Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.4.2014

(Lis­taan tästä)

Koivusaari

Min­ua epäi­lyt­tää tässä suun­nitel­mas­sa kolme asiaa.

1)       Liika säästämi­nen. Kus­tan­nuk­sia on kar­sit­tu muun muas­sa tekemäl­lä ran­noista viis­to­ja sen sijaan, että ne oli­si­vat kaupunki­maisia jyrkkäre­unaisia ranto­ja. Säästyy aika vähän, mut­ta kovasti kan­soitel­luille ran­noille jyrkkäre­unainen rantab­ule­var­di on selvästi parempi.

2)       Moot­tori­tiemäi­nen risteys on tolkut­toman suuri. Sopi­mal­la val­tion kanssa, että moot­tori­tien päät­tymistä koske­va merk­in­tä ja nopeusra­joi­tus 60 km/h siir­retään kaupun­gin rajalle, säästy­isi paljon maa­ta ja rahaa. Tämä ei tarkoi­ta vielä Län­siväylän bule­vardis­oin­tia vaan moot­tori­tieli­it­tymien muut­tamista maantieliittymiksi.

3)       Tehokkaam­minkin voisi rak­en­taa. Kun Keilaniemessäkin on torne­ja, voisi niitä olla tääl­läkin. Ongel­mana on pysäköin­ti, mut­ta siitä selviää sil­lä, että myy nykyisen määrän pysäköin­tipaikko­ja huu­tokau­pal­la ja lop­ut asukkaat ovat ilman pysäköin­tipaikkaa. Puolel­la helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista ei ole autoa, joten eivät ne asun­not tyhjik­si jäisi. Pysäköinti­normia on vas­tustet­tu sil­lä, että ihmiset osta­vat asun­non ilman autopaikkaa ja pysäköivät sit­ten kaduil­la vaikeut­taen muiden pysäköin­tiä. Tääl­lä se on mah­do­ton­ta, joten ongel­maa ei ole.

Täl­lä asial­la on kiire, minkä vuosi en halua sitä viivyt­tää ylimääräisil­lä palau­tuk­sil­la, kos­ka vuoren var­masti tuleville val­i­tuk­sillekin on jätet­tävä käsit­telyaikaa. Tämä on yleiskaa­va ja vaik­ka viite­su­un­nitel­mas­sa on paljon yksi­tyisko­htia, päätämme nyt yleiskaavas­ta. Yleiskaavas­sa ei päätetä talo­jen korkeuk­sista eikä tei­den lev­eyk­sistä. Kysyin viime viikol­la virastopääl­liköltä, onko mah­dol­lista pon­sit­taa näitä asioi­ta ase­makaavoituk­sen ohjeek­si ja vas­taus oli, että on mah­dol­lista. Täl­laista kolmea pont­ta suunnittelen.

Tässä yhtey­dessä ei myöskään päätetä, että kaupun­ki rak­en­taa veron­mak­sajien rahoil­la pur­siseu­ralle vene­paikko­ja hin­taan 100 000 €/paatti.

Kivi­nok­ka, yleiskaa­van suunnitteluperiaatteet

Viras­to esit­tää nykyisen mökkialueen muut­tamista asuinalueek­si kuudel­letuhan­nelle asukkaalle. Lisäk­si viite­su­un­nitel­mas­sa on hah­motel­tu neljän­tuhan­nen hen­gen asut­tamista nykyisen Itäväylän var­teen. Siir­to­la­pu­u­tarha-alue (suo­jel­tu ja aidat­tu) jäisi oudosti keskelle asuinaluet­ta tuot­taen suuren este­vaiku­tuk­sen Kivi­nokan asukkaille ja eristäen alueen täysin Hert­toniemestä muo­dostaen aikamoi­sen liikkumisesteen.

Alue on lähel­lä metro­rataa mut­ta niin kaukana metroasemista, että joukkoli­ikenne perus­tuu liityn­täbus­sei­hin kuten Hert­toniemen rannassakin.

