Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.6.2014

En ole menos­sa kok­ouk­seen vaan Mikko Särelä menee, joten kan­nat­taa vierail­la hänen sivuil­laan. (Lis­taan tästä)

Meilah­den Huvi­la-alueen suunnitteluperiaatteet

Taval­laan erikoista, että tämä tulee ennen yleiskaavaa. Onhan vai­h­toe­htona, että Paciuk­senkadun var­teen tulisi asum­ista. Se pienen­täisi puis­toa, mut­ta mitä puis­toa sel­l­ainen liiken­nemelu­alue on? Suun­nitel­ma tekee mah­dol­lisek­si siirtää alueelle lisää van­ho­ja hirsihuviloita.

Sau­di-Ara­bi­an suurlähetys­tö ja asun­to Kuu­sisaa­reen

Näi­den kaavo­jen hiil­i­ta­so on erit­täin heikko. Han­ke rahoite­taan kokon­aan myymäl­lä öljyä.

Kulosaaren kort­telitalon vier­aan asuntoja

Aika väljä kaa­va, tont­tite­hokku­us 0,5, mut­ta sovel­tuu ympäristöön­sä. Noin 150 asukasta.

Rahti­sa­ta­ma takaisin Jätkäsaareen

Suurel­la metelil­lä Vuosaa­reen siir­ret­ty rahti­sa­ta­ma siir­retään takaisin Jätkäsaa­reen. Jätkäsaa­reen las­ke­taan tule­van vuon­na 2020 päivit­täin keskimäärin 650 rekkaa. Tämän lisäk­si Suomes­sa juo­ta­va olut, joka on las­tat­tu Vuosaares­ta Viroon, tuo­daan Suomeen henkilöau­toil­la, joi­ta tulee päivit­täin Jätkäsaa­reen 3300 kap­palet­ta. Voimas­sa ole­vien tuon­timääräys­ten mukaan myös ihmis­ten on matkustet­ta­va, jot­ta olut voitaisi­in laskea matkus­ta­jatuomisek­si. Jätkäsaaren kaut­ta kul­kee vuon­na 2020 matkus­ta­jia 22 000 päivittäin.

Noin vakavasti puhuen, Helsin­gin sata­man liiken­teestä liki kol­mannes kulk­isi Jätkäsaaren kaut­ta. Kun Vuosaa­reen siir­ret­ti­in sekä Som­pasaaren että Jätkäsaaren liikenne, ale­taan olla aika lähel­lä Jätkäsaaren alku­peräistä volyymia.

Kun Vuosaaren sata­maa puuhat­ti­in, mon­et logis­ti­ik­ka-asiantun­ti­ja sanoi­vat, että ran­nal­la sijait­se­va suuri sata­ma-alue on van­hanaikainen. Järkeväm­pää on tehdä ran­nalle pelkkä lai­turi, jos­ta tavarat vede­tään junil­la ja rekoil­la jos­sain Kes­ki-uusi­mal­la sijait­se­vaan logis­ti­ikkakeskuk­seen. Tähän suun­taan ollaan koko ajan menossa.

Postipuis­ton asuinalueen suunnitteluperiaatteet

Met­sälän­tien ja Hakamäen­tien väli­in nykyisen rat­api­ha-alueen pohjois­puolelle kaavail­laan 130 000- 150 000 ker­rosneliötä asun­to­ja ja 30 000 k‑m² toimis­to­ja. Siis 3 000 — 4 000 asukas­ta. Yleiskaa­van (2002) mukaan tänne olisi pitänyt tul­la pien­talo­ja, mut­ta nyt tehdään kerrostaloja.

Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta ja laa­jen­nus sekä laitospysäköinti

Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta nousee tämän mukaan ensi vuon­na 18 euroon kuus­sa ja sen jäl­keen vuosit­tain kahdel­la eurol­la niin, että vuon­na 2021 hin­ta olisi 30 euroa. Vuon­na 2017 asi­aa kuitenkin tarkastel­laan uud­estaan, jot­ta tiede­tään, mikä vaiku­tus käyt­täy­tymiseen hin­nan nousul­la on ollut. Tämän­hetkisen arvauk­sen mukaan hin­nan­nousu ei riitä tas­apain­ot­ta­maan kysyn­tää ja tarjontaa.

