Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.3.2014

(Lis­taan tästä)

Liiken­teen pitkän aika­jän­teen kehit­tämis­mah­dol­lisuuk­sia; Laa­jasa­lo-Hert­tonie­mi ‑alueen tarkastelut

Tästä saadaan kun­non riita tai sit­ten ei. Viras­to esit­tää, että 120 miljoon­aa euroa mak­sav­ista tun­neli- ja risteysjär­jeste­ly­istä Hert­toniemen metroase­man luona luovu­taan tois­taisek­si, mut­ta ne jätetään varauk­se­na ole­maan, kos­ka asia voi muut­tua toisek­si, kun San­ta­ham­i­na ote­taan asun­tokäyt­töön. Ilman San­ta­ham­i­naa näin kallis han­ke ei ole kan­nat­ta­va, ei alku­unkaan. Ratkaisu huonon­taa metroase­man kaupunkiku­vaa ja liikku­misen miel­lyt­tävyyt­tä jalankulk­i­joidenkin kannal­ta olen­nais­es­ti. Suo­jateitä kor­vataan alikulku­tun­neleil­la, mikä on kovin epäkaupunki­mainen ajatus.

Jos autoli­iken­net­tä halut­taisi­in edis­tää, kallista tun­neli­ratkaisua kan­nat­tavampi vai­h­toe­hto olisi sal­lia autoli­ikenne Kru­unusil­lal­la. Se lisäisi sil­lan hin­taa 120 miljoon­al­la eurol­la. Tämän ratkaisun huono puoli on, että se lisää autoli­iken­net­tä kan­takaupun­gin katu­verkos­sa. Kun kan­takaupunki­in on joka tapauk­ses­sa tulos­sa paljon lisää asukkai­ta, on autoil­i­joidenkin etu, että mah­dol­lisim­man moni käyt­tää joukkoli­iken­net­tä. On koko kaupun­gin etu, että kan­takaupungista kehit­tyy maan houkut­televin asuinalue eikä sitä pila­ta liiken­teel­lä. Autosil­lan kan­nat­tavu­ud­es­ta saa oikean kuvan vas­ta, kun sen vaiku­tus liiken­teen suju­vu­u­teen kan­takaupungis­sa on selvitet­ty. Voi olla, että minkä autoil­i­jat Laa­jasa­los­sa voit­taisi­vat, sen he häviäi­sivät kantakaupungissa.

Virkamiehet suosit­tel­e­vat sil­taa vain ratikoille ja Hert­toniemeen kevyt­tä ratkaisua, mut­ta tässä vai­heessa asi­as­ta ei tehdä päätöstä, vaan selvi­tys esitetään merkit­täväk­si tiedok­si . Tuo 120 miljoo­nan tun­neli­ratkaisu nyt ainakin on pois­sa kuvasta.

Autoli­iken­net­tä palvel­e­vat jät­ti-investoin­nit ovat muutenkin olleet vas­tatu­u­lessa viime aikoina. Kehä II:n jatkami­nen on pan­tu jäi­hin. Rahan niukku­us pakot­taa harkitsemaan.

Tähän vai osit­tain liit­tyen:  Mikko Särelä huo­maut­ti, että vaik­ka tuo iso sil­ta Laa­jasa­loon tulee vas­ta muu­ta­man vuo­den kulut­tua, kan­nat­taisi kokon­aisu­u­teen liit­tyvä ratikkasil­ta Som­pasaares­ta Kru­u­nun­hakaan rak­en­taa välit­tömästi. Alueen tont­te­ja ollaan luovut­ta­mas­sa nyt ja ne ovat sato­ja euro­ja neliöltä arvokkaampia, jos tämä sil­ta tuo ne lähem­mäs keskus­taa. Kaupungille ei ole mitenkään liikaa rahaa, joten raken­nus­maas­ta on pyrit­tävä saa­maan niin paljon kuin siitä on saatavissa.

Tyy­nen­merenkadun lisäkaista

Ase­makaa­van vas­tais­es­ti esitetään Tyy­nen­merenkadulle lisäkaistaa laut­to­jen tuomille autoille. Arrrrgh! Ensin me siir­rämme sata­man Vuosaa­reen ja sit­ten kol­mannes sata­mali­iken­teestä palaa takaisin Jätkäsaareen.

Via Balti­can lin­jaami­nen Helsingis­sä Jätkäsaaren kaut­ta on todel­la huono ratkaisu. Matkus­ta­jat ovat ter­ve­tullei­ta, mut­ta rahti ei. On merkit­tävästi kalli­im­paa jakaa liikenne tavar­ali­iken­teeseen ja henkilöli­iken­teeseen, mut­ta ovat nämä läpi­a­joli­iken­teen hai­tatkin merkit­täviä. Sata­ma voisi ruka­ta sata­ma­mak­su­ja niin, että Jätkäsaaren tai Kata­janokan kaut­ta tulev­as­ta rekas­ta perit­täisi­in merkit­tävästi korkeam­paa mak­sua kuin Vuosaaren kaut­ta kulkev­as­ta. Myös henkilöau­to­jen sata­ma­mak­su­ja voitaisi­in kan­takaupungis­sa lisätä, jot­ta mah­dol­lisim­man suuri osa tästä liiken­teestä suun­tau­tu­isi Vuosaaren kautta.

Tove Janssonin puisto

Uspen­skin puis­to, jon­ka viralli­nen nimi on kuulem­ma Kata­janokan puis­to, nimetään Anni Sin­nemäen aloit­teen poh­jal­ta Tove Janssonin puis­tok­si, kos­ka kir­jail­i­ja on asunut Kata­janokalla. Lau­takun­ta voi tehdä tämän päätök­sen lop­ullis­es­ti yksin.

Lausun­to Anni Sin­nemäen aloit­teesta muut­taa Kata­janokan puis­to Tove Janssonin puistoksi

Ytimekäs lausun­to: lau­takun­ta ilmoit­taa muut­ta­neen­sa nimen.