Kannattaako kuntien olla mukana Fennovoimassa

Fen­novoiman omis­t­a­mi­nen merk­it­see kun­nille taloudel­lista riskiä, kos­ka omis­ta­jat sitoutu­vat osta­maan osakku­ussähkön omakus­tan­nush­in­taan, joka ylit­tää nykyisen markki­nahin­nan noin kaksinkertaisesti.

Min­is­ter­it Niin­istö ja Vapaavuori ovat joutuneet jonkin­laiseen kärhämään siitä, kan­nat­taako kun­tien olla mukana Fen­novoima­hankkeessa. Minus­takin kun­tien kan­nat­taisi vähän harki­ta, oli­vat ne ydin­voiman suh­teen muuten mitä mieltä hyvänsä.

Fen­novoima kuten myös TVO ovat niin­san­ot­tu­ja Mankala-yhtiöitä. Ne eivät jaa osinko­ja, kos­ka yhtiön tulos on aina nol­la. Osakkaat saa­vat vasti­neen sijoit­ta­malleen pääo­ma­lle sil­lä, että saa­vat ostaa osakku­ussähköä omakus­tan­nush­in­taan. Kun kaik­ki myy­dään omakus­tan­nush­in­taan, yhtiön tulok­sek­si tulee nol­la. (Tai tarkem­min: kas­savir­ta on nol­la. Jos lain­o­ja mak­se­taan pois pois­to­ja nopeam­min, tulok­ses­ta tulee positiivinen.)

Osakku­ussähköä ei ain­oas­taan saa ostaa omakus­tan­nush­in­taan vaan se on ostet­ta­va. Tässä on ilmeinen kun­ti­in kohdis­tu­va ris­ki, jota kaik­ki eivät ehkä ole oivaltaneet.

Min­ul­la ei ole tietoa Fen­novoiman talous­lu­vuista, mut­ta jotain tiedän Olk­ilu­o­dos­ta, kos­ka olin aikanaan Mankala Oy:n hal­li­tuk­ses­sa. Tämän perus­teel­la yritän arva­ta, mikä on Fen­novoiman Mankala-hinta.

Teen yksinker­taisen laskel­man Olk­ilu­odon van­ho­jen voimaloiden sähkön­hin­nan ja Olk­ilu­o­to 3:n Mankala-hin­nan perus­teel­la. Tietoni ovat vuo­den van­ho­ja, joten tilanne on voin­ut muuttua.

Olk­ilu­o­to 3:n oletet­tu han­k­in­tahin­ta on vähän yli 3 mil­jar­dia ja sähköte­ho 1600 MW. Fen­novoiman han­k­in­tahin­ta infrain­vestoin­tei­neen on vähin­tään 7 mil­jar­dia euroa ja sähköte­ho 1200 MW. Olk­ilu­o­to mak­saa megawat­tia kohti noin kak­si miljoon­aa euroa, Fen­novoima noin kuusi miljoon­aa euroa. Tästä ei voi päätel­lä, että Fen­novoiman sähkö mak­saa kolme ker­taa enem­män, kos­ka osa voimalan kus­tan­nuk­sista on käyt­tökus­tan­nuk­sia eikä niis­sä ole vas­taavaa eroa. [TÄMÄ KAPPALE ON EDITOITU JA SIIRRETTY TOISEEN KOHTAAN YMMÄRTÄMISEN HELPOTTAMISEKSI]

Ole­tan, että Olk­ilu­odon van­ho­jen voimaloiden omakus­tan­nush­in­ta koos­t­uu pelk­istä ydin­voiman käyt­tökus­tan­nuk­sista, joi­hin kuu­luu myös varautu­mi­nen ydin­jät­teen varas­toin­tiku­lui­hin. Nämä voimalat ovat varsin edullisia omis­ta­jilleen nyt, kun pääo­maku­lut on mak­set­tu. Merk­itään van­ho­jen voimaloiden sähkön­hin­taa a:lla. Tarkkaa lukua en saa ker­toa, mut­ta se alkaa kahdella.

Olk­ilu­o­to 3:n sähkö mak­saa olen­nais­es­ti enem­män. Merk­itään tätä hin­taa b:llä. Taaskaan en saa ker­toa tarkkaa lukua, mut­ta se alkaa nelosel­la. Ole­tan, että ero­tus johtuu pääo­maku­luista. Laite­taan siis ero­tus pääo­man hin­naksi. Pääo­mas­ta osakkaat joutu­vat siis mak­samaan megawat­tia kohden b‑a.

