Kumouksellista kaupunkisuunnittelua

Val­tio velvoit­ti Helsin­gin seudun kun­nat nopeut­ta­maan kaavoitus­ta hin­tana seudun liiken­nehankkei­den rahoituk­ses­ta. Vuo­tuisen asun­to­tuotan­non pitäisi nous­ta nykyis­es­tä 13 000 asun­nos­ta 17 000 asun­toon, mikä merk­it­sisi, että seudun väk­ilu­vun kasvu nousisi 17 000 asukkaas­ta noin 25 000 asukkaaseen. Val­tio halu­aa nopeut­taa muut­toa tuot­ta­van työn äärelle Helsinkiin.

Helsin­gin valmis­teil­la olevas­sa yleiskaavas­sa varaudu­taan seudun väk­ilu­vun kasvu­un 600 000 asukkaal­la vuo­teen 2050 men­nessä, jos­ta Helsin­ki ottaisi vas­tu­ulleen neljän­nesmiljoo­nan. Luvut perus­tu­vat kasvun jatku­miseen entiseen tahtiin.

Helsin­gin seudun nykyis­es­tä väestönkasvus­ta puo­let on peräisin ulko­mail­ta. On vaikea uskoa, että ulko­maalaisväestöä tulisi jatkos­sa samaan tahti­in, kos­ka pää­muut­ta­ja­maista Virossa elin­ta­so nousee niin, ettei muut­topainei­ta enää ole. Venäjästä taas ei uskalla ennus­taa mitään. Helsingillä on kie­len­sä ja ilmas­ton­sa vuok­si vaikeuk­sia houkutel­la koulutet­tua ulko­maista työvoimaa.

Asun­toi­hin on kyl­lä tuli­joi­ta, vaik­ka ulko­maalaisväestöä ei tulisi. Muut­to muual­ta Suomes­ta kiihtyy, jos asun­not Helsingis­sä halpenevat.

Asun­to­jen hin­nat Helsingis­sä ovat noin kaksinker­taisia muuhun maa­han ver­rat­tuna. Helsin­gin seudul­ta saa kyl­lä asun­non Tam­pereen hin­noil­la, jos ei ole nir­so sijain­nin suh­teen. Asun­to­jen ylikysyn­tä kohdis­tuu joi­hinkin kaupungi­nosi­in ja eri­tyis­es­ti Helsin­gin kan­takaupun­gin ratikkavyöhyk­keelle. Kehyskun­nis­sa kaavoite­tu­ille ton­teille ei löy­dy otta­jia. Pien­ta­lo syr­jässä ei ole enää lap­siper­heen unel­ma eivätkä kaukaiset ker­rostalolähiöt houku­ta väkeä. Ilmiö on maailmanlaajuinen.

En ymmär­rä, mik­si val­tio vaatii kehyskun­tia kaavoit­ta­maan lisää tont­te­ja, vaik­ka edel­lisiäkään ei saa kau­pak­si. On kallista tehdä kaa­van velvoit­ta­mat tiet sekä vetää vedet ja viemärit.

Kan­nat­taa kaavoit­taa sitä, mitä asukkaat halu­a­vat eli asun­to­ja sinne, mis­sä hin­nat ovat korkeat. Tätä vas­taan on san­ot­tu, että hyville paikoille raken­net­taes­sa saadaan vain kalli­ita asun­to­ja, joi­hin useim­mil­la ei ole varaa.

Kaupunki­talousti­eteen mukaan keskeisille paikoille rak­en­t­a­mi­nen las­kee kaikkien asun­to­jen hin­taa, myös syr­jem­pänä ole­vien. Sik­si beto­nia ei kan­nat­ta haaska­ta rak­en­tamiseen huonoille paikoille.

= = =

Helsingis­sä tehdään kaavoituk­sen kumous­ta. Kos­ka väki halu­aa kan­takaupunki­in ratikkaverkon äärelle, raken­netaan lisää kan­takaupunkia ja vede­tään ratikkalin­jo­ja. Kaik­ki eivät tietenkään halua kan­takaupunki­in, mut­ta selvästi use­ampi halu­aisi. Uud­es­ta yleiskaavas­ta on julka­istu visio, jos­sa luvataan asun­not 260 000 asukkaalle. Näistä 150 000 – 200 000 tulisi kaupunki­mais­es­ti Kehä yhden sisään. On tekeil­lä suuri harp­paus urbaani­in asumiseen.

