi­teil­lä, joil­la ei oli­si suu­ria alue­ta­lou­del­li­sia vaikutuksia.

    Tar­koi­tan täl­lä sitä, että jos rat­kai­su on vaik­ka­pa “kiel­le­tään hen­ki­lö­au­toi­lu”, sitä vas­taan löy­tyy nip­pu ihan ratio­naa­li­sia­kin argu­ment­te­ja, ja vai­ku­tuk­set kos­ke­vat suur­ta osaa ihmi­sis­tä (äänes­tä­jis­tä). Rat­kai­su ei siis ole kovin realistinen.

    Jos taas toi­men­pi­de on vaik­ka se, että kiel­le­tään tiet­ty­jen HC/NOx/hiukkaspäästöjen yli mene­vät ajo­neu­vot kau­pun­gis­sa han­ka­lil­la säil­lä, hait­ta­vai­ku­tuk­set ovat vähäi­siä, mut­ta hyö­ty kau­pun­ki-ilmal­le on suu­rem­pi kuin “kiel­le­tään hen­ki­lö­au­tot” ‑rat­kai­sus­sa.

    Ilman­laa­tuon­gel­ma poik­kea ruuh­kaon­gel­mas­ta ja ener­gian­ku­lu­tuk­seen liit­ty­väs­tä ongel­mas­ta sii­nä, että ilman­laa­dun pilaa­mi­ses­ta suu­rim­mas­ta osas­ta vas­taa pie­ni osa ajo­neu­vo­ja. Yksi huo­nol­la tek­no­lo­gial­la teh­ty ajo­neu­vo voi tuho­ta ilmaa saman ver­ran kuin sata hyvän tek­no­lo­gian autoa. Täs­tä syys­tä sen rat­kai­se­mi­seen kan­nat­taa läh­teä täsmätoimenpiteillä.

    = = =

    Toki toi­men­pi­tei­tä voi­daan yhdis­tää. Ruuh­kaon­gel­man ja pääs­tö­on­gel­man rat­kai­su voi­daan yhdis­tää ruuh­ka­mak­suun, johon teh­dään ajo­neu­von pääs­töis­tä riip­pu­va kom­po­nent­ti, jos niin halutaan. 

    Jos aja­tel­laan käy­tet­ty­jä resurs­se­ja, niin sil­loin jokai­sel­la ajo­neu­vol­la on kilo­met­ri­mak­su, joka riip­puu ajan ja pai­kan lisäk­si sii­tä, mon­ta­ko sekun­tia kysei­sel­lä ajo­neu­vol­la menee läh­teä lii­ken­ne­va­lois­ta tur­va­vä­lei­neen (kos­ka ko. resurs­si on se rajoit­ta­va). Mak­su on sil­loin käy­tän­nös­sä ajo­neu­vo­luok­ka­koh­tai­nen (hen­ki­lö­au­to, lin­ja-auto, nivel­bus­si, kevyt kuor­ma-auto, yhdeis­tel­mä­ajo­neu­vo, moot­to­ri­pyö­rä, jne.) 

    Tämän lisäk­si ajo­neu­vol­la on kilo­met­ri­mak­su, joka riip­puu vain ajo­neu­von ole­te­tuis­ta kilo­met­ri­koh­tai­sis­ta hen­gi­ty­sil­ma­pääs­töis­tä. Tämä riip­puu ajo­neu­von pääs­tö­luo­kas­ta ja vaih­te­lee erit­tän pal­jon (esi­mer­kik­si Euro6 on 0 €/km, ras­kas Euro2 die­sel 5 €/km).

    Tuo­hon voi­si myös yhdis­tää nas­ta­pö­ly­kom­po­nen­tin, jon­ka nas­ta­kus­kit sai­si­vat. Kom­po­nent­ti riip­pui­si kilo­met­reis­ta ja ajo­neu­von massasta.

    Jos melu koe­taan myös ongel­mak­si (mitä se tut­ki­mus­ten mukaan on), niin tuos­sa voi­si olla myös ajo­neu­von kiih­dy­tys­me­te­liin liit­ty­vä komponentti.

