Esseitä tuloeroista (3) Palkkaerot tuottavat syvällisempää eriarvoisuutta kuin pääomatulot

Näkyvin irtiot­to tulo­jakau­mas­sa on tapah­tunut ylim­mässä tulode­si­ilis­sä. Tähän joukkoon kuu­luu suuria pääo­mat­u­lo­ja saavia ja näitä Rovion kaltaisia supernousi­joi­ta, jot­ka tahkoa­vat jät­tiomaisuuk­sia läh­es tyhjästä. Vaik­ka tämä kehi­tys heilut­taa voimakkaim­min Gini-ker­roin­ta, palkkaero­jen kasvu on merk­ki syvem­mästä eriarvoistumisesta.

Super­rikkaat ovat aina olleet vähän ulkop­uolista joukkoa eivätkä he voi sen takia eristäy­tyä muus­ta kansas­ta enem­pää kuin ovat jo eristäy­tyneet. Jos ole­tamme kansan­tu­lon annetuk­si, se kuin­ka suuri osa kansan­tu­losta menee rikkaimpi­en kulu­tuk­seen vaikut­taa muiden ase­maan yhtä paljon kuin kasvun hidas­tu­mi­nen tai vaikka­pa val­tion­hallinnon tehot­to­muus. Palkkaero­jen kasvu jakaa ennen yht­enäistä kansaa keskeltä kah­tia. Saman luokan oppi­lail­la toisil­la on edessään kitu­ut­ta­mi­nen mata­la­palkkai­sis­sa töis­sä ja toisil­la rahakkaissa asiantun­ti­ja-ammateis­sa. Palkkaero­jen kasvu on moot­to­ri­na asuinaluei­den sosi­aalises­sa eriy­tymisessä ja laa­jem­min elämän­muodon ja koke­mus­maail­man eri­lais­tu­mises­sa. Tunne samas­sa veneessä olemis­es­ta heikke­nee. Tässä ei ole mitään uut­ta – kovin jakau­tunut oli Suo­mi myös 1950-luvul­la eikä vain maan­omis­tuk­sen ansios­ta maaseudul­la vaan myös ja eri­tyis­es­ti kaupungeissa. 

Yleinen mielipi­de myös vais­toaa palkkaero­jen kasvu­un liit­tyvän uhan. Paljon enem­män pur­nataan yri­tysjo­hta­jien suurista palkoista kuin suurista omaisu­us­tu­loista. Val­taosa kansas­ta on sitä mieltä, että palkat­tu­jen johta­jien suuria palkko­ja pitää leika­ta, vaik­ka merk­it­sisi­hän tämä sitä, että nekin rahat meni­sivät yri­tyk­sen omis­ta­jille, jot­ka yleen­sä ovat vielä suu­rit­u­loisem­pia. Artistien, urheil­i­joiden ja kil­pa-aja­jien miljoonat­u­lo­ja ei kade­hdi­ta, vaan niistä koetaan pikem­minkin myötäylpeyt­tä, vaik­ka toisin kuin yri­tysjo­hta­jien bonuk­set ja korkeat palkat, ne usein piilote­taan verot­ta­jil­ta Mona­coon tai Sveit­si­in. Loton miljoon­avoitot kansa vaati verot­tomik­si ja sai.

Moni selit­tää tämän siten, että urheil­i­jat ja taiteil­i­jat ovat itse tien­an­neet suuret rahansa eivätkä ne sik­si ole muil­ta pois. Nokian Dream Team nos­ti yri­tyk­sen maail­man­men­estyk­seen, toi suuria tulo­ja kym­me­nille tuhan­sille suo­ma­laisille ja mak­soi käytän­nössä veroina pois val­tion laman aikana otta­mat velat, mut­ta for­mu­lakul­jet­ta­jat oli­vat parem­min palkkansa ansainneet.

Kenkä taitaa puris­taa siitä, että yri­tysjo­hta­jat pelaa­vat samal­la peliken­täl­lä kuin muut, mut­ta urheil­i­jat ja taiteil­i­jat liikku­vat oma­l­la peliken­täl­lään, eivätkä tapah­tu­mat siel­lä tuo­ta eri­ar­voisu­ut­ta mei­dän peliken­tällemme. Lot­tovoit­ta­ja voisi olla kuka hyvän­sä miestä, joten se on mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvoa. Huip­pu­palkat­tua eri­tysasiantun­ti­jaa ei voi kaik­ista tul­la. On loukkaavaa, että tois­t­en työtä pide­tään niin paljon arvokkaam­pana kuin omaa.