Vancouverin tapa rakentaa pilvenpiirtäjiä

Van­cou­verin alakaupun­ki oli täyn­nä pil­ven­pi­irtäjiä, mut­ta sen lisäk­si korkei­ta tor­ni­talo­ja oli vähän joka puolel­la. Devel­ope­rien aloit­teel­lisu­us suh­teessa jär­jestelmäl­liseen kaupunkisu­un­nit­telu­un näkyi erään­laise­na sekavuute­na, mut­ta ei lop­putu­losta nyt ainakaan tyl­säk­si voin­ut sanoa.

Pil­ven­pi­irtäjät oli­vat hoikem­pia kuin ovat muual­la. Tämä paikalli­nen erikoisu­us selit­tyi sil­lä, että pelas­tusvi­ra­nomaiset hyväksyvät pienem­mät por­taat. Näistä normeista olisin halun­nut kuul­la enem­män, mut­ta sähkö­posti ja inter­net toki toimi­vat. Omas­sa hotel­lis­samme (vain 18 ker­rosta) palo­por­taat oli­vat jyrkät ja kapeat. Fly­ygeliä ei taitaisi saa­da ylös, mut­ta poti­las saadaan paareil­la alas, jos kan­ta­jil­la on ruista ranteessaan. Sain sen käsi­tyk­sen, että Van­cou­veris­sa hyväksytään, että por­taat vai­h­ta­vat suun­taa yhden ker­roksen sisäl­lä, kun muul­la koko ker­rosväli pitää men­nä yhteen suun­taan, jol­loin por­taikon vaa­ti­ma poikkip­in­ta-ala melkein puolit­tuu. Vaikea uskoa, että se olisi täl­lais­es­ta kiinni.

Tor­ni­taloko­rt­telei­ta reunus­ti­vat kadun­vart­ta pitkin kak­sik­er­roksiset liik­er­aken­nuk­set tai kolmik­er­roksiset town­houset. nämä näkyivät näkyi kadulle. Korkeat tor­nit oli­vat näi­den takana tai osit­tain pääl­lä. Niitä ei kadul­ta näh­nyt ellei erik­seen kurk­istanut ylös. Hui­jaus onnis­tui täy­del­lis­es­ti. Eihän Helsin­gin Alek­sil­lakaan huo­maa, että raken­nuk­sia on korotet­tu, ellei osaa erik­seen kat­soa. Kadut pysyivät val­oisi­na, kos­ka tor­nit oli­vat hoikkia ja niiden välis­sä oli riit­tävästä tyhjää.

Katu­maise­mas­sa tor­ni­talot eivät häirin­neet, mut­ta kaupun­gin siluet­ti­in niil­lä tietysti oli shokeer­aa­va vaiku­tus. Katu­maise­ma oli ihmisen mit­takaavas­sa ja vai­htel­e­vat. Pil­ven­pi­irtäjien monot­o­ni­nen seinä tek­isi siitä ankean.

Mata­lampi­en talo­jen toim­imi­nen pil­ven­pi­irtäjien jalus­toina tuot­taa toisenkin merkit­tävän hyö­dyn. Ne estävät pil­ven­pi­irtäjän aiheut­tamien tuul­ten pääsemisen jalankulk­i­joiden tasolle.