Ilmastopolitiikka (5): Vähentääkö vai lisääkö liuskekaasu hiilidioksidipäästöjä?

Yhdys­val­lois­sa on ”löy­tynyt” val­ta­va määrä liuskeöljyä ja samoi­hin ker­rostu­mi­in sitoutunut­ta maakaa­sua, liuskekaa­sua. Liuskeöljyn ole­mas­sao­lo on tiedet­ty kauan, mut­ta nyt on kehitet­ty taloudel­lis­es­ti toimi­va keino hyö­dyn­tää sitä. Tämä on tekemässä Yhdys­val­loista öljyn suh­teen omavaraisen samal­la kun se on laskenut maakaa­sun hin­nan mur­to-osaan entis­es­tä. Hal­pa maakaa­su on syr­jäyt­tänyt huo­mat­ta­van määrän kivi­hi­iltä ener­gian tuotan­nos­sa. Kos­ka maakaa­su­voimalan hiilid­iok­sidipäästöt ovat alle puo­let kivi­hi­ilivoimalan päästöistä suh­teutet­tuna voimalaitok­sen tuot­ta­maan sähköön, liuskekaa­su aut­taa Yhdys­val­to­ja pääsemään oikeas­t­aan itses­tään ilmas­to­tavoit­teisi­in. Lois­to­jut­tu siis ilmas­ton kannalta?

Kivi­hi­ilikai­vok­sia ei ole Yhdys­val­lois­sa sul­jet­tu, vaik­ka ne eivät saakaan entistä määrää kivi­hi­iltä myy­dyk­si Yhdys­val­toi­hin. Ne myyvät yli jääneen tuotan­non muualle, mikä on alen­tanut kivi­hi­ilen hin­taa maail­man­markki­noil­la. Hal­pa hin­ta houkut­telee käyt­tämään kivi­hi­iltä vaikka­pa puun sijas­ta Suomes­sa. Seu­rauk­se­na liuskakaa­sus­ta kivi­hi­ilen käyt­tö on lisään­tynyt muual­la maail­mas­sa, – ei yhtä paljon kuin se on laskenut Yhdys­val­lois­sa mut­ta melkein. Tämän ohel­la siitä liuskekaa­sun poltostakin syn­tyy päästöjä. Toden­näköis­es­ti Yhdys­val­tain liuskekaa­su on lisän­nyt globaale­ja hiilid­iok­sidipäästöjä eikä vähen­tänyt niitä.

Toimis­sa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misek­si keski­tytään aivan liiak­si kysyn­tään uno­htaen tar­jon­ta. Kuitenkin 4/5 tun­netus­ta varan­noista pitäisi jät­tää maa­han. Niin kauan kun fos­si­ilis­ten polt­toainei­den markki­na ylit­tää huo­mat­tavasti tuotan­tokus­tan­nuk­set, toimet alen­taa kysyn­tää vain laske­vat markki­nahin­to­ja niin, että kulu­tus palaa läh­es ennalleen. Tuotan­to ei hin­to­jen lasku­un juuri reagoi, kos­ka alem­pikin hin­ta riit­tää peit­tämään kulut ja tuot­ta­maan kelpo voiton. Tältä kannal­ta tarkastel­tuna kaik­ki uudet fos­si­iliset esi­in­tymät pahen­ta­vat tilan­net­ta, myös maakaasu.

Öljyn osalta hin­nan laskukysyn­nän laskun seu­rauk­se­na johtaa nykyti­lanteessa ainakin osit­tain tuotan­non vähen­e­miseen. Vaik­ka Sau­di-Ara­bia pystyy edelleenkin tuot­ta­maan öljyä alle kymme­nen dol­lar­in tyn­nyri­hin­nal­la, per­in­teisen hal­van öljyn tuotan­to maail­mas­sa on kään­tynyt lasku­un. Mene­tys­tä kor­vataan toisaal­ta tuot­ta­mal­la per­in­teistä raakaöljyä suurin kus­tan­nuksin esimerkik­si ark­tisil­ta alueil­ta ja toisaal­ta öljyn kaltaisil­la tuot­teil­la, kuten Kanadan öljy­hiekalla ja liuskeöljyl­lä. Hin­nan noustes­sa tarpeek­si nestemäisiä polt­toainei­ta voidaan tehdä myös kivi­hi­ilestä. Näille kaikille yhteistä ovat korkeat tuotan­tokus­tan­nuk­set ja suuret ympäristöon­gel­mat. Jos öljyn hin­ta las­kee, tämä osa öljyn tuotan­nos­ta käy kan­nat­ta­mat­tomak­si. Hyvä niin, sil­lä kyse on kaik­ista haitallisim­mas­ta tuotan­nos­ta, jon­ka sietääkin väistyä. Myös öljyn tuotan­nol­la, eikä vain sen kulu­tuk­sel­la on siis merkit­tävä hin­ta­jous­to. Liuskeöljyn paras puoli on, että se hillit­see amerikkalais­ten halu­ja pora­ta öljyä ark­tisil­ta alueil­ta. On kivi­hi­ilen tar­jon­nal­lakin tietysti hin­ta­jous­ton­sa. Vaik­ka liuskekaa­su ei ole johtanut kivi­hi­ilikaivosten sulkemiseen, on se ehkä lykän­nyt joidenkin avaamista.

