Kaupunkiasumisen uusi tuleminen

Suomes­sa on vaikea keskustel­la kaupunki­rak­en­teesta, kos­ka kielestämme puut­tuvat vasti­neet molem­mille keskeisille englan­ninkielisille käsitteille.

Urban sprawl. Google kään­tää sen yhdyskun­tarak­en­teen hajau­tu­misek­si, vaik­ka sen pitäisi koskea vain tätä hajau­tu­misen aiheut­ta­jaa, eikä koko yhdyskun­taraken­net­ta: Siis kaupunkien ulkop­uolelle syn­tyvää omako­ti­mat­toa tai myös ker­rostalolähiöitä, jot­ka ovat kaupunki­rak­en­teen ulkop­uolel­la. Ter­mil­lä tarkoite­taan jotain, jota voisi kuvail­la kaupunkien pur­suamisek­si ulos kaupungista.

Down­town Kyse on oikeas­ta kaupungista, ruu­tukaavas­ta ja ker­rostaloista. Helsinkiläisenä vasti­neena on kan­takaupun­ki, mut­ta se on ihan väärin, kos­ka kan­takaupun­ki tarkoit­taa sitä osaa Helsingistä, joka oli ole­mas­sa ennen vuo­den 1946 kun­tali­itos­ta. Tähän kuu­luu siis esimerkik­si Ruskea­suo, jos­ta aika har­va käyt­täisi nim­i­tys­tä down­town. Seu­raavas­sa puhun asum­ista alueel­la, jota anglosak­sises­sa maail­mas­sa luon­nehdit­taisi­in nimel­lä down­town, Helsingis­sä käytän yksinker­tais­es­ti ter­miä kaupunkiasuminen.

Helsingis­sä kaupunki­a­sumisen suo­sio lap­siper­hei­den paris­sa on kas­vanut nopeasti ja yllät­täen. Ainakin päivähoidon se on yllät­tänyt. Sama on tois­tunut vähän kaikkial­la ja tääl­lä Van­cou­veris­sa erityisesti.
Suo­sio ei pääse täy­del­lä pain­ol­laan näkyvi­in asu­jien määrässä, kos­ka halukkai­ta kaupunki­a­su­jia on paljon enem­män kuin kaupunki­a­sun­to­ja on tar­jol­la. Suo­sio näkyy hin­nois­sa. Kaupunki­a­sumisen hin­nat ovat nousseet selvästi suh­teessa lähiöi­den hintoihin.

Helsingis­sä yhä use­ampi nuori jät­tää han­kki­mat­ta ajoko­rtin. Tätä voi selit­tää ajoko­rtin kohon­neel­la hin­nal­la, mut­ta sama ilmiö on myös Göte­bor­gis­sa. Mikä ihmeel­lis­in­tä, myös Van­cou­veris­sa nuoret jät­tävät ajoko­rtin han­kki­mat­ta, kos­ka mihin he sitä tarvit­si­si­vat. Pohjois-Amerikassa!

Yksi seli­tys kaupunki­a­sumisen suo­sioon on kulu­tus­rak­en­teen muut­tumi­nen elin­ta­son noustes­sa palvelukeskeisem­mäk­si. Tavaroi­ta voi han­kkia mis­sä vain, mut­ta palvelu­jen kulut­ta­mi­nen laa­ja-alaisem­min on mah­dol­lista vain kaupungeissa.

55 vastausta artikkeliin “Kaupunkiasumisen uusi tuleminen”

  1. Kan­takaupun­ki ei ole mikään yksikäsit­teinen käsite. Wikipedi­an mukaan: “Melko usein kan­takaupungik­si ymmär­retään se alue kaupungista, jota raitio­vaunut palvel­e­vat. Toinen yleinen käsi­tys kan­takaupungista on ns. kivikaupun­ki tai kort­te­likaupun­ki, eli se alue kaupungista, jos­sa talot on raken­net­tu umpiko­rt­te­limais­es­ti, tiivi­isti kiin­ni toisi­in­sa. Kol­mas vai­h­toe­hto on määritel­lä kan­takaupun­ki sik­si alueek­si, johon esikaupunkei­hin johta­vat moot­tori­ti­et päät­tyvät.” Itse miel­län kan­takaupunkin kort­te­likaupunkik­si. Olisiko tämä määritelmä lähim­pänä dow­town­in merkitystä?

