Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.10.2013

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Eri­no­mainen tiivistyskaa­va Gunillantiellä

Seit­semän ja puoli hehtaaria Laa­jasa­loa tiivis­tetään niin, että uut­ta raken­nu­soikeut­ta saadaan noin 30 000 k‑m² ja uusia asukkai­ta noin 650. Alueen tehokku­us nousee 0,4:stä (sic!) 0,85:een. Yli yhden pitäisi päästä, mut­ta ei onnis­tu, kun ole­mas­sa ole­vat talot pitää ottaa huomioon ja sit­ten on vielä se pysäköinti.

Oheises­sa kuvas­sa on punaisel­la rajat­tuna kaa­va-alue noin suurin piirtein. Pitkät lamel­li­talot ovat nyky­isiä talo­ja, muut uusia.

Pysäköinti­nor­mi on 1/100 k‑m²

van­has­sa kaavas­sa 1/85 k‑m². Min­ulle ei aivan selviä, mihin 250 autopaikkaa sul­lotaan, mut­ta osa menee johonkin laitok­seen jon­nekin. Fil­lar­i­paikko­ja tulee noin 800, mis­tä 400 on sijoitet­ta­va raken­nuk­si­in. Halu­aisin täl­lai­sis­sa tiivistyskaavois­sa käyt­tää pysäköin­ti­in enem­män  rahaa ja pois­taa maan­pääl­liset pysäköin­tiken­tät kokon­aan. On vain vaikea kek­siä, kuka sen mak­saa, kos­ka van­hoille asukkaille ilmainen tai hal­pa pysäköin­ti on saavutet­tu etu.

Hyvä kaa­va, ellei joku toisin osoita.

Pysäköin­tikent­tä Hert­toniemen­ran­nas­sa hyötykäyttöön

Hert­toniemen­ran­nas­sa tilapäis­es­ti pysäköin­nis­sä ollut julkisen rak­en­tamisen tont­ti muute­taan asuin­ton­tik­si, jol­loin alueelle saadaan asun­not vähän yli sadalle hen­gelle. Pysäköin­timah­dol­lisuuk­sia kadun var­sil­la paran­netaan, kos­ka alueel­la on pysäköin­tipaikoista pulaa.

Pula on kyl­lä itse aiheutet­tu, kos­ka suuri pysäköin­ti­hal­li on vajaakäytössä. Hal­li­paik­ka mak­saa alle 50 euroa kuus­sa (omakus­tan­nush­in­ta var­maankin kolminker­tainen) mut­ta mikä ihmeel­lis­in­tä: vaik­ka kenel­läkään ei ole nimikkopaikko­ja, pysäköin­tioikeuk­sia on jaet­tu vain niin paljon kuin on paikko­ja. Eiväthän kaik­ki autot ole koskaan paikalla. Lisäk­si ali­hin­noit­telu on johtanut siihen, mihin ali­hin­noit­telu aina johtaa: osaa säilössä ole­vista kesäau­toista ei käytetä talvel­la lainkaan. Huono hallinto tuot­taa huonoa jälkeä. Taloy­htiöi­den pitäisi ryhdis­täy­tyä jaa vaa­tia kalli­ille omaisu­udelleen parem­paa käyttöä/tuottoa. Ylibuukkaus pitäisi hyväksyä ja jo osakkaiden yhden­ver­taisen kohtelun nimis­sä paikat pitäisi huu­tokau­pa­ta ker­ran vuodessa.

Luk­susasun­to­ja Herttoniemenrantaan

Tämä tont­ti on ran­nas­sa ja asun­noista tulee erit­täin halut­tu­ja. Talot ovat 4–5 ker­roksisia, mut­ta asuinker­roksia on yksi vähem­män, kos­ka pysäköin­ti on talo­jen ensim­mäi­sis­sä ker­roksis­sa. Vai­h­toe­htoiskus­tan­nus­mielessä aivan jär­jet­tömän kalli­ita autopaikko­ja, noin 5000 €/neliö, kos­ka sen noista neliöistä saisi asun­toina. Kaavoit­ta­jal­la on var­maankin jokin seli­tys siihen, mik­si ensim­mäisessä ker­rokses­sa ei voi asua. Kuten san­ot­tu, alueen pysäköin­ti­hal­li on käsit­tämät­tömästi vajaakäyt­töi­nen. Tont­tiko­htainen pysäköin­ti on aina jär­jet­tömän hintaista.

Oulunkylän ton­tin kaava

Pyysin tämän toiseen ker­taan pöy­dälle selvit­tääk­seni hak­i­jan kan­nan väit­teeseen, ettei koko raken­nus toteudu, jos taloon lisätään yksi ker­ros alku­peräisen hake­muk­sen mukaises­ti, kos­ka tämän vaa­ti­mat 2–3 pysäköin­tipaikkaa tuli­si­vat kovin kalli­ik­si. Pelkään pahoin, että joudun anta­maan asi­as­sa perik­si. On kiire saa­da peri­aat­teet täy­den­nys­rak­en­tamisen pysäköin­ti­in. Oulunkylässä riit­tää kyl­lä tilaa autoillekin. Hert­toniemen­ran­nas­sa kadun­var­si­paikko­ja on vuokrat­tu nimikkopaikoik­si. Eikö näin voisi tehdä Oulunkylässäkin, edes kol­men paikan ver­ran? Arrgh!

Kyse on kuitenkin peri­aat­teesta. Kol­men­sadan neliön raken­nu­soikeud­es­ta en oikein jak­sa tapel­la, mut­ta peri­aat­teen muut­ta­mi­nen tästä eteen­päin voisi tuo­da merkit­tävästi lisää rakennusoikeutta.

Poikkeamis­lu­pia

Kun­tasali Albertinkadul­la pyytää lupaa laa­jen­tua kel­lar­i­tiloi­hin ja asun­to-osakey­htiö Ullan­lin­nas­sa muut­taa maan­pääl­lisen varas­ton asun­nok­si. Kaikin mokomin. Näis­sä poikkeamis­lu­vis­sa on se  ekkuli piirre, että näin saat­ua ylimääräistä raken­nu­soikeut­ta ei las­ke­ta mukaan kiin­teistöveroon, mut­ta nämä hul­lukurisu­us var­maankin kor­jataan samoin kuin se, että ns. kak­si­vai­heis­ten kaavo­jen osalta kiin­teistöveroon ote­taan huomioon vain teo­reet­tisen uud­is­raken­nuk­sen pienem­pi rakennusoikeus.

Merkit­tävämpi muu­tos on Itäkeskuk­sen maamerkin muut­ta­mi­nen toimis­toista asun­noik­si. Kolme alin­ta ker­rosta jää toimistokäyttöön.