Ihanteellinen yhdyskuintarakenne (3) Rautatiet yhdistävät

Alue­poli­ti­ikas­sa liiken­n­ev­erkol­la on tavat­toman suuri merk­i­tys. Muut Euroopan maat, Ruot­sista alka­en, ovat suh­tau­tuneet raideli­iken­nein­vestoin­tei­hin strate­gisi­na investoin­teina. Meil­lä niitä ajatel­laan vain liiken­netaloudel­lisi­na investointeina.

Rautati­et ovat kaupunke­ja yhdis­täviä liiken­ney­hteyk­siä, jot­ka nivo­vat kaupun­git keskinäiseen vuorovaiku­tuk­seen. Pisim­mäl­lä tässä on Sveit­si, joka puhuu rataverkon yhdis­tämistä kaupungeista yht­enä kaupunk­i­na (Jotain ”Sveit­si kaupun­ki”, en muista tarkasti). Kun kaupun­git verkos­toitu­vat tehokkaasti, pienetkin voivat menestyä

Kaupunkien väli­nen kil­pailu tapah­tuu osaavas­ta työvoimas­ta ja osaavaa työvoimaa käyt­tävistä yri­tyk­sistä. Juuri nämä edel­lyt­tävät kohta­laisen suur­ta työ­markki­na-aluet­ta, kos­ka ovat niin voimakkaasti erikois­tunei­ta. Juuri sik­si kaupun­git pitää nivoa yhteen henkilöli­iken­net­tä ajatellen. Muu maa on ehkä enem­män riip­pu­vainen tavarakul­je­tusten vaivattomuudesta.

Juna on toim­i­henkilöille vai­va­ton tapa matkus­taa. Läp­pärei­den ansios­ta junan suh­teelli­nen etu autoon, bus­si­in ja lentokoneeseen on kohen­tunut, kos­ka mat­ka-aika ei mene hukkaan (kuten auton ratis­sa) vaan voi tehdä tehokkaasti töitä koko matkan. Kansane­dus­ta­jat matkus­ta­vat busi­ness-luokas­sa. Voin ker­toa, että siel­lä jok­seenkin kaik­ki tekevät matkan aikana työtä.

Oulun osalta juna on hidas, jos määrän­päänä on Helsin­ki, mut­ta Tam­pereelle se menet­telee. Vaasan ongel­mana on huono junay­hteys, kos­ka Poh­jan­maan rata ei mene sitä kaut­ta. Poh­jan­maan­radan kor­jaamisen sijas­ta olisi pitänyt tehdä uusi Vaasan kaut­ta Pohjoiseen. Kuo­pi­oon pitäisi jos­sain vai­heessa vetää nopea rata Lahdes­ta Mikke­lin kautta.

Pidän Turkua alisuo­ri­u­tu­jana. Suurelta osalta saa­vat kiit­tää itseään ja kun­tien välistä vihan­pitoa, mut­ta kyl­lä myös RKP on Turun alamä­keen vaikut­tanut. Alun perin piti tehdä nopea ratay­hteys Espoo-Loh­ja-Salo, mut­ta RKP:n vaa­timuk­ses­ta Turun junat pan­ti­in jolkot­tele­maan Kar­jaan kaut­ta. Täl­lä ei vain siir­ret­ty Turkua läh­es sata kilo­metriä kauem­mas (radas­ta tuli maas­to-olo­suhtei­den takia hidas) vaan tuhot­ti­in kokon­ainen kasvukäytävä, kos­ka maantien ja rauta­tien ei pidä men­nä eri kautta.

Tam­pere ja Lahti ovat ain­oat, joil­la on kelvolli­nen yhteys Helsinki­in. Lahdel­la on paljon taka­matkaa elinkeino­rak­en­teen­sa puoles­ta, mut­ta sinän­sä eri­no­maiset maanti­eteel­liset olo­suh­teet. Tosin seudun kun­tien yhteystyökyvyssä on siel­läkin toivom­isen varaa.

Tam­pereel­la on kaik­ki hyvin pait­si junalipun hin­ta. Väärin ymmär­re­tyn alueel­lisen tas­a­puolisu­u­den nimis­sä VR har­joit­taa räikeää ris­tisub­ven­tio­ta yli­hin­noit­tele­mas­sa Helsin­ki-Tam­pere yhtey­den. Minkä insinööri mah­dol­lis­taa, sen ekono­mi tuhoaa. Kun bus­siy­htiöt siir­tyvät kil­pailu­un, VR:n on pakko vas­ta­ta ja alen­taa parhaiden ja kan­nat­tavimpi­en yhteyk­sien tariffeja.