Liityntäpysäköinti, mitä maksaa ja kuka maksaa?

Pääkaupunkiseudulle tarvi­taan liityn­täpysäköin­tipaikko­ja, kos­ka muuten tulee lisää ruuhkia ja tarvi­taan lisää kalli­ita moot­toriteitä. Kos­ka Helsin­ki kär­sii lisään­tyvistä ruuhk­ista eniten, Helsinginkin pitäisi mak­saa osuuten­sa siitä, että vaikka­pa Ker­a­va rak­en­taa liityn­täpysäköin­tipaikko­ja sipoolaisille. Asia on mon­imutkaisem­pi kuin miltä se näyttää.

Helsin­gin liiken­nekomitea vieraili vuon­na 1991 Ham­puris­sa, jos­sa meille ker­rot­ti­in esimerkik­si liityn­täpysäköin­nistä. Isän­tien viesti oli, että liityn­täpysäköin­ti ei vähen­nä keskus­taan suun­tau­tu­vaa autoli­iken­net­tä, ellei vas­taavaa määrää pysäköin­tipaikko­ja vähen­netä keskus­tas­ta. Tämä on aika ymmär­ret­tävää. Jos vir­tasel­la on työ­nan­ta­jan tar­joa­ma arvokas pysäköin­tipaik­ka fir­man auto­hal­lis­sa ja hän luop­uu siitä, kun pysäköikin radan var­teen, ei kai se paik­ka jää tyhjäk­si? Se annetaan Lah­tiselle ja autoli­iken­teen määrä pysyy ennal­laan. Maail­ma ei tietenkään ole näin mekanisti­nen. Jos­sakin voi jokin paik­ka jäädä tyhjäk­sikin. San­o­taan nyt vaik­ka, että tuhat liityn­täpysäköin­tipaikkaa vähen­tää keskus­taan suun­tau­tu­vaa liiken­net­tä korkein­taan sadal­la autolla.

Vas­ta-argu­ment­ti tähän on, että vaik­ka keskus­taan suun­tau­tu­va autoli­ikenne ei liityn­täpysäköin­nin vuok­si vähenekään, liityn­täpysäköin­ti tukee keskus­tan ase­maa työ­paikkakeskit­tymänä. Tuhat liityn­täpysäköin­tipaikkaa syn­nyt­tää keskus­taan työ­paikko­ja – ei nyt tuhat­ta, mut­ta var­maankin sato­ja. Muus­sa tapauk­ses­sa nämä työ­paikat siroteltaisi­in pitkin ja poikin kan­takaupun­gin ulkop­uolelle paikkoi­hin, jonne ei käytän­nössä pää­sisi kuin autol­la. Liityn­täpysäköin­ti ei vähen­nä keskus­taan  suun­tau­tu­vaa autoli­iken­net­tä vaan muu­ta autol­la tapah­tu­vaa työ­matkali­iken­net­tä, kun ensin ole­tamme yhdyskun­tarak­en­teen annetuk­si asumisen osalta.

Keskus­tan työ­paikko­jen tukem­i­nen puoltaa sitä, että Helsin­gin pitäisi noi­hin kus­tan­nuk­si­in osal­lis­tua ja työ­matkali­iken­teen yleinen vähen­e­m­i­nen sitä, että mak­sa­ja pitäisi olla val­tio, joka ne ylimääräiset moot­tori­ti­et kuitenkin joutuu maksamaan.

Äskeisessä siis yhdyskun­tarakenne otet­ti­in annet­tuna. Liityn­täpysäköin­ti tukee yhdyskun­tarak­en­teen hajoamista, kos­ka liityn­täpysäköin­tiä (ideaal­i­ta­pauk­ses­sa) käyt­tävät ne, jot­ka asu­vat jos­sain joukkoli­iken­teen ulot­tumat­tomis­sa. Yhdyskun­tarak­en­teen hajoami­nen sinän­sä lisää kaikkea liiken­net­tä niin, että sal­do liityn­täli­iken­teestä voi lop­ul­ta olla etumerk­iltään väärä.

Savipel­loille hajaute­tun omako­ti­ma­ton tukem­i­nen puoltaisi sitä, että käyt­täjän kotikun­nan pitäisi mak­saa liityntäpysäköinti.

Kol­mas hyö­tyjä on liityn­täpysäköin­tipaikan vier­essä ole­va kaup­pa. Eräs Jol­lak­ses­sa asu­va vaati lisää liityn­tä­paikko­ja Hert­toniemen metroase­man viereen. Hän asui itse bus­sipysäkin vier­essä, mut­ta on niin kätevää käy­dä samal­la ker­taa kau­pas­sa eikä kaup­pakassin kul­jet­ta­mi­nen bus­sis­sa ole kiva. Voi olla kätevää, mut­ta pitääkö veron­mak­sajien tukea hänen autonkäyt­töään kymmenel­lä eurolla/päivä? Kaup­pali­ik­keen ehkä kan­nat­taa tukea vähän, mut­ta ei sen­tään kymmenel­lä eurol­la ker­taa kohden.

Kan­nat­taako näin paljon maksaa?

Helsin­gin seudul­la on noin 9000 liityn­täpysäköin­tipaikkaa. Pysäköin­tikent­tänä ne veisivät noin 27 hehtaaria maa­ta. Pysäköin­tikent­tä ase­man vier­essä on kallein ajateltavis­sa ole­va tapa jär­jestää asia, kos­ka maa ase­man vier­essä on vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sil­taan kallista. Maan arvo huomioon ottaen halvem­mak­si tulee pysäköin­ti laitok­sis­sa, jol­loin hin­naksi tulee noin 20 000 €/paikka. Suun­nitel­mat tehdä pääkaupunkiseudulle 10 000 uut­ta liityn­täpysäköin­tipaikkaa mak­sa­vat siis arvi­ol­ta 200 M€.

Arkipäivää kohden tuol­lainen paik­ka mak­saa lasku­tavas­ta riip­puen 5 – 10 €. Joukkoli­iken­net­tä tue­taan esimerkik­si Helsingis­sä noin 60 sen­til­lä matkaa kohden. Liityn­täli­iken­teen sub­ven­tio matkaa kohden ylit­tää tämän moninker­tais­es­ti. Tuo sama 200 miljoon­aa hyödyt­täisi joukkoli­iken­net­tä enem­män, jos se käytet­täisi­in joukkoli­iken­teen hyväk­si melkein mil­lä muul­la taval­la hyvänsä.

Joukkoli­iken­teessä kus­tan­nuk­set jae­taan tasan sub­ven­tion ja lipun hin­nan kanssa. Samaa peri­aatet­ta nyt vähin­tään pitäisi soveltaa liityn­täpysäköin­ti­in. Mak­su­ton liityn­täpysäköin­ti johtaa arvokkaiden paikko­jen haaskaavaan käyt­töön – niin kuin nyt, että on mukavaa käy­dä samal­la kau­pas­sa ja kul­jet­taa kaup­pakas­si autol­la koti­in sen sijaan, että käyt­täisi liityn­täbus­sia, joka tulee oven eteen.