Työttömyys ja alhainen koulutus

Kir­jas­saan Tri­umph of the City Edward Glaeser kir­joit­taa, että slum­mit ovat myön­teinen ilmiö, sil­lä on hyvä, että maaseudun köy­hät muut­ta­vat kaupunkei­hin eivätkä jää maaseudulle. Slum­meista voidaan koho­ta ylöspäin ja monin on kohon­nutkin. Kur­jal­la maaseudul­la ei ole mitään mahdollisuuksia.

En ole ihan var­ma, että slum­mit ovat paras vai­h­toe­hto, vaik­ka jäämi­nen maaseudulle odot­ta­maan nälkäkuole­maa onkin vielä huonom­pi. Niin kuin joku sanoi, että kun pitää vali­ta stal­in­is­min ja fasis­min väliltä, liian moni valitsee.

Glae­serin teesi tuli mieleeni, kun luin maanan­tai Hesarista artikke­lia ”ongel­malähiöi­den” koulu­tus­ta­sos­ta, ulko­maalaisväestöstä ja työt­tömyy­destä.  Kun kolmi­u­lot­teista näyt­töä vas­ta kehitel­lään, piirsin kuvaan vain kak­si näistä, koulu­tus­ta­son ja työt­tömyy­den. Ulko­maalaisväestön mukaan­ot­to olisi vain vahvis­tanut väitettäni.

Koulu­tus­ta­sol­la mitat­tuna ongel­mallisim­mat lähiöt löy­tyvät Helsingistä. Niis­sä on kuitenkin joukon matal­in työt­tömyys. Toisek­si matal­im­mat kak­si löy­tyvät Turus­ta ja korkeim­mat kak­si työt­tömyysaluet­ta Kotkasta.

Koulute­tun väestön on ylivoimais­es­ti hel­poin­ta löytää koulu­tus­taan vas­taavaa työtä suurista kaupungeista, mut­ta helpom­paa työn löy­tymi­nen on myös vähän koulute­tu­ille ja maahanmuuttajille.

= = = =

Kos­ka olen enti­nen tilas­toti­eteil­i­jä, on pakko sanoa, että yllä ole­va ei täytä mitään tieteel­lisen tutkimuk­sen vaa­timuk­sia, mut­ta onpa­han vain mie­lenki­in­toinen kuva.