Suun­nitel­mas­ta on yritet­ty tehdä niin vihreä kuin vain osa­taan, mut­ta sil­lä ei kyl­lä saa vihre­itä tämän suun­nitel­man taakse. Sen sijaan ne kaavail­lut 4000 asukas­ta lähempänä metroasemia ja Itäväylää oli­si­vat kan­natet­tavia. Ovat­pa jotkut vihreis­sä kyseenalais­ta­neet myös tuon sul­je­tun siir­to­la­pu­u­tarha-alueen ole­mas­saolon, kos­ka se palvelee vain möki­n­o­mis­ta­jia ja kos­ka se oikeasti on lähel­lä metroa.

Kun Helsinkiä tiivis­tetään, on hyvä jät­tää myös kun­nol­lisia viher­aluei­ta. Asum­ista ajatellen Kivi­nok­ka on kaukana met­ros­ta, virk­istys­tä ajatellen lähel­lä. Uimaran­nalle on pienem­pi kiire kuin aamul­la töi­hin mentäessä.

Alueen käyt­töön yleisenä virk­istysalueena vaikut­taa se, että suuri osa alueista on yksi­tyiskäytössä mökkialueena. Käyt­töä muulle väel­lä on viisaasti avat­tu. En kuitenkaan voi ymmärtää, että aluet­ta puo­lus­ta­vat kaavail­e­vat alueelle lisää mökke­jä, joskin vuokrat­tavak­si lyhy­taikaises­ti. Minus­ta yleisessä käytössä ole­via aluei­ta tulisi lisätä eikä vähentää.

Asia jää pöy­dälle jo senkin vuok­si, että Vasem­mis­toli­itol­la on tuoli tyhjänä, eikä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa ole tapana tehdä päätök­siä tilapäisil­lä enemmistöillä.

Vuosaaren voimalan asemakaava

Yksi Helsin­gin ener­giavai­h­toe­hdoista on rak­en­taa monipolt­toainevoimala Vuosaa­reen. Se vapaut­taisi Hanasaaren alueen asun­tokäyt­töön. Hanasaaren voimala uhkaisi myös blo­keer­a­ta ratikkay­htey­det Som­pasaares­ta (ja siis myös Kru­unuvuoren ran­nas­ta) Kru­u­nun­hakaan, mikä olisi pieni katas­trofi Kalasa­ta­man ja Kru­unuvuoren ran­nan liiken­ney­hteyk­siä ajatellen. Polt­toaine tulee laivoil­la, mah­dol­lis­es­ti jopa val­tamer­i­laivoille, joten sata­man lähel­lä voimalan on sijaittava.

Tämä kaa­va tekee voimalan mah­dol­lisek­si, mut­ta ei ole investointipäätös.

Liiken­teen pitkän ajan kehittämisvaihtoehdot

Muun muas­sa Vallilan joukkoli­iken­nekatu. Tämä jäi viimek­si ajan puut­teen takia pöy­dälle. Asi­as­ta ei tehdä päätök­siä vaan merk­itään tiedok­si. Sen sijaan lau­takun­nas­sa var­maankin annetaan suullisia evästyk­siä. Täl­läkin on merk­i­tys­tä: esit­telijät kätkevät kaik­ki sanat ja tutkiskel­e­vat niitä sydämessään.

Osa Man­ner­heim­inaukios­ta Tekla Hul­tinin aukioksi

Saadaanko­han tästä naisas­ianaiset vas­taan sotavet­er­aan­it ‑asetel­ma? On kau­nis tapa muis­taa merkki­henkilöitä, mut­ta ennus­tan, että Tekla Hul­tinin aukion nimi ei tule syöpymään kansan tietoisu­udek­si. Helsingis­sä on paljon paikan­nim­iä, joi­ta kansa ei käytä lainkaan.

Muu­timme vastikään Uspen­skin puis­ton Tove Janssonin puis­tok­si. Täl­lä on parem­mat mah­dol­lisu­udet tul­la käyt­töön, kos­ka huo­mat­tavasti suurem­pi osa suo­ma­lai­sista tietää, kuka oli Tove Jans­son kuin kuka oli Tekla Hultin. Uspen­skin puis­to ei muuten ollut viral­lis­es­ti Uspen­skin puis­to vaan Kata­janokan puis­to, mut­ta tätä viral­lista nimeä ei kukaan käyt­tänyt, ei ainakaan Katajanokalla.