Outo käsitys suoran toiminnan strategiasta.

Suomes­sa näyt­tää nousseen häly siitä, että val­tion omis­ta­jao­h­jauk­ses­ta vas­taa­va min­is­teri Hau­ta­la on hyväksynyt virkamieskan­nan vai­eta Green­pea­cen Arct­ian jään­mur­ta­jaisku kuo­li­aak­si. Hei­din olisi kuulem­ma pitänyt kumo­ta virkamiehen kan­ta ja määrätä nos­ta­maan asi­as­ta syyt­teet. Hyväksyessään virkami­esten aja­man lin­jan Hei­di on kuulem­ma aut­tanut kavereitaan.

Ymmärtävätkö ne, jot­ka näin sanovat lainkaan, mihin suo­ral­la toimin­nal­la tähdätään? En oikein usko, että Green­peace olisi halun­nut kuo­li­aak­si vaiken­e­mista vaan pikem­minkin mah­dol­lisim­man paljon julk­isu­ut­ta. Näin saadus­ta julk­isu­ud­es­ta olisi kan­nat­tanut pienet sakot mak­saakin – Suomes­sa kun ei sen­tään tule syyt­teitä merirosvouksesta.

Venäläiset ne vas­ta tyh­miä oli­vat. Kukaan ei olisi kiin­nit­tänyt Green­pea­cen oper­aa­tioon öljyn­po­raus­lau­tal­la mitään huomiog­ta, ellei Venäjä itse olisi alka­nut sitäö mainostamaan.

Tuskin Arc­tiankaan on järkevää kovin paljon main­os­taa osal­lis­tu­mis­taan ark­tisen öljyn poraamiseen, mikä onkin sit­ten aivan toinen tarina.