  50. j‑lu: Jos kau­pun­ki­suun­nit­te­li­ja oli­si las­ku­tai­toi­nen ja vii­sas, hän suun­nit­te­li­si Öster­sun­do­min ker­ros­ta­lot ja met­ron Rus­kea­suol­le, Käpy­lään, Munk­ki­vuo­reen, Val­li­laan jne.

    Kart­taa kat­so­mal­la en ihan kek­si, mihin nois­sa pai­kois­sa upot­tai­si 70 000 ihmis­tä realistisesti.

    Nii­tä reaa­li­teet­te­ja ovat:

    - seu­raa­vat ovat kos­ke­mat­to­mia: Kes­kus­puis­to, siir­to­la­puu­tar­hat, Talin golf­kent­tä, San­ta­ha­mi­na, Val­li­lan­laak­so, Kivi­nok­ka, Van­han­kau­pun­gin­lah­den alue

    - nykyis­tä asu­tus­ta ei jyrä­tä tule­van asu­tuk­sen tieltä

    - valoi­suus­nor­mit sää­tä­vät raken­ta­mi­sen korkeutta

    En vält­tä­mät­tä ole samaa miel­tä näis­tä kai­kis­ta, mut­ta ne tun­tu­vat ole­van näh­tä­vil­lä ole­vaan tule­vai­suu­teen asti asioi­ta, joi­den rajoit­ta­mi­na pelataan.

    En ole int­tä­mäs­sä sitä, että Öster­sun­do­min suun­ni­tel­ma oli­si lois­ta­va. Ei sii­tä mitään päkau­pun­gin hel­meä tule, mut­ta sii­tä voi tul­la koh­tuul­li­sen hyvä­laa­tui­nen juna­lä­hiö. On niis­tä­kin esi­merk­ke­jä; Oulun­ky­läs­sä, Tapa­ni­las­sa ja Puis­to­las­sa on hyviä­kin puo­lia. (Puis­to­las­sa kui­ten­kin lähin­nä radan itä­puo­lel­la, län­si­puo­li kan­nat­taa ottaa vain varot­ta­va­na esimerkkinä.)

    Haen täs­sä kui­ten­kin sitä, että ei ole ihan help­poa löy­tää paik­kaa 70 000 asun­nol­le, kun nii­den pitäi­si tul­la nykyis­ten muden suun­ni­tel­mien lisäk­si ja rea­li­teet­te­ja edes vähän kunnioittaen.

  51. Vihe­rins­si: Kart­taa kat­so­mal­la en ihan kek­si, mihin nois­sa pai­kois­sa upot­tai­si 70 000 ihmis­tä realistisesti.

    Nii­tä reaa­li­teet­te­ja ovat:

    – seu­raa­vat ovat kos­ke­mat­to­mia: Kes­kus­puis­to, siir­to­la­puu­tar­hat, Talin golf­kent­tä, San­ta­ha­mi­na, Val­li­lan­laak­so, Kivi­nok­ka, Van­han­kau­pun­gin­lah­den alue

    – nykyis­tä asu­tus­ta ei jyrä­tä tule­van asu­tuk­sen tieltä

    – valoi­suus­nor­mit sää­tä­vät raken­ta­mi­sen korkeutta

    En vält­tä­mät­tä ole samaa miel­tä näis­tä kai­kis­ta, mut­ta ne tun­tu­vat ole­van näh­tä­vil­lä ole­vaan tule­vai­suu­teen asti asioi­ta, joi­den rajoit­ta­mi­na pelataan. 

