Talvivaaran loppu

Tal­vi­vaaran hur­moshenkisen lupaavasti alka­nut tari­na näyt­tää päät­tyvän konkurssi­in. Korostan, että min­ul­la ei ole tästä mitään ylimääräistä tietoa, vaan arvioni perus­tuu lehti­ti­etoi­hin. Yri­tys­sa­neer­auk­seen pääsy ei ole mah­dol­lista yri­tyk­selle, joka on jatku­vasti tap­pi­olli­nen. Tal­vi­vaara tuot­taa lehti­ti­eto­jen mukaan tap­pi­o­ta kymme­nen miljoon­aa euroa kuukaudessa. Yhtiö ilmoit­taa tarvit­se­vansa yri­tys­sa­neer­auk­sen tuek­si 40 miljoon­aa euroa. Jos jol­lakin on ylimääräiset 40 miljoon­aa euroa, hänen ei kan­nat­ta vähem­mistöosakkaak­si tap­pi­ol­liseen yri­tyk­seen, vaan ostaa kaivos konkurssipesästä, jol­loin saa sen kokon­aan itselleen. Arvail­tavak­si tässä min­un mielestäni jää vain se, löy­tyykö kai­vok­sen toimin­nalle jatka­ja konkurssin jäl­keen ja se, mitä val­tion osit­tain omis­ta­man yhtiön konkurssi merk­it­see Suomen maineelle rahamarkkinoilla. 

Tämä on hyvin surulli­nen asia. Kain­u­us­sa suureen uuteen työl­listäjään pan­ti­in paljon toivoa niin, ettei yri­tyk­sen tuot­tamista ilmei­sistä ympäristöhaitois­takaan viit­sit­ty marista. Nyt kai­vok­ses­ta taitaa jäädä jäl­jelle vain pilat­tu ympäristö ja val­ta­vat myl­lä­tyt alueet. Moni pien­si­joit­ta­ja menet­tää rahansa.

Val­ti­olle tämä merk­it­see val­taisaa laskua, sil­lä kaivosy­htiön lak­isääteinen ympäristö­vaku­u­tus ei riitä alku­unkaan jälkien siivoamiseen. Tämä on syytä ottaa kaivosy­htiöitä säätelevässä lain­säädän­nössä huomioon.

Seli­tyk­senä kai­vok­sen vaikeuk­si­in on san­ot­tu, että nikke­lin maail­man­markki­nahin­nan odot­tam­a­ton lasku vei kai­vok­sen kan­nat­tavu­u­den. Tämäkään kaivosy­htiön anta­ma tieto ei pidä paikkaansa. Oheis­es­ta kuvas­ta näkee, että nikke­lin hin­ta on nyt selvästi korkeam­mal­la kuin kaivosy­htiötä vuon­na 2003 perustet­taes­sa. Siinä välis­sä hin­ta kyl­lä kävi lyhy­taikaises­ti hyvin korkeal­la, mut­ta tämä tapah­tui paljon kaivosy­htiön perus­tamisen jälkeen.