Suomessa on vaikea keskustella kaupunkirakenteesta, koska kielestämme puuttuvat vastineet molemmille keskeisille englanninkielisille käsitteille.
Urban sprawl. Google kääntää sen yhdyskuntarakenteen hajautumiseksi, vaikka sen pitäisi koskea vain tätä hajautumisen aiheuttajaa, eikä koko yhdyskuntarakennetta: Siis kaupunkien ulkopuolelle syntyvää omakotimattoa tai myös kerrostalolähiöitä, jotka ovat kaupunkirakenteen ulkopuolella. Termillä tarkoitetaan jotain, jota voisi kuvailla kaupunkien pursuamiseksi ulos kaupungista.
Downtown Kyse on oikeasta kaupungista, ruutukaavasta ja kerrostaloista. Helsinkiläisenä vastineena on kantakaupunki, mutta se on ihan väärin, koska kantakaupunki tarkoittaa sitä osaa Helsingistä, joka oli olemassa ennen vuoden 1946 kuntaliitosta. Tähän kuuluu siis esimerkiksi Ruskeasuo, josta aika harva käyttäisi nimitystä downtown. Seuraavassa puhun asumista alueella, jota anglosaksisessa maailmassa luonnehdittaisiin nimellä downtown, Helsingissä käytän yksinkertaisesti termiä kaupunkiasuminen.
Helsingissä kaupunkiasumisen suosio lapsiperheiden parissa on kasvanut nopeasti ja yllättäen. Ainakin päivähoidon se on yllättänyt. Sama on toistunut vähän kaikkialla ja täällä Vancouverissa erityisesti.
Suosio ei pääse täydellä painollaan näkyviin asujien määrässä, koska halukkaita kaupunkiasujia on paljon enemmän kuin kaupunkiasuntoja on tarjolla. Suosio näkyy hinnoissa. Kaupunkiasumisen hinnat ovat nousseet selvästi suhteessa lähiöiden hintoihin.
Helsingissä yhä useampi nuori jättää hankkimatta ajokortin. Tätä voi selittää ajokortin kohonneella hinnalla, mutta sama ilmiö on myös Göteborgissa. Mikä ihmeellisintä, myös Vancouverissa nuoret jättävät ajokortin hankkimatta, koska mihin he sitä tarvitsisivat. Pohjois-Amerikassa!
Yksi selitys kaupunkiasumisen suosioon on kulutusrakenteen muuttuminen elintason noustessa palvelukeskeisemmäksi. Tavaroita voi hankkia missä vain, mutta palvelujen kuluttaminen laaja-alaisemmin on mahdollista vain kaupungeissa.