Ilmastopolitiikka (3) Vaikutusten pitkä viive

Toinen syy, mik­si ilmas­ton­muu­tok­seen on niin vaikea tart­tua, on että toimen­piteet vaikut­ta­vat vuosikym­menten viipeel­lä. Lähivu­osikym­menten ilmas­ton­muu­tos on pääosin jo aiheutet­tu. Päätök­sen­tek­i­jöi­den tulisi saa­da tulok­sia vuo­den tai vähin­tään nyt neljän vuo­den sisäl­lä. Juuri nyt var­maankin Fil­ip­pi­ineil­lä on suur­ta kan­na­tus­ta tiukem­malle ilmastopoli­ti­ikalle, mut­ta armo­ton tosi­a­sia on, että vaik­ka koko maail­ma muut­taisi käyt­täy­tymistään tänään, Fil­ip­pi­inien kohtalona on kär­siä voimis­tu­vien hir­mumyrsky­jen riskistä lähivu­osikym­meninä. Tilanteen huonone­m­i­nen alka­isi hidas­tua vas­ta pitkän ajan kuluttua.

Hitaasti pahenevat tren­dit ovat vaar­al­lisimpia, sanoi tilas­toti­eteen pro­fes­sori­ni Leo Törn­qvist. Koskaan ei ole oikea aika reagoi­da niihin, vaik­ka syyt ja seu­rauk­set tun­net­taisi­in. Aina on jokin akuutimpi kri­isi pääl­lä. Juuri nyt Suomen ja Euroopan talousongelmia käytetään veruk­keena tin­kiä ilmastopoli­ti­ikan tavoit­teista, lykätä toimia parem­pi­in aikoihin.

Ennen on ajatel­tu paljon pidem­mälle. Suomes­sa met­sä kas­vaa niin hitaasti, että investoin­nit taimien istu­tuk­seen ovat nor­maale­ja taloudel­lisia laskelmia käyt­täen kan­nat­ta­mat­to­mia. Tuloa ne tuot­ta­vat vas­ta vuosikym­menten jäl­keen, kun istu­tuk­sen tehnyt on toden­näköis­es­ti itse jo kuol­lut. Vain omaa talout­ta ajatellen olisi ratio­naal­is­in­ta par­tur­oi­da met­sä ja jät­tää se sel­l­aisek­si kuin se par­tur­oin­nin jäl­keen on.

Vielä 75 vuot­ta sit­ten olti­in niin kaukokat­seisia, että tuol­lainen lyhyt­näköi­nen oman talouden opti­moin­ti kiel­let­ti­in vuo­den 1928 yksi­ty­is­met­sälail­la ja määrät­ti­in met­sänis­tu­tus­pakko, joka on voimas­sa edelleen. Nyt sel­l­aista ei uute­na määräyk­senä saataisi aikaan mitenkään, kos­ka puut­tumi­nen met­sän­o­mis­ta­jan taloudel­lisi­in etu­i­hin ei vas­taa ajan henkeä. Kauan on tun­net­tu tapa nos­taa pel­lon tuot­toa tilapäis­es­ti kalk­it­se­mal­la, mut­ta tätä iloa kestää vain jonkin aikaa, kos­ka maaperä köy­htyy rav­in­teista ja korkei­den sato­jen jäl­keen sadot rom­ah­ta­vat. Täl­lainen ryöstövil­je­ly teki rikkai­ta isiä ja köy­hiä poikia, kos­ka se köy­hdyt­ti pel­tomaan. Sitä pidet­ti­in ker­takaikkisen sopi­mat­tomana tapana vaurastua.

Ilmas­tokysymyk­si­in olisi helpom­pi puut­tua, jos muinainen kaukokat­seisu­us olisi yhä voimissaan.