Ilmastopolitiikassa huomio fossiilisten tarjontaan.

Liuskekaa­su syr­jäyt­tää Yhdys­val­lois­sa  kivi­hi­iltä ja näin Yhdys­valat pääsee päästö­jen vähen­nys­tavoit­teeseen­sa. Hyvä?

Har­mi vain, että tämä on alen­tanut kivi­hi­ilen hin­ta niin, että sen käyt­tö vas­taavasti lisään­tyy muual­la maail­mas­sa, myös Suomes­sa ja esimerkik­si kuulem­ma Jyväskylässä.

Samal­la taval­la on vaikut­tanut ben­san kulu­tuk­sen alen­tu­mi­nen teol­lisu­us­mais­sa. Se on laskenut öljyn hin­taa (siitä mitä se muuten olisi) ja näin tehnyt tilaa autoilun lisään­tymiseen muualla.

Jos fos­si­ilis­ten polt­toainevaran­to­jen omis­ta­jil­la on aiko­mus muut­taa varan­ton­sa rahak­si, oikeas­t­aan kaik­ki pyrkimyk­set vähen­tää päästöjä menevät hukkaan, kos­ka hin­to­jen alen­tu­misen kaut­ta sama määrä fos­si­il­isia polt­toainei­ta tun­kee kulu­tuk­seen muualla.

Keski­tymme ehkä liikaa ilmastopoli­ti­ikas­sa vain fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kysyn­nän vähen­tämiseen. Pitäisi tarkastel­la paljon enem­män tar­jon­taa. Liuskaöljy tulee kon­ven­tion­aal­is­ten esi­in­tymi­nen lisäk­si sen sijaan, että se tulisi niiden sijaan. Jokainen uusi fos­si­ilis­ten esi­in­tymä on huono uutinen.

Eri­tyis­es­ti tark­istamista vaatii kan­ta, jon­ka mukaan öljyn maail­man­markki­nahin­to­jen nousu lop­ul­ta kään­tää öljyn kulu­tuk­sen lasku­un ja suosii säästöä ja uusi­u­tu­via ener­gialähteitä. Korkea hin­ta tarkoit­taa päin­vas­toin, että yhä uudet esi­in­tymät tule­vat taloudel­lis­es­ti käyt­tökelpoisik­si, kun öljyä kan­nat­taa koh­ta pumpa­ta vaik­ka man­ner­jään alta.

Ain­oa ratkaisu on fos­si­ilis­ten polt­toainei­den voimakas vero­tus. Se nos­taa kulut­ta­jahin­to­ja vähen­tä­nen kulu­tus­ta ja alen­taa tuot­ta­jahin­to­ja alen­taen tar­jon­taa tehdessään joidenkin esi­in­tymi­nen hyö­dyn­tämisen ja uusien etsimisen kan­nat­ta­mat­tomak­si. Öljyn kalgtaista tuotet­ta tehdään jo öljy­hiekas­ta ja koh­ta lisään­tyvässä määrin kivihiilestä.

Mut­ta pysyäk­semme kah­den asteen tavoit­teessa, pitäisi tun­ne­tu­ista varan­noista jät­tää maa­han 80 %. Ei aivan vaiku­ta siltä, että näin olisi tarkoi­tus tehdä, kos­ka jos olisi, ei kai kym­meniä mil­jarde­ja euro­ja käytet­täisi uusien esi­in­tymi­nen etsimiseen. Tähän ei ole real­is­tista ratkaisua, joten yritetään vähän hulvattomampaa.

Jos maail­man kan­soista merkit­tävä enem­mistä tulisi lop­ul­ta yksimielisek­si siitä, että tälle asialle on tehtävä jotain, fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kulu­tusvero­ja (tai päästöoikeuk­sien hin­taa) nos­tet­taisi­in reilusti. Tämä nos­taisi ener­gian hin­taa ja alen­taisi sen tuot­ta­jahin­to­ja. Kerä­tys­tä rahoista merkit­tävä osa käytet­täisi­in siihen, että osa maail­man esi­in­tymistä ostet­taisi­in pois; siis mak­set­taisi­in siitä, ettei niitä hyö­dyn­netä. Tähän riit­täisi aika pieni osa noista vero­tu­loista, kos­ka köytöstä tietysti ostet­taisi­in pois huonoiten kan­nat­ta­va tuotan­to, jon­ka saa­nee aika halvalla.