Kaupunginjohtajapeli ja pormestarit

Helsin­gin johtamisjär­jestelmä on pakko muut­taa, kos­ka virkami­esten pitää olla virkamiehiä ja poli­itikko­jen poli­itikko­ja. Niin kauan kun sään­nöt ovat nämä, niiden mukaan on pakko toimia.

Helsingis­sä on oikeas­t­aan liki sata vuot­ta sovel­let­tu epävi­ral­lista ver­sio­ta niin san­otus­ta pormes­tari­mallista, jol­laisen Tam­pere otti käyt­töön tämän vaa­likau­den alus­sa. Kaupung­in­jo­hta­jat ja apu­laiskaupung­in­jo­hta­jat on valit­tu muu­ta­maa poikkeusta luku­un otta­mat­ta val­tu­utet­tu­jen kesku­ud­es­ta ja jonkin­laista poli­it­tista tas­a­puolisu­ut­ta nou­dat­taen. Aiem­min kaupung­in­jo­hta­ja johti puhet­ta kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa ja myös apu­laiskaupung­in­jo­hta­jil­la oli kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa äänioikeus. Viidestä­toista kaupung­in­hal­li­tuk­sen jäsen­estä seit­semän oli kaupung­in­jo­hta­jia, joten he päät­tivät käytän­nössä kaikesta. Kaupung­in­jo­hta­jien äänioikeus pois­tui kun­ta­lain muu­tok­sen yhtey­dessä noin 35 vuot­ta sitten.

Varsi­nais­es­ta pormes­tari­mallista Helsingis­sä nou­datet­tu käytän­tö on poiken­nut vain siinä, että kaupung­in­jo­hta­jia ei vali­ta vaa­likaudek­si ker­ral­laan ja että valin­noista ei ole selviä pelisään­töjä. Aiem­min hei­dät valit­ti­in tois­taisek­si, minkä seu­rauk­se­na lib­er­aaleil­la oli apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja (Aarne I Välikan­gas) vielä senkin jäl­keen, kun puolueel­la ei ollut yhtään val­tu­utet­tua. Nyt hei­dät val­i­taan seit­semäk­si vuodek­si kerrallaan.

Kaupung­in­jo­hta­jat myös tekevät selviä poli­it­tisia päätök­siä johta­jis­to­toimikun­nas­sa, jon­ka kaupung­in­jo­hta­jat muo­dosta­vat. Siel­lä tehdään ehkä tärkeim­mät kaupunkia koske­vat strate­giset päätök­set. Sik­si puolue, jol­la ei ole johta­jis­tossa edus­ta­jaansa, on syr­jässä monista päätöksistä.

Kun kun­ta­lakia taas muutet­ti­in niin, että pormes­tarien val­it­sem­i­nen tuli mukaan kun­ta­laki­in, Helsin­gin jär­jestelmä, joka oli hyvin lähel­lä pormes­tari­mallia, jou­tui lail­lisu­u­den kannal­ta vähän väli­maas­toon, kos­ka se ei ole pormes­tari­malli viral­lis­es­ti. Vihreät ovat vaati­neet Helsin­gin nykyisen käytän­nön lopet­tamista. Olisi parem­pi, että virkamiehet ovat virkamiehiä ja poli­itikot poliitikkoja.

Olemme myös esit­täneet, että pormes­tari valit­taisi­in suo­ral­la kansan­vaalil­la, kuten Euroopas­sa yleen­sä on tapana. Tähän ei ole tul­lut tukea muilta.

Pormes­tar­it tul­taisi­in val­it­se­maan val­tu­us­tossa val­tu­us­ton voima­suhtei­den mukaan ja he oli­si­vat selvästi poli­itikko­ja siinä mis­sä kuukausi­palkkaa nos­ta­vat kaupung­in­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jat muis­sa kaupungeis­sa, esimerkik­si Oulus­sa. Ympyrä sulkeu­tu­isi, kos­ka kaupung­in­jo­hta­jan tilalle tule­va, viral­lis­es­tikin val­tu­utet­tu­jen kesku­ud­es­ta valit­ta­va pormes­tari johtaisi puhet­ta kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa ja siis myös äänestäisi. Tämä tulisi voimaan kah­den vuo­den kulut­tua, ellei sopu säry sitä ennen.

Tässä välis­sä eletään nyky­is­ten pelisään­tö­jen mukaan. Ehkä. Lasse Män­nistön epäon­nis­tunut pyrkimys sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon apu­laiskaupung­in­jo­hta­jak­si saat­taa johtaa siihen, että molem­mat nyt auki tule­vat tehtävät täytetään virkamiehillä, mikä ei ehkä olisi kovinkaan huono ratkaisu.

Emme pidä pelisään­nöistä, mut­ta niin kauan kun ne ovat täl­laiset, niiden mukaan on elet­tävä. Jos seiväshyp­pääjä on sitä mieltä, että lasikui­tu­seipäi­den sal­lim­i­nen oli virhe, hänen ei kuitenkaan kan­na­ta lähteä olympialaisi­in bambuseipäällä.

Vihreä lan­ka kysyi min­ul­ta, olenko kiin­teistö­toimen apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan tehtävästä kiin­nos­tunut. Olen siihen kak­si ker­taa pyrkinyt, joten on vaikea väit­tää, ettei se kiinnostaisi.

Kiin­nos­tuk­seni on ehdol­lista. Min­ul­la on tiet­tyjä ajatuk­sia koko alan kehit­tämis­es­tä päämääränä lisätä asun­to­tuotan­toa merkit­tävästi ja rahoit­taa se maapoli­ti­ikalla. Ei pitäisi olla vaikea­ta, kun asun­to­jen hin­nat ovat mitä ovat. Jos näille ajatuk­sille ei ole kan­na­tus­ta, turha min­un on sil­loin tehtävään myöskään pyrkiä.

Var­maankaan en olisi vihre­itä ain­oa, joka tätä tehtävää hark­it­see, mikäli pelisään­nöt säi­lyvät entisinä.