Laivojen järjestelmiä myyvä Napa Oy myytiin Japaniin summalla, jota ei ole kerrottu, mutta tiettävästi kyse on kymmenistä miljoonista euroista. Tiedonhävittämiseen erikoistunut Blancco Oy myytiin 60 miljoonalla eurolla. Blancco Oy uskoo työpaikkojen kuitenkin säilyvän Suomessa omistajavaihdoksesta huolimatta.
Molemmissa tapauksissa omistajat halusivat rahastaa tulevat tulot jo nyt. On inhimillisesti ymmärrettävää ottaa 60 miljoonaa nyt mieluummin kuin 0- 200 miljoonaa myöhemmin, mutta Suomen kansantalouden kannalta olisi hyvä, että omistajilla oli malttia vaurastua. Tai jos yritys myydään, Suomesta löytyisi rahaa ostaa.
Valintaan vaikuttaa myös verotus. Kun on kyse it-alan yrityksestä, sillä ei ole suuria pääomia. Tuotekehitykseen on investoitu ehkä paljonkin, mutta ne saa vähentää menoina suoraan. Niinpä jos omistajat aikoisivat ottaa joskus tulevaisuudessa yrityksestään merkittäviä tuloja, näitä verotettaisiin ansiotuloina eli niistä menisi selvästi yli 50 % veroa. Se on sinänsä tasapuolista suhteessa muihin tuloihin, mutta kannustin toimii tässä väärin. Kun tulevat tulot otetaan yrityskaupan kautta nyt, niitä verotetaan pääomatuloina, joista vielä vähennetään hankintameno-olettamuksena jokin omistuksen iästä riippuva osa.
Verotus ei ole näiden kahden vaihtoehdon välillä neutraalia vaan suosii voimakkaasti myymistä. Eikö verotuksella pitäisi mieluummin houkutella jatkamaan kasvavaa yritystä sen sijaan että kannustetaan myymään se ulkomaille. Siitä varmaankin on erimielisyyttä, mille tasolle neutraaliksi saatettava verotus tulisi asettaa, mutta verotus ei saa suosia kasvuvaiheessa olevien yritysten myymistä pois maasta.
IT-alan yrityksiä houkuttaa pois maasta myös se, että ipr-oikeuksia verotetaan muualla selvästi lievemmin. Veroparatiisiksi EU:n sisällä on erikoistunut Hollanti, jonne kannattaa myydä (muodollisella hinnalla) yrityksen patentit ja brändi ja ohjata tämän jälkeen tulot sinne. Teoriassa siirtohinnoittelusääntöjen pitäisi tulla vastaan ja edellyttää, että Hollantiin sijoitettu postilokeroyhtiö maksaa ipr-oikeuksista täyden hinnan, mutta käytäntö on toinen.