Käsit­tämät­tömän paljon asuin­ti­laa saadaan, kun moot­tori­ti­et muute­taan Kehä I:n sisäpuolel­la kaupunkibule­vardeik­si – esimerkik­si Lah­den­väylästä tehdään Mäkelänkadun kaltainen. Moot­toriteiltä vapau­tuville alueelle las­ke­taan mah­tu­van 130 000 uut­ta asukas­ta! Pelkästään Turun­väylän muut­ta­mi­nen kaduk­si Munkkivuoren kohdal­la vapaut­taa raken­nus­maa­ta tuhan­sille asukkaille hait­taa­mat­ta juuri lainkaan liikennettä.

Kun moot­tori­tie muute­taan kaduk­si nopeusra­joituksi­naan, suo­jatei­neen ja liiken­neval­oi­neen, sisään­tu­loli­ikenne hidas­tuu joil­lakin min­u­uteil­la. Paljon enem­män aikaa säästyy siitä, että 130 000 ihmistä pääsee asumaan lähem­mäs keskus­taa ja voi vaik­ka kävel­lä töihin.

Liki kak­sisa­taatuhat­ta lisäa­sukas­ta kan­takaupunki­in merk­it­see suur­ta henkilöli­iken­teen lisäys­tä pienel­lä alueel­la. Se on mah­dol­lista vain joukkoli­iken­teel­lä. Autot eivät mah­du. Tarvi­taan paljon lisää ratikoita.

Las­keeko näin suuri asun­to­tar­jon­nan lisäys asun­to­jen hin­to­ja kan­takaupungis­sa? Toden­näköis­es­ti, mut­ta ei sekään ole var­maa. Mitä enem­män asukkai­ta, sitä enem­män elämää. Kasautu­mise­dut ovat syynä halu­un muut­taa kan­takaupunki­in ja ne vain voimis­tu­vat. Hukkaan asun­to­tar­jon­ta ei silti mene. Use­ampi halukas pääsee kan­takaupunki­in ja muiden asum­i­nen sen ulkop­uolel­la halpenee.

Kaupunkisu­un­nit­telus­ta kir­joite­taan lehdis­sä sosi­aalises­sa medi­as­sa paljon, mut­ta melkein aina on kyse jostain pien­estä yksi­tyisko­hdas­ta, korkein­taan muu­ta­man tuhan­nen asun­non kaavas­ta. Isot päätök­set eivät kiin­nos­ta. Julk­ista keskustelua tarvit­taisi­in, kos­ka moni asia on auki.

• Pitäisikö Helsin­gin keskus­tas­sa suosia toimis­to­ja, vaik­ka moni kiin­teistön omis­ta­ja halu­aisi muut­taa toimis­to­talon asun­noik­si, kos­ka asun­noista mak­se­taan enem­män? Alue on Suomen paras paik­ka toimis­toille, mut­ta on himoit­tu myös asuntoina.
• Pitäisikö rak­en­taa ylöspäin vai suo­jel­la kaupun­gin siluet­tia mereltä nähtynä? Van­hempi väki yleen­sä vas­tus­taa ja nuorem­pi kan­nat­taa pil­ven­pi­irtäjiä, kun­han ne ovat kau­ni­ita. Hotel­li Torni esimerkik­si on kaunis.
• Pitäisikö van­ho­ja, alun perin väli­aikaisik­si raken­net­tu­ja talo­ja purkaa perusko­r­jaamisen sijas­ta ja kor­va­ta olen­nais­es­ti tiheäm­min kaavoite­tu­il­la? Tämä on sadan­tuhan­nen lisäa­sukkaan kokoinen kysymys.
• Uhrataanko viher­aluei­ta rak­en­tamisen alle vai tiivis­tetäänkö raken­net­tu­ja alueita?

= = = =

Moni maakun­nan mies on jo raivon par­taal­la: mik­si kaikkien on muutet­ta­va Helsinki­in? Onhan sitä työtä ja toimeli­aisu­ut­ta muual­lakin. En voisi olla enem­pää samaa mieltä. Olisi hyvä, jos Suomeen syn­ty­isi muitakin vetovoimaisia aluei­ta, mut­ta ei niitä Helsin­gin asun­top­u­lal­la synnytetä.

(Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen kuvalehdessä)