Moni tun­tuu ajat­tel­e­van, että varan­to­jen hiipumi­nen nos­taa ennen pitkää fos­si­ilis­ten ener­gialähtei­den hin­nan niin korkeak­si, että niiden käyt­tö kään­tyy lasku­un ja uusi­u­tu­vat ener­gialäh­teet ja ydin­voima tule­vat kan­nat­tavak­si. Tämä mekanis­mi ei riitä alku­unkaan pelas­ta­maan meitä ilmas­ton muu­tok­selta. Kohoa­va hin­ta houkut­telee yhä enem­män tar­jon­taa ja kan­nus­taa avaa­maan mitä eksoot­tisimpia ener­gialähteitä – esimerkik­si turvet­ta Suomessa.

Fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kysyn­tää ajatellen niiden hin­nan olisi olta­va mah­dol­lisim­man korkea, jot­ta niitä käytet­täisi­in vähem­män mut­ta niiden tar­jon­taa ajatellen hin­nan olisi olta­va mah­dol­lisim­man mata­la, jot­ta huono­ja esi­in­tymiä ei kan­nat­taisi ottaa käyt­töön vaan ne jäi­sivät maa­han. Näi­hin molem­pi­in tavoit­teisi­in on mah­dol­lista päästä yhtä aikaa verot­toma­l­la fos­si­il­isia polt­toainei­ta tai hiilid­iok­sidipäästöjä rankasti. Jos kaik­ki kulut­ta­ja­maat tek­i­sivät näin, vero­jen mak­sus­ta menisi ainakin lyhyel­lä aikavälil­lä vähin­tään puo­let ellei jopa selvästi enem­män tuot­ta­ja­maid­en maksettavaksi.

Jos ihmiskun­ta toimisi ratio­naalis­es­ti ja ryhty­isi nopeasti vähen­tämään hiilid­iok­sidipäästöjä, USA:n liuskekaa­sut oli­si­vat suurek­si avuk­si. Ne pehmen­täi­sivät jar­ru­tuk­sen kipeitä seu­raus­vaiku­tuk­sia. Kun kivi­hi­iltä kor­vat­taisi­in maakaa­sul­la, ener­gian kulu­tus­ta ei tarvit­sisi vähen­tää yhtä paljon kuin jos samaan päästö­jen vähen­e­miseen pyrit­täisi­in ilman maakaa­sun tuo­maa apua.

Oheises­sa kuvas­sa on maakaa­sun nimell­ish­in­ta Euroopas­sa ja Yhdys­val­lois­sa. Olen valin­nut vähän erikoisen mit­tayk­sikön maakaa­sulle, öljy­tyn­nyrin, kos­ka moni hah­mot­taa öljy­tyn­nyrin hin­nan parem­min kuin giga­joulen dol­lar­i­hin­nan. Maakaa­su on muutet­tu öljy­tyn­nyreik­si ener­gia­sisältön­sä mukaan. Kos­ka nämä ovat nimell­ish­in­to­ja, hin­toi­hin vaikut­taa sekä inflaa­tio että Euroopas­ta kat­sot­tuna dol­lar­in hin­nan halpen­e­m­i­nen.  Maakaa­sun hin­ta on vai­hdel­lut erit­täin rajusti, mikä ker­too sekä kysyn­nän että tar­jon­nan pien­estä hin­ta­jous­tos­ta. Pienikin epä­tas­apaino vaatii kor­jau­tu­ak­seen suuria hin­ta­muu­tok­sia. Maakaa­sun hin­ta kävi Yhdys­val­lois­sa hyvin alhaal­la vuo­den 2012 alus­sa — alit­ti jopa kivi­hi­ilen hin­nan — mut­ta on sen jäl­keen kaksinker­tais­tunut. Suuri hin­taero Euroopan ja Yhdys­val­tain välil­lä houkut­telee kul­jet­ta­maan maakaa­sua laivoil­la Eurooppaan. 

Vaik­ka kivi­hi­ilen hin­ta on laskenut vuo­den 2008 hui­pus­ta, on liioitel­tua puhua polkumyyn­ti­hin­noista. Kymme­nessä vuodessa kivi­hi­ilen nimell­ish­in­ta on kolminker­tais­tunut. Myös edulliset kivi­hi­iliesi­in­tymät alka­vat käy­dä vähi­in.  Öljyyn ver­rat­tuna kivi­hi­ili on kuitenkin edelleen todel­la halpaa.