Kasvurahasto

Kysymys kasvu­ra­has­ton tarpeel­lisu­ud­es­ta on toki olen­naisem­pi kuin se, miten se rahoitetaan.

Aja­tus on, että pankkien ja eri­lais­ten sijoi­tus­ra­has­to­jen rin­nalle tulisi val­ti­olli­nen rahas­to, joka rahoit­taisi kasvuyri­tyk­siä joko lain­oil­la tai osakepääo­ma­l­la. Min­ulle ei itse asi­as­sa ole selvin­nyt se, miten tuo kasvu­ra­has­to toimii, mut­ta voi olla viisaut­ta olla lyömät­tä yksi­tyisko­htia kiin­ni.  Sik­si min­un on kek­sit­tävä sil­lä sisältö ihan itse.

Apua tuon sisäl­lön kehit­tämiseen tuli Tan­skas­ta, jos­sa Finnver­an hallintoneu­vos­to vieraili. Tan­skas­sa nimit­täin täl­lainen kasvu­ra­has­toin nimeä kan­ta­va jär­jestelmä on ja voi ainakin tois­taisek­si hyvin.

Mik­si val­tion omis­ta­ma rahas­to olisi parem­pi rahoit­ta­maan yri­tyk­siä kuin pankit ja yksi­tyiset sijoi­tus­ra­has­tot ja bis­ne­senke­lit? Onko val­tion virkamiehillä parem­paa tietoa siitä, mille aloille kan­nat­taa panos­taa?  Vai ovatko val­tion toimet pikem­minkin ver­rat­tavis­sa niihin toh­eloi­hin Lin­namäen Vekku­lan liikku­vis­sa por­tais­sa, jot­ka yrit­tävät aina astua sille por­taalle, joka on viimek­si ollut nousus­sa? (Uskooko Sip­ilä enem­män val­tioon kuin Osu­us­pankin väkeen?)

Onko val­tio humaan­impi rahoit­ta­ja, joka jak­saa uskoa auringonlaskun yri­tyk­si­in vielä, kun yksi­tyiset rahoit­ta­jat ovat vetäneet euron­sa pois. Jos tästä on kyse, en ole var­ma, että investoin­ti suo­ma­laiseen työhön tuot­taa parem­min kuin Telia Son­er­an osak­keet. Sip­iläkin puhui raken­nemuu­tok­sen pehmentämisestä.

Mut­ta on meil­lä selvä markki­na­puute – oikeas­t­aan kak­si – joi­ta kasvu­ra­has­to voisi tul­la paikkaamaan.

Suomes­ta puut­tuu kär­sivälli­nen yri­tys­ten kasvu­vai­heen rahoi­tus. Sik­si meiltä myy­dään niin mon­ta raak­ilet­ta ulko­maille. Yrit­täjän kannal­ta tämä on järkevää. On parem­pi ottaa kymme­nen miljoon­aa nyt kuin tavoitel­la sataa miljoon­aa 30 pros­entin toden­näköisyy­del­lä. Kymmenel­lä miljoon­al­la saa kaiken, mitä henkises­ti tas­apain­oinen ihmi­nen tarvit­see. Ammat­ti­maisen sijoit­ta­jan silmis­sä tilanne on toinen: kymmenel­lä miljoon­al­la kan­nat­taa ostaa arpa, jos joka kol­mas arpa voit­taa sata miljoonaa.

Toinen ongel­ma on ihan uusi. Kun pankkien vakavaraisu­ussään­nök­siä ymmär­ret­tävistä syistä vahvis­tet­ti­in, riski­lain­o­jen hin­ta pankeille nousi huo­mat­tavasti. Jos lainaan liit­tyy viiden pros­entin ris­ki siitä, että rahat menetetään, ei enää riitä lait­taa viiden pros­entin riskiä vas­taa­va lisä korkoon vaan ris­ki pitää hin­noitel­la huo­mat­tavasti suurem­mak­si. Täl­lä on ikävä vaiku­tus inno­vati­ivis­ten yri­tys­ten rahoituk­sen saan­ti­in ja sen hintaan.

Tan­skan kasvu­ra­has­to on hyvin mon­imutkainen kokon­aisu­us, mut­ta minä ymmär­rän sen seu­raavasti (Ymmär­ryk­seni saat­taa olla virheellinen):

Kasvu­ra­has­to osal­lis­tuu yri­tys­ten rahoituk­seen vain tietyn osu­u­den ver­ran, mut­ta vivut­taa rahoituk­seen liit­tyvää riskiä itselleen, jol­loin muu­ta tahot voivat tul­la mukaan pienem­mäl­lä riskil­lä. Täl­lä tem­pul­la saadaan todel­la paljon rahaa, kos­ka sil­loin mukaan saadaan eläk­eras­to­ja ja yksi­ty­isiä sijoit­ta­jia. Onhan suo­ma­laisil­la läh­es korot­tomil­la pankki­tileil­lä melkein sata miljardia.

Tan­skalais­ten mukaan he eivät ali­hin­noit­tele riskiä. Viiden pros­entin ris­ki näkyy rahan hin­nas­sa viiden pros­entin ver­ran. Mitenkään muuten he eivät voineet vas­tatakaan, kos­ka riskin ali­hin­noit­telu olisi EU:n silmis­sä laiton­ta val­tion tukea.

Huo­mat­takoon, että omaa kas­saansa ajat­tel­e­van val­tion kan­nat­taa hiukan ali­hin­noitelle riskiä, kos­ka tulop­uolelle tule­vat yri­tyk­sen arvon nousun lisäk­si verot sen toimin­nas­ta ja työl­listämistä ihmi­sistä – mut­ta tätä ei siis saa tehdä ainakaan Suomessa.

Min­ul­ta meni ohi, paljonko rahoituk­ses­ta on lain­o­ja ja paljonko osakepääo­maa. Osakepääo­maa kuitenkin on, kos­ka tavoit­teena on, ettei yri­tyk­ses­tä irtaudu­ta liian aikaisin, vaan kas­vat yri­tyk­set pide­tään tan­skalaises­sa omistuksessa.

Kyl­lä. Täl­lainen kasvu­ra­has­to tarvi­taan Suomeenkin – ja on ymmärtääk­seni myös tekeillä.