    Minua hiu­kan nyp­pii aja­tus sii­tä, että tuh­lai­le­van väl­jäs­ti 60–70 ‑luvuil­la raken­ne­tut beto­ni­lä­hiöt saa­vat olla ajas­ta ikui­suu­teen niil­lä sijoil­laan ja nii­den perus­kor­jaa­mi­seen (asu­mis­kun­non yllä­pi­tä­mi­seen) upo­te­taan val­ta­vat mää­rät rahaa. Eikö edes lii­ken­teel­li­ses­ti hyvil­lä pai­koil­la ole­vat täl­lai­set, sikä­li kun nii­tä ei voi­da jär­ke­väs­ti tii­vis­tää, pitäi­si jyrä­tä nurin ja kaa­voit­taa uusik­si ruu­tu­kaa­vaan, ase­maa lähim­mät kort­te­lit ker­ros­ta­loa ja kau­em­mas tiivismatalaa?

  52. Laut­ta­saa­ren asu­kas­ti­hey­del­lä Laa­ja­sa­loon (ilman San­ta­ha­mi­naa ja Var­tio­saar­ta) mah­tui­si liki 50 000 asu­kas­ta. Mihin luku­mää­rään nykyi­set suun­ni­tel­mat yltävät?

  53. Laut­ta­saa­ren asu­kas­ti­hey­del­lä Kulos­aa­reen mah­tui­si noin 10 000 asu­kas­ta, kun siel­lä nyt lie­nee noin 3800 (läh­de: Hel­sin­ki alueit­tain 2013). Kulos­aa­res­sa on met­roa­se­ma, jos joku ei satu asi­aa muistamaan/tietämään.

  54. Vihe­rins­si: Kart­taa kat­so­mal­la en ihan kek­si, mihin nois­sa pai­kois­sa upot­tai­si 70 000 ihmis­tä realistisesti.

    Kir­joi­tin ainoas­taan ker­ros­ta­loa­suk­kais­ta, 70000 on Öster­sun­do­miin suun­ni­tel­tu kokonaisasukasmäärä.

    Vihe­rins­si:
    Nii­tä reaa­li­teet­te­ja ovat: 

    Kes­kus­puis­ton lai­to­ja on raken­net­ta­va niil­tä osin kuin kysees­sä on pikem­min­kin lii­ken­ne­vih­reä kuin puis­to. Laak­so ja Hämeen­lin­nan­väy­lä kehä ykkö­sel­le saakka.

    Kes­kus­taa lähim­mät siir­to­la­puu­tar­hat raken­ne­taan 50:n vuo­den sisään, mah­dol­li­ses­ti myös Talin golf-kent­tä. Siir­to­la­puu­tar­ha kan­ta­kau­pun­gis­sa ei ole toi­mi­va yhtä­lö, eivät­kä nii­den käyt­tä­jät ole riit­tä­vän varak­kai­ta tai vai­ku­tus­val­tai­sia, että pys­tyi­si­vät tais­te­le­maan asias­sa yleis­tä mie­li­pi­det­tä vas­taan. Eivät myös­kään tee itsel­leen pal­ve­lus­ta aitaa­mal­la puu­tar­ha-aluei­ta ja rajoit­ta­mal­la nii­den käyt­töä ulkopuolisilta. 

    Nykyis­tä asu­tus­ta tulee lana­ta tule­van tiel­tä sitä mukaa kun se käy kan­nat­ta­vak­si. Niin on teh­ty Hel­sin­gis­sä­kin läpi his­to­rian, mik­si kehi­tys tuli­si pysäyt­tää? Eikä täs­sä ole edes kyse sii­tä, että jyrä­tään laa­tu­ra­ken­nuk­sia jon­kun Enson pää­kont­to­rin tiel­tä, vaan että jyrä­tään tuh­lai­le­vas­ti raken­net­tua ele­ment­ti­lä­hiö­tä tii­viim­män kau­pun­gin tieltä.

    Tulin juu­ri kävel­leek­si Her­man­nin ran­ta­tie­tä koko sen mat­kan. Täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä, että tien län­si­puo­lel­la näyt­tää ole­van var­sin uut­ta lähiöis­tä tut­tua mata­laa ele­ment­ti­ta­loa isoi­ne park­ki­kent­ti­neen, vie­lä­pä HEKAn kyl­teil­lä. Nämä talot eivät tule edes näke­mään käyt­töi­kän­sä pää­tä, kun ne jo kan­nat­taa kor­va­ta tehok­kaam­man kaa­van myö­tä uusil­la taloilla.

