Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.3.2014

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 18.3.2014

En pääse kok­ouk­seen, kos­ka olen IPUn kok­ouk­ses­sa Gen­evessä. Tilal­lani on Mikko Särelä.

Laa­jasa­lon ja Hert­toniemen liiken­teen pitkän aika­jän­teen kehittämismahdollisuuksia

Kokoomus pyysi tämän viimek­si pöy­dälle. Min­ul­la ei ole tietoa, onko siltä suunnal­ta tulos­sa ehdo­tuk­sia. Peri­aat­teessa raport­ti merk­itään vain tiedok­si. Hert­toniemen 120 miljoo­nan euron risteys lie­nee kopat­tu, mut­ta pin­nalle voi nous­ta aja­tus auto­jen päästämis­es­tä Kru­unusil­lalle. Jostain pitäisi kuitenkin löytää 120 miljoon­aa euroa lisää rahaa. Luotan raha­pu­lan järkeistävään vaikutukseen.

Tyy­nen­merenkadun lisäkaista

Pyysin tämän itse pöy­dälle. Tämä on lisäkaistaa suurem­pi kysymys.   Onko järkevää ajat­taa Via Balti­can liikenne ja Suomes­sa juo­ta­va olut Jätkäsaaren kaut­ta? Nyt sata­malaitos näyt­tää suo­si­vat liiken­net­tä Jätkäsaaren kaut­ta per­imäl­lä siitä alem­paa sata­ma­mak­sua (lai­va mak­saa käyn­nistä vain ker­ran päivässä, jol­loin nämä pika-aluk­set pää­sevät puoleen hin­taan. Kiitän kom­men­tista.) Sen pitäisi olla toisin päin. Moni lau­tal­la tule­va on matkalla muualle kuin Helsinki­in, jol­loin Vuosaari olisi parem­pi paik­ka. Puo­let aluk­sista Vuosaareen!

Liiken­nesu­un­nitel­maan liit­tyy liha­va riidanai­he pyöräil­i­jöi­den kanssa Riion kadun kul­mauk­ses­sa. Siinä on val­ois­sa sata­mas­ta tuleville vapaa oikea, mikä pakot­taa sekä jalankulk­i­jat että fil­lar­it perin heikkoon jär­jeste­lyyn. Tosin en ole var­ma, onko se taval­lista val­oristeystä huonom­pi jalankulk­i­jalle, kos­ka onhan jalankulk­i­jal­la val­ot­toma­l­la suo­jatiel­lä enem­män oikeuk­sia, mut­ta pyörätiessä on kak­si jyrkkää mutkaa ja pyörän pitää väistää auto­ja, jol­loin voi joutua odot­ta­maan todel­la pitkään.

Mitä siis pitäisi tehdä?

Vai­h­toe­hto­ja on kak­si: lau­takun­ta hyväksyy esi­tyk­sen, mut­ta liit­tää siihen vah­van pon­nen, jos­sa kehote­taan kaupung­in­hal­li­tus­ta oheis­ta­maan sata­maa ohjaa­maan Viron liiken­net­tä enem­män Vuosaa­reen tar­iffien avulla.

Tai sit­ten lau­takun­ta hylkää esi­tyk­sen, jol­loin apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja alis­taa päätök­sen kaupung­in­hal­li­tuk­seen. Kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa päätök­sen­tek­i­jänä on se hyvä puoli, että se voi suo­raan liit­tää päätök­sen satamapolitiikasta.

Lausun­to Ollilan työryh­män tiemaksuista

Esi­tys­tä pide­tään hyvänä ja kaupun­gin joukkoli­iken­net­tä puolta­van liiken­nepoli­ti­ikan mukaise­na. Suh­taudu­taan epäilleen ajatuk­seen alueel­lis­es­ti eriy­tyneistä kilo­metri­mak­su­ista; jos maaseu­tua halu­taan tukea, se pitäisi tehdä suo­rana tukena.

Tiemak­sui­hin on mah­dol­lista liit­tää myös suju­vu­us­mak­su­ja. (ruuhka­mak­su­jen nimi vuon­na 2014. Mikä lie­nee nimi ensi vuon­na?) Näistä pitäisi saa­da päät­tää paikallis­es­ti ja niiden tulot pitää kohdis­taa sinne, mis­tä ne kerätään. Niin ikään, jos men­nään alueel­lis­es­ti eri­lais­tet­tui­hin kilo­metri­mak­sui­hin, yli­hin­nan tuot­ta­mat tulot pitäisi palaut­taa infrain­vestoin­teina sinne, mis­tä ne kerätään.

Erit­täin myön­teis­es­ti lausun­nos­sa suh­taudu­taan mah­dol­lisuuk­si­aan lisätä jär­jestelmään älykkäitä kau­pal­lisia, autoil­i­jaa hyödyt­täviä palveluja.

Olen lausun­nos­ta muuten samaa mieltä pait­si, että minus­ta kilo­metriveron voi por­ras­taa alueel­lis­es­ti. Liiken­teen ulkoiset kus­tan­nuk­set ovat maal­la aika vähäisiä.  Kus­tan­nus­pe­rusteisu­us tosin puoltaisi päin­vas­taista por­ras­tus­ta sil­lä siel­lä, mis­sä on vähän liiken­net­tä, tiepi­don kus­tan­nuk­set autok­ilo­metriä kohden ovat huo­mat­tavasti suurem­mat.  Kus­tan­nus­pe­rusteisu­us on kuitenkin väärä peruste, jos tien ole­mas­saoloa ei asete­ta kyseenalaiseksi.

Liiken­teen kehitys 

Autoli­iken­teen määrä on kään­tynyt lasku­un koko kaupun­gin alueel­la, myös poikit­tais­li­iken­teessä. Helsin­gin niemel­lä autoli­iken­teen määrä on ollut laskus­sa jo parikym­men­tä vuotta.

Hakamäen­tiel­lä liiken­nemäärät ovat paran­nustöi­den jäl­keen kas­va­neet merkittävästi.

Pyöräi­ly on huikean nopeas­sa kasvus­sa. Se osalta tilas­to­ja häir­it­see sään vaiku­tus. Luotan enem­män noi­hin automaat­tisi­in lasken­ta­paikkoi­hin, kos­ka niiden tulos ei riipu lasken­tapäivän säästä. Niiden mukaan kesä-eloku­us­sa pyöräi­lyn määrä kasvoi lasken­tapis­teestä riip­puen 6- 21 % edel­lis­es­tä vuodesta.