Listalla on kesätauon kunniaksi vain pöydälle pantuja asioita, jotka ovatkin sitten sitä isompia (Listaan tästä)
Jätkäsaaren matkustajasataman asemakaava
Kinkkinen asia. Onko järkevää ohjata näin paljon kumipyöräliikennettä Jätkäsaaren kautta? Eikö osaa siitä saataisi siirretyksi Vuosaareen? Ja toiseksi, kuka maksaa nämä jättimäiset infrainvestoinnit. Jos se on otettava viraston raamista, en voi muuta kuin suosittaa, ettei kaavaa toteuteta. Samat ongelmat ovat edessä kuitenkin Jätkäsaaressa muutenkin. Maanluovutustulot ovat suuret, mutta suuria investointeja ne myös vaativat. Bruttomääräinen investointiraami ei toimi alkuunkaan tarkoituksenmukaisesti.
Olen keskustellut tästä sataman edustajien kanssa. He sanotvat, että sekä Tallinnan kaupunki että Helsinki haluaisivat rekkaliikennettä Muuga — Vuosaari –välille, mutta varustamot eivät suostu. Voisiko toivetta avittaa hintaohjauksella? Aika vaikuttava toimi olisi sekin, että myös henkilöautoista alettaisiin periä erillistä maksua Jätkäsaaressa, mutta ei Vuosaaressa. Tämä voitaisiin tehdä kustannusneutraalisti alentamalla vastaavasti henkilöistä perittävää maksua. Nyt maksu peritään rekoista ja matkustajista, mutta ei matkustajien autoista.
Kunnollinen matkustajasatama Vuosaareen maksaisi metroyhteyksineen puoli miljardia.
Itä-Pakilan siirtolapuutarhan laajennus
Minä en pidä virkistysalueiden privatisoimisesta, mutta valtuusto on näin edellyttänyt tehtävän ja valtuustolla on isommat muskelit. Oma kysymyksensä ovat nämä yli 800 neliöt palstat. Lähistölle on kaavoitettu 400 neliön omakotitontteja.
Pitäjänmäen yritysalueen muutosperiaatteet
Minusta tämä voisi muuttua yksipuolisesta työpaikka-alueesta vaiheittain sekoitetuksi alueeksi ja siten oikeaksi kaupungiksi. Sellainen ympäristöhäiriöitä aiheuttava toiminta, joka karkottaa asutuksen kauas ympäristöstään, ei oikein kuulu tänne.
Kuuleeko Nurmijärvi?
Vuosaaren sillan liikennesuunnitelma
Kovin kapea-ajoratainen silta pannaan remonttiin niin, että pohjoispuolelta poistetaan kevyen liikenteen väylä ja sen korvataan rakentamalla viereen toinen silta. Tällä kevyen liikenteen väylällä jalankulku ja pyöräily ovat samassa tasossa. Syynkin tiedämme, lumi. Nyt ei ole kyse enää auran leveydestä vaan siitä, että mihin lumi pannaan. Pitkin hampain hyväksyttävissä.
Todettakoon, että kun metrosiltaa suunniteltiin, ajateltiin laittaa kevyen liikenteen silta siihen, mutta tästä luovuttiin, koska metron melu. Metrojunat kulkevat harvakseltaan, mutta autoliikenteen melu nykyisellä sillalla on kova. Usein pyöräillessäni kuuntelen radiota. Tuolla sillalla ei kuule mitään.
Mannerheimintien liikennesuunnitelma välillä Reijolankatu – Nordenskjöldinkatu.
Tässä välissä on ratikkakaitalle löytynyt jostain 20 cm lisää leveyttä. Sillä mennään.