Puhe kaupunginvaltuustossa 12.2.2014

Näin puhuin vuo­den 2015 bud­jetin lähetekeskustelussa:

Keski­tyn bud­jet­ti­in ja kaupunkisuunnitteluun.

Mis­sä ikinä kul­jenkin, aina joku valit­taa Helsin­gin kaavoituk­sen hitaud­es­ta. Siitä on tul­lut kansan­taloudelli­nen ongel­ma. Koko lama tun­tuu ole­van peräisin siitä, että Helsin­gin asun­top­u­la estää muut­ta­mas­ta tuot­ta­van työn äärelle Helsinkiin.

Nos­timme vuosi sit­ten tavoit­teen 5 500 asun­nok­si. Se vas­taa keskisu­uren kun­nan asun­tokan­taa. Olisin ollut valmis olen­nais­es­ti suurem­paan tavoit­teeseen varsinkin nyt, kun yhä use­ampi halu­aisi asua nimeno­maan Helsingissä.

Olin hyvin tyy­tyväi­nen, kun vuosi sit­ten sovimme investoin­tikatos­ta. Se loi ryhtiä päätök­sen­tekoon, kun joudut­ti­in oikeasti ver­taa­maan eri han­kkei­ta keskenään. Tässä on kuitenkin paha val­u­vi­ka, jos­ta vihreät huo­maut­ti­vat jo sil­loin. Kat­to kos­kee brut­toin­vestoin­te­ja, kun sen pitäisi koskea net­toin­vestoin­te­ja. Tämä virhe estää meitä toteut­ta­mas­ta riit­tävän nopeaa asun­torak­en­tamista, kos­ka asun­torak­en­t­a­mi­nen edel­lyt­tää suuria infra- ja palveluin­vestoin­te­ja. Näistä investoin­neista pitäisi vähen­tää ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lot, joko tont­tien myyn­ti­t­u­lot tai nyky­het­keen rediskon­tatut vuokrat­u­lot ja vain ero­tus, jos sel­l­aista ylipään­sä jää, voidaan laskea investoin­niksi. Ei ole mitään järkeä siinä, että investoin­tikat­to estää meitä toteut­ta­mas­ta myös väl­itön­tä voit­toa tuot­tavia investoin­te­ja. Tämä pitäisi kor­ja­ta välittömästi.

Min­un on täysin mah­do­ton­ta hyväksyä aja­tus­ta, että kaupungille tulisi asun­to­tuotan­nos­ta tap­pi­o­ta näil­lä asun­to­jen hin­noil­la kaupun­gin omis­taes­sa kaavoitet­ta­van maan. Jos näin käy, kiin­teistö­toimes­sa on jotain pahasti vial­la. Sik­si investoin­tikat­to ei saisi rajoit­taa asun­to­tuotan­toa mil­lään tavalla.

On investoin­tikatossa toinenkin val­u­vi­ka. Investoin­ti on väärä mit­tari pääo­ma­menoille, ja meno­ja tässä kai piti vähen­tää. Oikei­ta pääo­maku­lu­ja ovat korot, pois­tot ja VUOKRAT. Meil­lä on nyt vaikeuk­sia löytää tilaa keskuskir­jas­tolle, mut­ta koko investoin­tika­ton voisi kiertää sil­lä, että jokin muu taho rak­en­taisi raken­nuk­sen ja kir­jas­to sitou­tu­isi vuokraa­maan sen sadak­si vuodek­si. On pöhköä sitoa omat käten­sä niin, että joutuu val­it­se­maan vuokraus­vai­h­toe­hdon sil­loinkin, kun oma raken­nus tulisi halvemmaksi.