Kiinan ja ilmastonmuutos

Maail­man hiilid­iok­sidipäästö­jen kasvu on vain kiihtynyt 2000-luvul­la, vaik­ka niiden oli määrä kään­tyä kasvu­un. Käytän IEA:n tilas­to­ja, jot­ka koske­vat vain hiilid­iok­sidipäästöjä ilman maankäytön muu­tok­sista tule­via kor­jauk­sia. Raport­ti­in pääsee tästä. 

Vuodes­ta 2000 vuo­teen 2011 maail­man hiilid­iok­sidipäästöt kasvoivat 34 %. Kiinas­sa päästöt kasvoivat 162 % Kiinan osu­us maail­man hiilid­iok­sidipäästö­jen kasvus­ta oli noin 64 %.  Ilmas­ton kannal­ta perin murheel­lista. Kiina ei tehnyt päästö­jen vähen­tämisek­si käytän­nössä mitään.

Samanaikaises­ti Kiinan ostovoimako­r­jat­tu BKT melkein kolminker­tais­tui, joten BKT:n suh­teutetut päästöt aleni­vat liki 20 %, mut­ta oli­vat silti kak­si ja puo­lik­er­taiset Suomeen näh­den. Tuo päästöin­ten­si­teetin alen­e­m­i­nen on tapah­tunut enem­män kuin kokon­aan vuo­den 2005 jäl­keen, joten jonkin­lainen suun­nan­muu­tos parem­paan päin on tapahtunut.

Kiinas­sa on kiin­nitet­ty huomio­ta ympäristöon­gelmi­in, mut­ta päähuomio on paikalli­sis­sa ongelmis­sa, hen­gi­tysil­man epäter­veel­lisyy­dessä ja vesien saas­tu­mises­sa. Saas­tut­tavaa teol­lisu­ut­ta ollaan siirtämässä vau­raista ran­nikkokaupungeista kohti Kiinan köy­hempiä sisäosia.

Kiina lupaa paran­taa toim­intaansa ilmastokysymyksissä

Kiina on nyt alka­nut ottaa aske­lia myös ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan suun­taan. Kun Kiinas­sa jotain päätetään, jotain myös tapahtuu.

Paljon siel­lä on tehtykin. On asen­net­tu val­tavasti tuuli- ja aurinkovoimaa. Niiden, joiden mielestä ydin­voima on ratkaisu, pitäisi olla tyy­tyväisiä. Maas­sa on rak­en­teil­la kolmisenkym­men­tä noin tuhan­nen megawatin ydinvoimalaa.

Kiinan poli­ti­ik­ka on kuitenkin ollut hyvin teho­ton­ta, kos­ka siitä on puut­tunut kokon­aisu­us. Yhtääl­lä tehdään paljon ja toisaal­la haaskataan silmit­tömästi. Tätä voi ver­ra­ta taloon, jos­sa on kolme ikku­nanaukkoa ilman lasia. Talvi on tulos­sa, joten jotain pitäisi tehdä. Paikalle toimite­taan kolme lasiru­u­tua, mut­ta sen sijaan, että jokaiseen ikku­naan laitet­taisi­in yksinker­tainen lasi, yhteen laite­taan hieno kolminker­tainen ja kak­si muu­ta jätetään ilman lasia.

Kiina on nyt luvan­nut maail­malle ja ennen kaikkea itselleen, että sen päästöin­ten­si­teet­ti las­kee vuodes­ta 2005 vuo­teen 2020 40 – 45 pros­ent­tia. Tästä on vuon­na 2011 jo toteu­tunut 20 %, joten seu­raavien yhdek­sän vuo­den aikana pitäisi inten­si­teetin laskea vielä noin 25 %. Kun kiinalaiset kuvit­tel­e­vat tuotan­non nou­se­vat liki kaksinker­taisek­si (mihin en usko), tarkoit­taisi tämä, että absolu­ut­tis­es­ti päästöt kas­vaisi­vat vielä noin 40 % vuodes­ta 2011 vuo­teen 2020. Kiinalaiset voivat pitää tätä oikeutet­tuna, sil­lä onhan heil­läkin oikeus rikas­tua, mut­ta maa­pal­lo ei tätä kestä.

Kiinas­sa käyn­nis­tetään paraikaa päästökaup­pakokeilu­ja tavoit­teena saa­da aikaan maan­laa­juinen päästökaup­pa vuo­teen 2016 men­neessä, siis aika nopeasti ver­rat­tuna siihen, miten kauan EU:n päästökau­pan käyn­nistämi­nen on kestänyt. Hekin ovat havah­tuneet poli­ti­ikkansa tehot­to­muu­teen, tuo­hon kol­men ikku­naru­udun ongelmaan.

Oma poli­it­ti­nen veikkauk­seni on, että Kiinan hiilid­iok­sidipäästöt kas­va­vat hitaam­min kuin on oletet­tu. Tämä ei johdu Kiinan kas­va­neesta vas­tu­un­tun­nos­ta, vaan yksinker­tais­es­ti siitä, että he havah­tu­vat siihen, että on kovin epäit­sekästä erikois­tua saas­tut­tavaan tuotan­toon. Puh­taan ja ter­veel­lisen ympäristön arvos­tus kas­vaa, kun elin­ta­so nousee. Ener­giaval­taista teol­lisu­ut­ta ale­taan sysiä muualle. Kiinan luvut kau­nis­tu­vat, mut­ta maail­ma ei siitä pelas­tu, kos­ka päästöt siel­lä muual­la vas­taavasti kas­va­vat. Lisäk­si on kaik­ki syyt olet­taa, että Kiinan raketino­mainen kasvu hidas­tuu, kun väkeä ei pysty enää siir­tymään kiihtyväl­lä vauhdil­la maal­ta kaupunkeihin.

Lisääkö hiilivuo­to globaale­ja päästöjä?

Lisääkö teol­lisu­u­den siir­tymi­nen Euroopas­ta Kiinaan ympäristöpäästöjä? Näin voisi olet­taa käyvän, kun Kiinan päästöin­ten­si­teet­ti on kolminker­tainen EU:n päästöin­ten­si­teet­ti­in näh­den. Ei pidä ver­ra­ta koko kansan­talouk­sia vaan uut­ta teol­lisu­ut­ta Euroopas­sa lakkautet­tavaan, yleen­sä van­haan teol­lisu­u­teen näh­den. Tai vaik­ka uut­ta teol­lisu­ut­ta uuteen.

Ville Niin­istö jär­jesti muu­ta­ma viikko sit­ten teol­lisu­ussem­i­naarin clean­techin mah­dol­lisuuk­sista Suomes­sa. Siel­lä elinkei­noelämän edus­ta­jat sanoi­vat, että Kiinas­sa ei tehdä enää huonoa ja saas­tut­tavaa tuotan­toa, vaan uusi teol­lisu­us on varsin korkeata­soista, aivan euroop­palaista tasoa. Kun saisi kiinas­sa ne van­hat val­ti­ol­liset tehtaat sul­je­tuk­si kuten tehti­in Itä-Euroopassa.