Terveisiä Berliinistä

Berli­iniä ei voi sanoa kovin kau­ni­ik­si kaupungik­si. Maail­man­so­dan aloit­tamisel­la on vaiku­tuk­sen­sa mon­een asi­aan, kuten siihen, että kau­ni­ita van­ho­ja talo­ja on harvassa.

Sen sijaan pidän kaupunki­rak­en­teesta. Suuri osa Berli­iniä on 5–6 ker­roksista umpiko­rt­te­likaavaa. Yhden kort­telin asukasluku on suo­ma­laisit­tain suuri, tavoit­teena 1500 asukas­ta, jot­ta kort­teli olisi lähipalvelu­jen suh­teen ”omavarainen”.  

Kadulle päin kaupun­ki on kivikaupun­ki. Yhtäläisyy­det moni­in helsinkiläisi­in kort­telei­hin ovat silmi­in­pistäviä. Arkkite­hdit näköjään matkus­ti­vat myös ennen toista maail­man­so­taa opin­tomatkoille. Jos pääsee kort­telin sisälle – yleen­sä ei pääse ilman avain­ta – vas­tas­sa on vehreä puis­to. Kort­telei­den sisältä kat­sot­tuna kaupun­ki näyt­täy­tyy aivan toisen­laise­na. Tosin monia Berli­inin kor­te­lei­ta vaivaa sama ongel­ma kuin Töölöäkin. Alun perin puis­tok­si kaavoitet­tu piha onkin parkkipaikka.

Berli­inin joukkoli­ikenne on eri­no­mainen johtuen tiivi­istä kaupunki­rak­en­teesta. Preussi­laisel­la ajat­te­lu­taval­lakin lie­nee vaiku­tus­ta asi­aan. Sel­l­ainen on mah­dol­lista Helsin­gin kan­takaupungis­sa, mut­ta ei sen ulkop­uolel­la. Rak­en­takaamme siis lisää kantakaupunkia!

Jalankulk­i­jan ase­ma sen sijaan on aika kehno. Lev­eät monikaistaiset pääkadut aiheut­ta­vat vah­van este­vaiku­tuk­sen, jota voimis­taa liiken­neval­o­jen jalankulk­i­jaa sor­ta­va ajoi­tus. Tosin voi olla kyse suo­ma­laisen matkaa­jan koke­mat­to­muud­es­ta. Katu­verkon jäsen­nys on voimakas. Val­it­se­mal­la reitit järkevästi voi jalankulk­i­jakin kaupungis­sa viihtyä.

Fil­larei­den ase­ma taas on eri­no­mainen. Erit­täin hyvin suun­nitel­lut pyöräkai­stat tekevät pyöräilystä help­poa ja suosit­tua. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä luvut. Usein kävi niin, että kun las­ki näköpi­iris­sä ole­vat autot ja fil­lar­it, fil­lare­i­ta oli paljon enem­män. Ne piti todel­la laskea, kos­ka auto­ja näyt­ti ole­van enemmän.

Polkupyörän käsite on myös vähän venyvämpi kuin Suomes­sa. Kuvan polku­voimal­la etenevä kal­jabaari liikkui kätevästi auto­jen keskel­lä (pyöräkaistalle se ei mah­tunut). Mitähän kaikkia lupia tuo Helsingis­sä vaatisi?