Yksi budjetin kiistakysymyksiä on oppivelvollisuusiän nostaminen 17 vuoteen, jotta syrjäytymisvaarassa olevat nuoret joutuisivat jatkamaan vaikka sakon uhalla opiskeluaan. Kaikki varmaankin ovat samaa mieltä siitä, että nämä peruskouluun opiskelunsa lopettavat pitäisi jotenkin saada opintielle. Oppivelvollisuusiän nostamisen suurin kustannus syntyy kuitenkin siitä, että kaikkien opiskelijoiden oppimateriaalit on annettava heille ilmaiseksi. Näin sanotaan perustuslaissa.
Kun piti tukea syrjäytymisvaarassa olevia, annetaankin pääosa rahasta niille, joiden opinnoissa ei ole mitään ongelmaa.
Opetusministeri arvioi, että oppivelvollisuusiän nostaminen maksaa 14 miljoonaa, kuntaliiton mielestä noin 70 miljoonaa euroa. Kun katson, mitä tyttäreni oppikirjat lukiossa maksavat, Kuntaliiton luku tuntuu intuition perusteella olevan lähempänä totuutta.
Demarit ovat esittäneet, että ongelma ratkaistaan oppikirjojen kierrätystä tehostamalla. Mutta, mutta … Oppikirjan painaminen maksaa noin euron. Tämä euro on kierrätyksestä koituva kansantaloudellinen säästö. Kierrätys merkitsee, että oppisisältöjen tuottamisesta maksetaan vähemmän. Varmaankin oppikirjabisneksessä syntyy joillekin perusteettoman suuria tuloja, mutta suurin osa oppikirjojen tekijöistä saa tuloja varsin kohtuullisesti.
Ei kai ole tarkoitus, että oppimateriaalinen kehittäminen lopetetaan tai että sitä edes radikaalisti vähennetään?
= = = =
Muuten olen sitä mieltä, että olisi hyvä, jos meillä olisi 12-vuotinen ilmainen koulutus, mutta juuri nyt ei ole ylimääräistä rahaa jaettavaksi.
