Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (4) Helsingiltä vaaditaan nopeampaa kasvua

Vaik­ka olisi hyvä, että Helsin­ki saisi Suomen sisäl­lä hyviä kil­pail­i­joi­ta ja voisi kas­vaa vähän hitaam­min, tois­taisek­si Helsin­gin seudun kun­tien on otet­ta­va vas­taan kas­va­va väestö. Eri­ty­is­vas­tuu tästä on Helsin­gin kaupungilla – yhdyskun­tarak­en­teen vuok­si. Jos seudun kun­tien kesken olisi mah­dol­lista sopia järkevästä yhdyskun­tarak­en­teesta, olisi mah­dol­lista purkaa väestönkasvua vas­tu­ullis­es­ti mui­hinkin kun­ti­in, mut­ta tois­taisek­si tämä merk­it­sisi vain yhdyskun­tarak­en­teen hajoamista, lisään­tyvää liiken­netarvet­ta ja huonoa palvelutasoa.

Helsinkiä on moitit­tu liian hitaas­ta kaavoit­tamis­es­ta. Viimek­si moitit­ti­in eilen A‑studiossa. Koko Suo­mi kuulem­ma kär­sii siitä, ettei Helsin­ki päästä ihmisiä työ­paikko­jen äärelle työttömyysalueilta.

Helsin­gin väestönkasvu on ollut viime vuosi­na noin 8500 asukas­ta vuodessa. Tämä tarkoit­taa noin Porin kokoisen kaupun­gin rak­en­tamista kymme­nessä vuodessa. Tämä ei ole aivan hal­paa. Helsin­ki on aset­tanut investoin­tika­ton, 435 M€ vuodessa, mikä estää tehokkaasti nopeut­ta­mas­ta asuin­to­tuotan­toa. Luulen, että Porin infra­struk­tu­urin ja kun­nal­lis­ten palvelu­raken­nusten arvo on yli 4,35 miljardia.

Koko seu­tu kas­vaa noin 17 000 asukkaal­la vuodessa eli 200 000 asukkaal­la 12 vuodessa.

Kuitenkin, niin kauan kun asun­to­jen hin­ta Helsingis­sä on näin tolkut­toman korkea, Helsin­gin pitäisi pystyä rahoit­ta­maan huo­mat­ta­va osa väestön kasvus­ta maapoli­ti­ikalla, siis maan­lu­ovu­tus­tu­loil­la ja yksi­ty­istä maa­ta kaavoitet­taes­sa arvon­nousun leikkaamisilla.

Moni on vaat­in­ut maan hin­nan alen­tamisek­si varas­toon tehtäviä kaavo­ja. Val­tioneu­vos­to näyt­ti vaa­ti­van kah­den miljoo­nan neliön reserviä. Kaavoit­ta­jan tus­si ei paljon mak­sa, mut­ta ton­tin saat­ta­mi­nen raken­nuskelpoisek­si mak­saa noin 500 €/kerrosneliö. Kak­si miljoon­aa varas­tossa ole­vaa kem­miä mak­saisi siis miljardin.

Minne raken­netaan ja mitä?

Ihmiset ovat eri­laisia, ja hyvä niin. Hyvässä kaupungis­sa on kysyn­tää vas­taavasti tilaa eri­laisille asum­is­muodoille. Kysyn­tää on tar­jon­taan näh­den paljon kan­takaupunki­mai­sista ker­rostaloa­sun­noista (ratik­ka ja hissi ‑kon­sep­ti) ja hyvin sijait­se­vista omako­tialueista. Syr­jäisiä ker­rostaloaluei­ta ei tarvi­ta eikä pidä myöskään rak­en­taa, kos­ka niihin sisäl­tyy vah­va slum­mi­u­tu­misen riski.

Huonos­ti sijait­se­van omakoti­ton­tin saa vielä myy­dyk­si, mut­ta mik­si rak­en­taa huonos­ti sijait­se­via, kun voi rak­en­taa hyvin sijait­se­via? Sijain­ti on tärkeä myös omako­ti­a­sukkaalle. Sen näkee, kun ver­taa omakoti­tont­tien hin­to­ja vaikka­pa Oulunkylässä. Talon rak­en­t­a­mi­nen hyvälle ja huonolle paikalla mak­saa yhtä paljon. Sik­si on haaskaus­ta rak­en­taa niitä huonoille paikoille.

Maan valmis­tus on tiet­tävästi lopetet­tu (pait­si esimerkik­si Jätkäsaa­res­sa), mut­ta hyvien sijain­tien rak­en­tamista ei tarvitse lopet­taa. Helsin­gin seudul­ta puut­tuu idea kaupunki­rak­en­teesta, ja siitä kär­simme kaikki.

Itse esimerkik­si olen hyvin tykästynyt kun­nol­liseen puu­tarhakaupunkikon­sep­ti­in. En voi ymmärtää, mik­si kehyskun­nat eivät toteu­ta sitä.

Lisää seu­raavis­sa postauksissa.