    Valoi­suus­nor­me­ja voi­daan kier­tää yhdis­tä­mäl­lä toi­mi­ti­laa ja asu­mis­ta. Itsea­sias­sa kan­ta­kau­pun­gis­sa on pal­jon talo­ja, jois­sa on pari ensim­mäis­tä ker­ros­ta toi­mi­ti­laa ja asu­mis­ta vas­ta ylem­mis­sä ker­rok­sis­sa. Ja jo todel­la kau­an sit­ten osat­tiin raken­taa puu­ta­lo­kort­te­lei­ta, jois­sa poh­joi­sel­la sivul­la sijait­si­vat tal­lit ja varastot.

    50x50m kort­te­liin saa nykyi­sil­lä­kin sää­dök­sil­lä hel­poh­kos­ti 300 ihmis­tä asu­maan. Raken­ta­mat­to­mia 50x50 länt­te­jä löy­tyy kan­ta­kau­pun­gis­tä kym­me­niä ja lai­doil­ta satoja.

  55. j‑lu: Kes­kus­puis­ton lai­to­ja on raken­net­ta­va… Kes­kus­taa lähim­mät siir­to­la­puu­tar­hat raken­ne­taan 50:n vuo­den sisään, mah­dol­li­ses­ti myös Talin golf-kenttä…

    En ole eri­tyi­sen eri­mie­li­nen kans­sa­si sii­tä, että jos maa­il­ma oli­si ratio­naa­li­nen paik­ka, Östik­sen raken­ta­mi­sel­le oli­si parem­pia vaih­toeh­to­ja tii­vis­tä­mi­ses­sä. Nime­sit mon­ta hyvää.

    Minun point­ti­ni on kui­ten­kin se, että Östik­sel­le ei täl­lä het­kel­lä ole näky­vis­sä poliit­ti­ses­ti rea­lis­tis­ta vaih­toeh­toa. Ehdo­te­tut vaih­toeh­dot tun­tu­vat joko rik­ko­van noi­ta ylei­siä tabu­ja vas­taan tai ole­van pro­jek­te­ja, jot­ka joka tapauk­ses­sa teh­dään. Näin ollen todel­li­nen rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to on Östis tai ei Östistä.

    Östis ei onnek­si ole ihan kata­stro­fi sii­nä suh­tees­sa, että se kui­te­kin tulee rai­deyh­tey­den pää­hän. Sen teke­mi­nen ei siis sinän­sä pois­sul­je mitään myö­hem­pää fik­sum­paa toi­min­taa, eikä sii­tä tule ilman jär­ke­vää jul­kis­ta lii­ken­net­tä ole­vaa peltolähiötä.

    Emme me ehkä näyt­täy­dy muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen kulut­tua eri­tyi­sen fik­suil­ta, jos saam­me Östik­sen aikaan. Saa­tam­me kui­ten­kin näyt­tää vie­lä tol­lom­mil­ta, jos jätäm­me sen­kin teke­mät­tä, kos­ka se on vähem­män huo­nos­ta pääs­tä vaihtoehtoja.

  56. Sak­ke:
    Laut­ta­saa­ren asu­kas­ti­hey­del­lä Kulos­aa­reen mah­tui­si noin 10 000 asu­kas­ta, kun siel­lä nyt lie­nee noin 3800 (läh­de: Hel­sin­ki alueit­tain 2013). Kulos­aa­res­sa on met­roa­se­ma, jos joku ei satu asi­aa muistamaan/tietämään.

    Oli­si­ko­han kui­ten­kin niin, että nykyi­ses­sä Kulos­aa­ren pin­ta-alas­sa (1,8 km²) on myös Kivi­nok­ka muka­na? Itse saa­ren pin­ta-ala on noin 1,2 km², johon mah­tui­si Larun väen­ti­hey­del­lä rei­lu 6000 asukasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.