Asemakaavoituksen pinta-alanormit

Onko oikein, että kaavoit­ta­ja vaatii raken­net­tavak­si myös per­hea­sun­to­ja, vaik­ka sinkut mak­saisi­vat yksiöistä parem­paa neliöhin­taa kuin lap­siper­heet perheasunnoista?

Minus­ta on. Kaupungista tulee toimi­vampi, jos myös kan­takaupungis­sa on lap­siper­heitä. Töölössä tämä ei ole ongel­ma, mut­ta eri­tyis­es­ti Kallios­sa van­ha asun­tokan­ta on niin pien­asun­to­val­taista, että Kallioon tykästynei­den on muutet­ta­va muualle, kun per­he kas­vaa. Asukkaiden pref­er­enssit ovat muut­tuneet voimakkaasti. Enää ei halu­ta eristäy­tyä jon­nekin kauas elämään las­ten kanssa, vaan jäädä kaupunki­in sosi­aalisen verkos­ton keskelle. Mut­ta rahaa ei ole mak­saa per­hea­sun­noista 5000 euroa neliö.

Sosi­aal­is­ten verkos­to­jen ylläpi­to on myös kaupungille hyvin kan­nat­tavaa: vähem­män las­ten­suo­je­lu­ta­pauk­sia, vähem­män koti­avun tarvet­ta, parem­pi ennuste ter­vey­delle ja niin edelleen.

Van­ha pin­ta-alanor­mi, 75 neliötä, oli matemaat­tis­es­ti hölmö, kos­ka se kan­nusti rak­en­ta­maan mon­ta pien­asun­toa ja yhden 200 neliön luk­susasun­non ja rankaisi 30 neliön asun­noista kohtu­ut­tomasti. Kos­ka tätä normia ei enää ole, sen seu­rauk­sista ei kan­na­ta tässä ketjus­sa keskustel­la. Nykyi­nen nor­mi on, että puo­let asuin­pin­ta-alas­ta (huom! ei asun­noista!) on olta­va per­hea­sun­to­ja eli vähin­tään kah­den maku­uhuoneen asun­to­ja. Sen toisen puoliskon niitä pien­asun­to­ja saa jakaa kuin­ka pieniksi hyvän­sä ja per­hea­sun­top­uoli taas kan­nat­taa rak­en­taa sen kokoisik­si, joille on kysyntää.

Asun­topoli­ti­ikas­sa ei ole muutenkaan nähty järkeväk­si heit­täy­tyä markki­namekanis­min varaan. Jos olisi, meille muo­dos­tu­isi radan­var­teen köy­hän väen slum­me­ja. On pidet­ty hyvänä suosia sosi­aalisen sekoit­tumisen peri­aatet­ta ja aivan yhtä järkevää on suosia ikälu­okkien sekoittumista.

Asun­topoli­ti­ikas­sa on yleis­es­ti halut­tu myös suosia lap­siper­heitä, kos­ka on hyvä, että lap­sil­la on kelvol­liset asun­not. Tämä ei ole mikään suo­ma­lainen erikoisu­us, vaan pikem­minkin mei­dän erikoisu­utemme on, että lap­siper­heitä suosi­taan niin vähän.

On täl­lä blogilla san­ot­tu niinkin, että jos Kallioon raken­net­taisi­in lisää per­hea­sun­to­ja, Kallion oma­leimaisu­us katoaisi ja sinkkuin­ten­si­iviset palve­lut häviäi­sivät. Siis mik­si, kos­ka jos raken­netaan lisää, van­haa ei pure­ta. Kallioon ei juuri raken­neta lisää, mut­ta Kalasa­ta­maan rakennetaan.

Suuri kaavoituk­sen kaut­ta annet­ta­va sub­ven­tio ei kohdis­tu kuitenkaan köy­hi­in tai lap­siper­heisi­in vaan pien­taloalueisi­in. Onhan val­ta­va tuki pien­taloa­sukkaille, että jos­sain Mar­janiemessä on kaaval­la estet­ty ker­rostaloa­su­jia kil­paile­mas­ta samas­ta maa-alas­ta omako­ti­a­su­jien kanssa. Jos ton­tit annet­taisi­in niille, jot­ka siitä eniten mak­sa­vat ja rak­en­taa saisi omakoti­talon tai ison ker­rostalon, pien­talot eivät katoaisi, mut­ta siir­ty­i­sivät paljon kauem­mas. Se olisi taloudel­lis­es­ti loogista, mut­ta ei taitaisi johtaa kovin hyvään kaupunkiin.