Jonkin­laisen esti­maatin Fen­novoiman Mankala-hin­nalle saa kaavasta

Fen­novoiman sähkön hin­ta = a + 7 mrd/1200 MW/(3 mrd/1600 MW) (b‑a)

= 3,1(b‑a)+a

Tästä tulee vähän yli sata euroa/MWh.

Laskel­ma vähän aliarvioi hin­taa, kos­ka se on tehty olet­taen, että van­ho­jen voimaloiden hin­ta koos­t­uu pelk­istä käyt­tökus­tan­nuk­sista. Toisaal­ta Olk­ilu­o­to 3:n hin­taa nos­taa se, että rak­en­t­a­mi­nen on kestänyt niin kauan, että ylimääräisiä pääo­maku­lu­ja on ehtinyt syn­tyä, joten on kohtu­ullista vähän alen­taa tuo­ta arvio­ta. Silti alle 80 €/MWh hin­taan on han­kala päästä.

Ensi­tal­ven sähköä myy­dään juuri nyt hin­taan 43 €/MWh. Kesäl­lä hin­ta on olen­nais­es­ti halvem­pi. Sähkön ostovelvol­lisu­us kos­kee kesää ja talvea, päiviä ja öitä. Käytetään silti tuo­ta 43 euron hin­taa, ettei nyt ainakaan liioitel­la tap­pi­oi­ta. Jos Fen­novoiman Mankala-hin­ta olisi 80€/MWh ja markki­nahin­ta 43 €/MWh, omis­ta­jille tulisi joka tun­nil­ta tap­pi­o­ta 37 €/MWh, mikä on vuodessa (8000h) noin 300 000 €/MWh. Rau­man kaupungilla esimerkik­si noi­ta velvoite­megawat­ti­tun­te­ja on noin 58, jol­loin Rau­man kaupun­gin vuosit­taisik­si tap­pi­oik­si tulisi nyky­hin­noil­la yli 17 miljoon­aa euroa vuodessa.

Voi tietysti olla, että joskus tule­vaisu­udessa sähkön markki­nahin­ta ylit­tää Fen­novoiman Mankala-hin­nan, mut­ta sitä ei voi tietää. Joku voi sanoa, vaikka­pa Vapaavuori, että ydin­sähkön tur­vaami­nen on isän­maalli­nen velvol­lisu­us. Jos tästä on kyse, eikö riskin pitäisi kuu­lua val­ti­olle eikä yksit­täisille kunnille?

Itse olen sitä mieltä, että Helsin­gin kaupun­gin pitäisi irrot­tau­tua Fen­novoimas­ta, kos­ka salkus­sa on ydin­sähköä muutenkin paljon. Fen­novoimaa Helsin­ki omis­taa Van­taan ener­gian kaut­ta, joka omis­taa Fen­novoimaa Rau­man tavoin 58 MW:n ver­ran.  Mukaan lähtemistä hark­it­se­vien kun­tien on syytä vaa­tia päätök­sen tuek­si arvioi­ta osakku­ussähkön lähivu­osien hinnasta.

LISÄYS 5.10. Tämän artikke­lin laskel­ma perus­tuu Ylen uutiseen, jon­ka mukaan Rosatomin voimala mak­saisi 6,4 mil­jar­dia. Tuon uutisen kuul­tuani päät­telin, että tämä on taloudel­lis­es­ti mah­do­ton yhtälö. Ylen uuti­nen on ilmeis­es­ti kuitenkin väärä. Jos voimalan hin­taa saadaan tin­gatuk­si alem­mak­si, tulee osakku­ussähköstä vas­taavasti halvem­paa. Suo­ma­lais­ten neu­vot­tlu­ase­ma on hin­nan suh­teen hyvä, kos­ka Rosatom tarvit­see ref­er­enssi­laitok­sen län­tiseen teol­lisu­us­maa­han. Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että voimala on vas­ta voimala ja sen päälle tule­vat uuden voimalaitoston­tin avaamis­es­ta koitu­vat investoin­tiku­lut, joik­si julk­isu­udessa on mainit­tu 1–2 mrd euroa.