Mitä opimme väylämaksuista?

Otin esille väylä­mak­su­jen sekamel­skan osit­tain sik­si, että min­ua kansane­dus­ta­jana vähän loukkasi, että jokin tuol­lainen jär­jestelmä on onnis­tut­tu tekemään salaa julk­isu­udelta ja eduskunnal­ta – tai siis ainakin min­ul­ta. Min­ua on vaa­dit­tu esit­tämään asi­as­sa oma kan­tani. Se ei ole vielä valmis, mut­ta keskustelun kulues­sa se on liikkunut kohti täl­laisia johtopäätöksiä.

1. Avoimuus.  Kaiken vero­tuk­sen ja kaiken sub­ven­tion pitäisi tapah­tua avoimesti ja niistä pitäisi päät­tää niin kuin veroista päätetään. Avoimuud­es­ta ei ole hait­taa kenellekään, niin kauan kuin kokon­aisu­us kestää päivän­val­oa. Varsinkin jos ei kestä, on syytä lisätä avoimuutta.
 2. Julk­ishyödyk­keen hin­noit­telu. En ole lainkaan var­ma, että on ylipään­sä perustelua, että kaik­ki väylän­pitoon kulu­va raha saadaan kerä­tyk­si väylä­mak­suina. Majakkaa pide­tään kansan­talousti­eteen oppikir­jois­sa mallies­imerkkinä julk­ishyödyk­keestä, jota ei oikein ole järkevää rahoit­taa kuin val­tion kas­sas­ta. Majak­ka ei kulu siitä, että joku sitä kat­soo eikä kaikkia, jot­ka majakas­ta hyö­tyvät, saa­da mitenkään mak­sum­iehik­si. Sama kos­kee kaikkea sitä, mitä on tehty väylien ole­mas­saolon hyväk­si. Niin kauan kuin väylille mah­tuu, ylimääräis­es­tä liiken­teestä ei koidu lisäkus­tan­nuk­sia. Osa tavanomais­es­ta kesäli­iken­teestäkin tuot­taa kus­tan­nuk­sia, sil­lä merivalvon­ta tar­joaa laivoille erään­laisia lennon­jo­htopalvelu­ja. Tästä aiheutu­vat kus­tan­nuk­set on perustel­tua veloit­taa niitä aiheuttavilta.
3. Ris­tisub­ven­tio ainakin on väärin.  Jos päädytään siihen, että etelän on osal­lis­tut­ta­va pohjoisen satamien pitämiseen auki talvel­la, täysi perus­tee­ton­ta on pan­na mak­sum­iehek­si se osa liiken­teestä, joka ei jään­mur­ta­jien avus­tus­ta tarvitse, siis ennen kaikkea kesäliikenne.
 4. Siitä on lähdet­tävä, että tähän on tul­tu. Nykyjär­jestelmä ei ole järkevä, jään­mur­tamisen sub­ven­toimista ei voi pois­taa kovinkaan nopeasti aiheut­ta­mat­ta suur­ta taloudel­lista tuhoa.

Jälkikä­teen voidaan pitää tyh­mänä alue­poli­ti­ikkana Pohjois-Suomen tukemista logis­ti­ikas­ta piit­taa­mat­toma­l­la raskaan teol­lisu­u­den poli­it­tise­na sijoit­tamise­na. Tyh­mänä sik­si, että saman sum­man antamien yleis­tuke­na työ­paikoille pienem­pi­en työ­nan­ta­ja­mak­su­jen muo­dos­sa oli aut­tanut Pohjois-Suomea enem­män ja tur­val­lisem­min joskin vähem­män näyt­tävästi. Täl­laisen alue­poli­ti­ikan ääri­ta­paus olisi keskelle kor­pea sijoitet­tu robot­ti, joka ei työl­listä ketään, mut­ta tuot­taa hirveästi logis­tisia kus­tan­nuk­sia, jot­ka val­tio mak­sat­taa muul­la teol­lisu­udel­la. Tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen myötä suur­te­ol­lisu­us muis­tut­taa yhä enem­män täl­laista robot­tia. Lisäk­si suurten yksiköi­den kaut­ta työl­listämiseen liit­tyy riske­jä, mikä Kemi­jär­ven sel­l­un tapauk­ses­sa havaittiin.

Tässä nyt kuitenkin ollaan, eikä noi­ta tehtai­ta voi ker­ta­laak­ista tap­paa. Olen antanut itsel­leni ker­toa, että rahtiku­lut lop­putalves­ta viisinker­tais­tu­isi­vat ilman sub­ven­tio­ta. Toisin kuin nuo majakat, nämä ovat ihan oikei­ta kulu­ja, jot­ka riip­pu­vat siitä, kuin­ka paljon hinat­tavia laivo­ja on. Jään mur­tamisen tukea voisi kuitenkin vähen­tää, jot­ta yri­tys­ten kan­nat­taisi vähän opti­moi­da logis­ti­ikkaansa. On aivan tolku­ton­ta pitää mak­su­ja kesät tal­vet täs­mälleen samoina. Vähän voisi jään särkemis­es­tä laskuttaa.

5. Tuen asteit­tainen pienen­tämi­nen.  Jään­mur­tamisen sub­ven­tio­ta kan­nat­taisi pienen­tää asteit­tain ja etsiä pohjoisen tukemiselle mui­ta muo­to­ja. Jos tukea pienen­net­täisi­in asteit­tain ja eri­tyis­es­ti jos sitä siir­ret­täisi­in pois jään mur­tamis­es­ta johonkin muuhun tukeen, yri­tyk­set hoitaisi­vat sulan veden aikana niin suuren osan kul­je­tuk­sista kuin voisi­vat ja työl­listäi­sivät talvel­la nyky­istä enem­män VR:ää. Sata­mat pysy­i­sivät auki ja niis­sä kävisi lähin­nä suuria parhaan jää­mak­su­lu­okan aluk­sia. Kansan­taloudel­liset kus­tan­nuk­set aleni­si­vat. Nyt meil­lä on tilanne, jos­sa kan­nat­taa aiheut­taa sadan­tuhan­nen euron kus­tan­nuk­set val­ti­olle, jot­ta saisi kymme­nen tuhan­nen euron säästön itselleen.

Jos yri­tys­talousih­miset pitävät kiin­ni hul­lunkuri­sista pääo­man tuot­to­tavoit­teis­taan sen sijaan, että mak­si­moisi­vat euromääräistä voit­toa, hei­dän pään­särkyn­sä voisi paran­taa nim­imerk­ki Sarin esit­tämäl­lä logistiikkayhtiöllä.

Jos sub­ven­tioi­ta ei tarvit­sisi piilotel­la, paljon voitet­taisi­in sil­lä, jos jään­mur­tamisen tuki pois­tet­taisi­in kokon­aan ja säästyneet noin 60 miljoon­aa jaet­taisi­in tues­ta nyt hyö­tyneille rahana. Ne voisi­vat jatkaa kuten tähän asti ja mak­saa korkeam­mat jään­mur­to­laskut saa­mas­taan tues­ta tai ne voisi­vat tehdä rahal­la jotain järkevämpää.

On tietysti eri­ty­istapauk­sia , kuten Vaasan ja Uuma­jan välil­lä kulke­va laut­ta,  joka varaa itselleen yhden jään­mur­ta­jan vetämään itseään edes takaisin. Tuki matkus­ta­jaa kohden on niin suuri, että melkein mikä muu tapa tahansa siirtää matkus­ta­jia Merenkurkun toiselle puolelle olisi kannattavampi.