Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.4.2014

April­lipäivän ja kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton 50-vuo­tisjohlan kun­ni­ak­si lau­takun­nan kok­ous on nähtävänä suo­rana lähetyk­se­na Helsin­ki-kanaval­la tiis­taina klo 14:30 alka­en. (Esi­tys­lis­taan tästä)

Erot­ta­jan kat­u­alueen kaava

Tämä oli meil­lä kevääl­lä käsit­telyssä. Nyt esi­tys­tä tark­iste­taan vähäisessä määrin annet­tu­jen lausun­to­jen poh­jal­ta. Bus­sit hääde­tään Ruot­salaisen teat­terin luo­ta sivukaduille ja alue ote­taan jalankulk­i­joiden käyt­töön. Teras­sakahvi­lakin on tulos­sa. Kaupunkiku­vaa paran­netaan askel askeleelta.

Vuo­den 2013 kaavoituk­sen arvioin­ti (Karvi)

Kaupungilla on kaavoituk­sen arvioin­ti­työkalu, joka mit­taa sitä, kuin­ka liiken­teel­lis­es­ti hyvin kaavoitet­tu uusi ker­rosala sijoit­tuu. Sijoit­tuu pääasi­as­sa hyvin: kan­takaupunki­in tai ole­mas­sa ole­vien tai suun­nit­teil­la ole­vien raideli­iken­ney­hteyk­sien var­relle. Asumis­es­ta 82 % ja liikek­er­rosalas­ta 98 % sijoit­tuu ole­valle tai tule­valle raideli­iken­nevyöhyk­keelle. Tässä Helsin­ki taitaa haka­ta seudun muut kun­nat ylivoimais­es­ti, vaik­ka toki myös Espoo ja Van­taa kaavoit­ta­vat pääasi­as­sa radan var­teen. (Espoo yrit­tää kaavoit­taa myös raide­v­erkon ulkop­uolelle, mut­ta eräs raken­nusy­htiön edus­ta­ja sanoi min­ulle, että he eivät aio rak­en­taa näitä katvealuei­den kohtei­ta, kos­ka eivät mene kaupaksi.)

Koirasaaren ase­makaaval­u­on­nos

Alueelle kaavail­laan noin 50 000 k‑m² rak­en­tamista, eli asun­not noin 1200 hen­gelle. Tämä on varsin kallista rak­en­tamista, tont­tien saami­nen raken­nuskelpoisek­si mak­saa 800 – 900 €/k‑m². Sik­si ton­tit pitää myy­dä kalli­il­la, eli tänne kaavail­laan kovan rahan asun­to­ja yksi­no­maan. Tämä vähän mietityttää.

Kana­van var­rel­la mata­laa ja vähän kauem­pana 4–6 kerroksista.

Yhteiskäyt­töau­to­jen pysäköintitunnukset

City­Car­Club saa kil­pail­i­joi­ta ja sik­si sen nimikkopaikat pois­tu­vat. Ne kor­vataan koko kaupungis­sa voimas­sa olevil­la asukaspysäkön­ti­tun­nuk­sil­la, joi­ta siis pitää lunas­taa yksi/auto. Min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä tähän on laitet­tu ylära­ja, jon­ka mukaan yhteiskäyt­töau­to­ja saa olla vain 600, jos­ta yhdel­lä toim­i­jal­la korkein­taan 120. Raja ei nyt ole ihan heti tulos­sa vas­taan, mut­ta en silti ymmär­rä koko rajan ole­mas­saoloa ja aion esit­tää sen poistamista.

Liiken­teen pitkä­na­jan kehit­tämis­mah­dol­lisuuk­sia, viisi hanketta

Straf­i­can laa­ti­ma raport­ti ulot­tuu vuo­teen 2050. Siinä on käsitel­ty seu­raavia hankkeita:

— Vallilan­laak­son joukkoliikennekatu

Han­ke osoit­tau­tuu erit­täin kan­nat­tavak­si. Se säästää joukkoli­iken­teen käyt­täjien aikaa vuodessa 200 000 tun­nil­la. Yhtey­den merk­i­tys kas­vaa, kun Kes­ki-Pasi­la kas­vaa. Ver­rat­tuna esi­tyk­seen, että ratikat pan­taisi­in mutkit­tele­maan oleville kaduille, säästö on noin viisi min­u­ut­tia, mikä on aika paljon. Viiden min­uutin mene­tys saadaan aikaan esimerkik­si niin, että kymme­nen kilo­metrin matkalla moot­tori­tien nopeus las­ke­taan 120 km/h -> 60 km/h. Asukasak­tivis­tit ovat kiistäneet se, että suo­ra yhteys oli nopeampi kuin katoverkkoa pitkin kulke­va. Viras­ton olisi hyvä käy­dä tästä avoin keskustelu ja osoit­taa (jos on osoitet­tavis­sa), mis­sä asukkaiden laskel­mat menevät vikaan.

