Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.4.2014

Koivusaari

Esi­tys hyväksyt­ti­in muu­tok­sit­ta, mut­ta ase­makaavoituk­sen ohjeek­si hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti kak­si min­un esit­tämääni lisäys­tä. Niiden mukaan ase­makaavoituk­sen yhtey­dessä tutk­i­taan mah­dol­lisu­ut­ta lait­taa moot­tori­tieli­it­tymä vähän inhimil­lisem­pään kokoon sekä sitä, voisiko raken­nuste­hokku­ut­ta lisätä kaavaillusta.

Risteyk­sen vaa­ti­man alueen pienen­tämi­nen edel­lyt­täisi, että Län­siväylän luok­i­tus­ta alen­net­taisi­in maantiek­si tai kaduk­si. Tähän tarvi­taan val­tio­val­lan myötä­vaiku­tus­ta. Tehokku­u­den nos­t­a­mi­nen taas tarkoit­taisi selvästi korkeampia talo­ja. Aika paljon on tul­lut palautet­ta, että Koivusaa­reen tor­nit sopi­si­vat. Ne voisi­vat olla vähän kau­ni­impia kuin Keilaniemessä.

Kivi­nok­ka

Pan­ti­in pöy­dälle viikok­si. Hieno suun­nitel­ma, täy­tyy sanoa. Esit­telyssä kävi ilmi, että kevyen liiken­teen väylä on todel­la tarkoi­tus ohja­ta siir­to­la­pu­u­tarha-alueen läpi. Olen siis turhaan syyt­tänyt siir­to­la­pu­u­tarhaa kohtu­ut­toman este­vaiku­tuk­sen aiheut­tamis­es­ta. (Siir­to­la­pu­u­tarha-aluei­den tyly maine ulkop­uolisil­ta sul­jet­tuna alueena taitaa olla peräisin pääosin Marjaniemestä.)

Ihmettelin, mik­si kaavail­tu kevyen liiken­teen väylä on laitet­tu luo­maan yhtey­det Kulosaaren metroalueen kauem­malle sisäänkäyn­nille. Lähempi on 200 metriä lähempänä. Nyt se on tosin jostain syys­tä suljettu.

Minä olisin valmis rak­en­ta­maan pait­si ne yleiskaa­va-alueen ulkop­uolelle lähel­lä Itäväylää kaavail­lut alueet, joitakin siinä lähel­lä ole­via aluei­ta, jot­ka ovat käve­ly­matkan päässä met­ros­ta. Muuten tämä pitäisi jät­tää virk­istysalueek­si kom­pen­soimaan voimakkaasti tiivistyvää kaupunkirakennetta.

En ymmär­rä aja­tus­ta sijoit­taa alueelle yhä lisää kesä­ma­jo­ja. Ongel­mana on pikem­minkin, että majat val­taa­vat alueesta pääosan niin, että yleiselle virk­istysalueelle jää aika vähän tilaa.   Toki, jos mökkien välis­sä on tyhjiä kohtia, sinne, mut­ta ei mökkialueen laajenemista.

Vuosaaren monipolt­toainevoimala

Tämä kaavoite­taan optiok­si. Rak­en­tamis­es­ta ja sijain­nista ei ole päätöstä. Toinen vai­h­toe­hto on  muun­taa Hanasaaren voimala sel­l­aisek­si, että siinä voidaan polt­taa haket­ta, mut­ta siinä on suuria kaupunki­rak­en­teel­lisia ongelmia. Aluet­ta tarvi­taan asun­to­tuotan­toon eikä Som­pasaaren ja Kru­unuvuoren­ran­nan ratikkay­htey­det ole oikein sopu­soin­nus­sa haket­ta tuovien laivo­jen kanssa.

(Jos Hanasaaren voimala säi­lytetään, polt­toainet­ta tuo­vat lai­vat voisi­vat purkaa lastin­sa vaik­ka Vuosaa­res­sa, jos­sa ne las­tat­taisi­in pienem­pi­in aluk­si­in, jot­ka mah­tu­vat seit­semän metriä korkean sil­lan ali. Näitä on Kes­ki-Euroop­pa täynnä.)