Lau­takun­ta oli esit­tänyt, että talvisin mak­su olisi korkeampi, jot­ta kesäau­to­ja ei säi­lytet­täisi auraus­ta hait­taa­mas­sa, mut­ta kaupung­in­hal­li­tus ei tätä aja­tus­ta ymmärtänyt.

Samas­sa yhtey­dessä päätetään, että jos samaan osoit­teeseen halu­taan kak­si tun­nus­ta, jälkim­mäi­nen mak­saa 50 % enemmän.

Yri­tyskäyt­töön ote­taan kaikil­la vyöhykkeil­lä käytössä ole­va tun­nus, jon­ka hin­ta on 740 euroa.

Samal­la asukaspysäköin­ti laa­je­nee uusille alueille Laut­tasaa­reen ja Munkkiniemeen. Hin­ta olisi puo­let muual­la perit­tävästä. Myöhem­min aluet­ta on tarkoi­tus laa­jen­taa lisää.

Kun asukaspysäköin­ti­tun­nuk­selle tulee kak­si hin­taa, voisi ajatel­la, että niitä vuo­den 2017 väl­i­tarkastelus­sa hin­talu­okkia tehtäisi­in lisää sen mukaan, miten kysyn­tä ja tar­jon­ta ovat tasapainossa.

Lisäk­si ote­taan käyt­töön asukaspysäköin­ti­laitostun­nus. Pysäköin­tiyrit­täjien kanssa on neu­votel­tu jär­jestelmästä, jos­sa kaupun­ki sub­ven­toi laitostun­nus­ta 20 eurol­la kuus­sa. Asukkaalle tun­nus tulee mak­samaan aluk­si 40 euroa kuus­sa ja myöhem­min 80 euroa kuus­sa, eli yrit­täjä saa ensin 60 ja lop­ul­ta 100 euroa kuus­sa. Miten yrit­täjät selviävät alus­ta, vain vuol­e­vatko ne kul­taa lopussa?

Todet­takoon, että tätäkin esitet­ti­in kir­jas­sa seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä, joten en osaa vas­tus­taa. On järkevää nos­taa kadun­var­sipysäköin­nin hin­taa ja sub­ven­toi­da sil­lä laitospysäköin­tiä. Muuten jokainen toivoisi, että muut siir­ty­i­sivät laitok­si­in ja vapaut­taisi­vat tilaa katu­jen varsilla.

Vasti­neet lausun­toi­hin liikku­misen ohjelmaluonnoksesta

The usu­al sus­pects esit­tivät, ettei pitäisi pri­or­isoi­da jalankulkua, pyöräi­lyä ja joukkoli­iken­net­tä. Pelät­ti­in ruuhka­mak­su­ja ja epäilti­in moot­toritei­den bule­vardis­oin­tia. Viras­to esit­tää, etteivät lausun­not anna aihet­ta muut­taa ohjelmaluonnosta.

Liikenne palvelu­na

Son­ja Heikkilän diplomi­työ on nos­tet­tu a‑asiaksi. Har­mi, etten pääse kuun­tele­maan selostus­ta. Ajatuk­se­na on, että ihmiset ostaisi­vat liikku­mista eivätkä välineitä. Voisi mullis­taa kaupunkili­iken­teen. Diplomi­työ pitäisi var­maankin lukea.

Man­ner­heim­intien liiken­nesu­un­nitel­ma välil­lä Rei­jolankatu – Nordenskjöldinkatu

Rei­jolankadulle tulee ehkä ratikkakiskot (Pasi­la – Meilahti) jol­loin koko alue kan­nat­taa suun­nitel­la uud­estaan. Kiskot pitää joka tapauk­ses­sa uusia, joten pyöräkaisto­jen rak­en­t­a­mi­nen kan­nat­taa tehdä samal­la ker­taa. Fil­larikai­stat tehdään kolmi­ta­so­ratkaisuna, jol­loin ne on erotet­tu tasol­la sekä jalka­käytävästä että autoti­estä. Pyöräkai­stat ovat yksisuuntaisia.