Urban amenities

Opin matkalla kokon­aan uuden englan­ninkielisen sanan, ameni­ty, jolle sanakir­ja antaa kak­si huonoa kään­nöstä, palvelu ja mukavu­us. Isän­tämme puhui­v­at paljon näistä ameniteistä keskeisenä osana urbaa­nia strate­giaa. Käsit­teistöön kuu­lui­v­at pois­tot, muu vapaa tila, ylimääräi­nen kauneus, palve­lut ja jopa sosi­aa­li­nen asum­i­nen. Nämä kaupunkimukavu­udet ovat jotain sel­l­aista, jota nuoret lap­siper­heet löytävät Kallios­ta, mut­ta jota ei löy­dy lähiöistä.

Isän­tämme puo­lus­ti­vat korkeaa rak­en­tamista vain sil­loin, kun se tapah­tuu lähel­lä kaupunkimukavuuk­sia. Espoolais­ten kan­nat­taisi kut­sua kaveri kuul­tavak­si ennen kuin päät­tävät lop­ullis­es­ti Keilaniemen torneista. Ei ole hyvä, jos asuin­paikan paras puoli on, että sieltä pääsee hel­posti pois.

Kaavoitus on kaupankäyntiä

Van­cou­veris­sa devel­oper­it tekevät paljon siitä, mitä me teemme  kaupunkisu­un­nit­telus­sa. Kaupunkisu­un­nit­telu antaa vain raken­nu­soikeu­den ja devel­oper­it tekee lop­ut. Raken­nu­soikeu­den hin­tana on, että gryn­deri tekee tarpeel­lisen määrän noi­ta kaupunkimukavuuk­sia. Mitä enem­män mukavuuk­sia, sitä enem­män raken­nu­soikeut­ta. Vähän parem­pi puis­to ja taas pari ker­rosta lisää. Syn­tyy win-win-win tilanne, kun gryn­deri saa raken­nu­soikeut­ta, kaupun­ki saa yhteistä hyvää ja kun tuo yhteinen hyvä suun­nataan kyseiselle alueelle, jol­loin gryn­deri saa asun­noista parem­man hinnan.

Tämä kau­pankäyn­ti pani miet­timään mei­dän toim­intat­apo­jamme. Me ulos­mit­taamme kaavoitushyö­tyä, mut­ta vain muis­taak­seni 40 % hyödys­tä. Lop­pu lahjoite­taan ton­tin omis­ta­jalle. Van­cou­ver­i­lainen kau­pankäyn­ti taitaa leika­ta kaavoitushyö­tyä tehokkaam­min. Tuon kaavoitushyö­dyn tulo­jen kohdis­t­a­mi­nen kyseiselle alueelle on hyvä asia sekin. Mut­ta vai­h­tokaup­pa on kau­pankäyntinä tehot­tomampi kuin rahat­alous. Peri­aat­teessa kaavoitushyö­dyn rahas­t­a­mi­nen rahana ja rahan käyt­tö parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la tuot­taa parem­man lop­putu­lok­sen. Sen sijaan kohden­t­a­mi­nen juuri kyseisen alueen paran­tamiseen on järkevää pelkästään sik­si, että gryn­derin kan­nat­taa mak­saa kaavoituk­ses­ta sil­loin enemmän.

Nämä devel­oper­it ovat kyl­lä toimis­saan ket­terämpiä. Kävimme kat­so­mas­sa suur­ta kom­plek­sia, jon­ka alak­er­ras­sa oli suuri ostoskeskus ja yläk­er­rat oli­vat yliopis­ton tilo­ja. Nerokas ratkaisu. Mitenkän­hän meil­lä julki­nen sek­tori saisi juos­tuk­si kasaan tuol­laisen sopimuksen?

Edelleen olen sitä mieltä, että Kru­unuvuoren ran­nas­ta tulisi tehdä taseyk­sikkö, jol­la kaupun­ki siirtäisi maao­maisu­u­den alueel­la ja joka toteut­taisi alueen ratikkasil­toi­neen, rahoit­taisi sen ensik­si lainal­la ja mak­saisi lainat pois maan myyn­nistä ja vuokraamis­es­ta saamil­laan tuloil­la. Kaavoitushyödyt ja toteut­tamisen kus­tan­nuk­set tulee saa­da lähem­mäs toisiaan.