Kos­ka esit­telyssä ker­rot­ti­in, kuin­ka paljon hiilid­iok­sidipäästöt vähenevät, kun kivi­hi­ili kor­vataan hak­keel­la, on pakko loogisu­u­den nimis­sä huo­maut­taa, etteivät ne vähene peri­aat­teessa lainkaan. Nuo voimalat toimi­vat päästökaup­pasek­to­ril­la, joten jokainen hiilid­iok­sidi­ton­ni, jon­ka ne säästävät, siir­tyy Euroopas­sa jon­nekin muualle.  Päästöoikeuk­sien hin­ta ale­nee sen ver­ran, että joku muu lykkää siir­tymistä pois kivi­hi­ilestä. Tämä tietysti sil­lä ole­tuk­sel­la, että päästökaup­paa ei ryhdytä romut­ta­maan ja oikeuk­sien nykyi­nen hin­ta nousee edes vähän.

(Jos EU tekee niin kuin minus­ta pitäisi tehdä ja aset­taa päästöoikeuk­sille min­im­i­hin­nan, sil­loin asetel­ma muut­tuu ja todel­lista säästöä syn­tyy, mut­ta siis jos.)

Silti tuol­lainen voimala kan­nat­taa rak­en­taa, kos­ka hiilel­lä ei ole tule­vaisu­ut­ta. EU on luvan­nut vähen­tää päästöjä merkit­tävästi ja tämä lupaus voi vielä kiristyä. Päästöoikeuk­sien hin­ta tulee nouse­maan huo­mat­tavasti, jol­loin hiilen polt­to käy kan­nat­ta­mat­tomak­si puuhun ver­rat­tuna. Tämä investoin­ti on siis ajan myötä taloudel­lis­es­ti järkevä. Ei sinän­sä olisi ilmas­ton kannal­ta mitään vikaa siinä, että Vuosaaren voimala toimisi hiilel­lä niin kauan kun se kan­nat­taa ja siir­ty­isi hak­keeseen, kun päästöoikeuk­sien hin­ta on nous­sut korkeaksi.

En ole var­ma, että Vuosaaren voimala tulee käyt­tämään koti­maista polt­toainet­ta, kos­ka sitä ei kan­na­ta rah­da­ta Helsinki­in vaikka­pa Kes­ki-Suomes­ta, vaan käyt­tää Jyväskylässä. Sama päästökaup­pa lopet­taa myös turpeen käytön ja koti­mais­es­ta puus­ta tulee pulaa. Sata­makaupunkien on logis­tis­es­ti järkevää käyt­tää tuon­tipolt­toainet­ta ja han­kkia koti­maista poltet­tavaa vain lähietäisyydeltä.

Liiken­teen pitkän aikavälin kehittämismahdollisuuksia 

Merkit­ti­in tiedok­si. Keskustelu kos­ki vain Val­lialan­laak­soa. Viimek­si ratikkay­hteys kaa­tui, kos­ka se oli äänestet­ty tak­tis­es­ti väliäänestyk­sis­sä ulos ja jäl­jelle jäi vain bus­seillekin avat­ta­va yhteys, joka kaa­tui. Ratikkay­hteys on vält­tämätön. Se tuot­taa joukkoli­iken­teen käyt­täjille aikasäästöjä 200 000 tun­tia vuodessa. Se on aika paljon suh­teutet­tuna nyt vaik­ka niihin siir­to­la­pu­u­tarhama­joi­hin, joiden rauhaa ratik­ka vähän häiritsee.

Minus­ta viras­to voisi osal­lis­tua akti­ivisem­min julkiseen keskustelu­un ja oikoa vääriä tieto­ja, joil­la tätä laskel­maa yritetään hor­jut­taa. Mukana ovat myös ne ratikan käyt­täjät, jot­ka käyt­täi­sivät välipysäkke­jä, jos ratik­ka pan­taisi­in kulke­maan ole­vaa katu­verkkoa pitkin.