Ymmär­rän raport­tia niin, että pääosa noista hyödy­istä tulee ratikoista. Jot­ta bus­seista tulisi merkit­täviä hyö­tyä, busse­ja pitäisi olla paljon, jol­loin taas niiden tuot­ta­mat hai­tat puis­tolle oli­si­vat myös merkittäviä.

Viimek­si tätä kaa­tui val­tu­us­tossa puheen­jo­hta­jan äänen ratkaistes­sa. Sil­loin vihreät oli­si­vat kan­nat­ta­neet ratikkay­hteyt­tä, mut­ta ei kumipyöräy­hteyt­tä. Ratikkay­hteys putosi väliäänestyk­sis­sä ja koko han­ke kaa­tui. Jospa nyt esitet­täisi­in vain ratikkayhteyttä.

— Viikin yhdyskatu

Kolme kilo­metriä pitkä (!!) maanalainen katu Kehä I:ltä Viik­in­tien kaut­ta Itäväylälle. Ei vaiku­ta siltä, että tämä olisi ajanko­htainen min­un eli­naikanani. Maankäyt­tö voi toki muut­tua niin, että täl­lainenkin suun­nitel­ma tulee kannattavaksi.

Ihmette­len hal­paa hin­taa, 185 M€. Kun­han tur­val­lisu­usasiantun­ti­jat pää­sevät tämän kimp­pu­un, hin­ta moninker­tais­tuu, kuten on käynyt Pasi­las­sa ja Sörnäisissä.

— Tukhol­mankadun tunneli

Joukkoli­iken­netun­neli­na han­ke osoit­tau­tui täysin kan­nat­ta­mat­tomak­si. Tämä joh­tui siitä, ettei sille ollut osoit­taa juuri liiken­net­tä ja se taas joh­tui siitä, että lähtöo­let­ta­mana on, että tieder­atikkaa var­teen on Pasi­las­ta tehty tun­neli keskus­puis­ton ali. Kan­natan suuresti tuo­ta ratikkatun­nelia, pait­si, että se taitaa olla aika kallis.

Autoli­iken­teen tun­neli­na vähän kan­nat­tavampi, mut­ta ei yllä investoin­tilistalle pitkään aikaan.

— Maratontunneli

Hal­pa (30 M€) tun­neli Jakomäen kohdal­la Por­voon­väylältä etelään. Autoli­ikenne nopeu­tuu. Nämä ovat niitä autoilua tuke­via han­kkei­ta, joiden kohta­lo riip­puu siitä, saadaanko ruuhka­mak­sut ja jos saadaan, palaute­taanko niiden tuot­ta­mat rahat sinne, mis­tä ne kerätään. Jos täl­lainen pitää rahoit­taa van­hus­ten hoitoa heiken­tämäl­lä, ei tule men­emään läpi.

 

— Malmin eri­ta­soli­it­tymä Lahdenväylälle

Tämä liit­tymä on saatu laske­mis­sa erit­täin kan­nat­tavak­si. Tämä johtuu siitä, että Lah­den­väylän liiken­teen olete­taan kas­va­van olen­nais­es­ti niin, että se olisi vuon­na 2050 160 000 ajoneu­voa vuorokaudessa. Matkus­ta­jia oli 220 000 henkeä vuorokaudessa, joista vain 19 000 joukkoliikenteessä.

Liit­tymään on vaikea ottaa kan­taa, kun ei ole näh­nyt alueen kaavoitus­su­un­nitelmia, mut­ta tuo­hon liikenne-ennus­teeseen kyl­lä. Jos nyky­poli­ti­ik­ka johtaa tuol­laiseen autoli­iken­teen kasvu­un, on nyky­poli­ti­ikkaa muutet­ta­va ja panos­tet­ta­va Lah­den­tie käytävän joukkoli­iken­ney­hteyk­si­in olen­nais­es­ti. Vaik­ka itse tie liit­tym­i­neen saataisi­in vetämään, tuol­lainen automäärä ei nyt vain ole ter­ve­tul­lut tukki­maan katuverkkoa.

Kun val­tio ilmoit­ti lopet­ta­vansa erit­täin tap­pi­ol­lisen Malmin lento­ken­tän ylläpi­don, alueen kaavoitus käyn­nistyy (toiv­ot­tavasti) nopeasti. Kun­non ratikkayhteydet!

Poikkeamis­lu­pa Arcturuksenkadulle

Kaavoitimme sinne town­house­ja, joista on tulos­sa erit­täin kalli­ita, kos­ka ne ovat kovin suuria. Tulo­erot ovat viime aikoina pienen­tyneet niin tehokkaasti, ettei miljoo­nan euron asun­to­ja suo­ras­taan revitä käsistä. Talot halka­istaan puo­lik­si vaaka­suo­raan, jol­loin asun­noista tulee puol­ta pienem­piä (100 m²) ja puol­ta halvempia.

Asia on muuten selvä, mut­ta kuka tai mikä on Arcturus?