    1. Alun­perin kan­takaupun­ki tuli Helsin­gin käsit­teistöön vuon­na 1946, kun Helsinki­in liitet­ti­in paljon aluei­ta, Huopalah­den kun­ta kokon­aan, Kulosaari ja suuria osia Helsin­gin maalaiskun­nas­ta. Sil­loin Helsin­ki jakau­tuii kan­takaupungik­si ja liitosalueiksi.
      Sit­tem­min his­to­ri­aa tun­tem­at­tomat ovat alka­neet muo­dostaa sanas­ta omia mieliku­vi­aan ja koko ter­min merk­i­tys on alka­nut muuttua.

  2. Vuosi­mallin 2011 yo:n lukio­englan­nin oppikir­jan sanas­tossa “down­town” suomen­net­ti­in (kaupunki-)keskustaksi. Sehän kyl­lä viit­taa myös mainit­se­maasi kaupunki­maiseen asumiseen, englan­ninkielessä sub­stan­ti­ive­ja käytet­täään vähän hassusti.

    “Urban sprawl” ei tai­da olla niin selkeästi määritel­ty ter­mi, että se tarkoit­taisi yksi­no­maan jotain tiet­tyä sanaa. 

    Englan­ninkielisen wikiar­tikke­lin suomenkielisen vasti­neen otsikko on “kaupunki­rak­en­teen hajoami­nen (hajau­tu­mi­nen)”, mikä tarkoit­taa melko yksi-yhteen juurikin omakotilähiö­mat­to­ja ja muu­ta vas­taav­vaa kaupunki­rak­en­tamista joka rikkoo per­in­teisen kaupunkirakenteen…errm. Niin. 

    Samaa sanaa käytet­ti­in myös maanti­eteen koulutunneilla.

    Yleisem­min ottaen en suosit­telisi käyt­tämään Google trans­latea yhtään mihinkään vaa­ti­vam­paan englan­ti-suo­mi ‑kään­nöstyöhön saati perus­teek­si väit­teelle “suomenkielisiä ter­me­jä ei ole ole­mas­sa”. Se käy seli­tyk­sek­si ain­oas­taan viit­seliäisyy­den puutteelle.

    1. Yleisem­min ottaen en suosit­telisi käyt­tämään Google trans­latea yhtään mihinkään vaa­ti­vam­paan englan­ti-suo­mi ‑kään­nöstyöhön saati perus­teek­si väit­teelle “suomenkielisiä ter­me­jä ei ole ole­mas­sa”. Se käy seli­tyk­sek­si ain­oas­taan viit­seliäisyy­den puutteelle.

      Olen kyl­lä tosis­sani. Vaki­in­tunut­ta suomenkielistä ter­miä ei ole ole­mas­sa. Kun ilmiölle ei ole nimeä, sitä ei osa­ta käsitel­lä ja se jää vähem­mälle huomiolle.
      Seu­raavak­si, jos ehdin, aion käsitel­lä ter­miä “urban ameni­ty”, jos­ta tääl­lä påuhutaan paljon urban­is­min strate­gias­ta puhutaes­sa, jota en ole kuul­lut ennen ja jota kukaan ei osaa kään­tää Suomek­si, kos­ka koko asian merk­i­tys­tä ei ole oivallettu.

  3. Yleen­sä tämä tiivistämi­nen ja smarth growth johtaa asun­to­jen hin­to­jen voimakkaaseen kohoamiseen. Ja kuten aiem­min toises­sa yhtey­dessä totesin, ihmis­ten keskimääräi­nen elinikä tup­paa näis­sä tiivi­is­sä ympäristöis­sä ole­maan lyhyem­pi kuin esikaupunkialueil­la. Sama näkyy myös Helsin­gin seudul­la, espoolainen ja van­taalainen elää pidem­pään kuin Helsin­gin kan­takaupungis­sa asu­va. Lie­nee eri­lainen lifestyle, siinä ei yksin pyöräi­ly auta.

  4. Lai­tan näin kiireessä lyhyesti kun en kerk­iä kun­nol­la lähteistää mut­ta heitän tähän väli­in nopeasti erään aspek­tin mitä oma­l­la kulut­ta­jakult­tuurin tutkimusalal­lani on huo­mat­tu liit­tyvän kaupunkien nousu­un: mobi­ilite­knolo­giat ja Internet. 

    Inter­net avaa kaupunke­ja ihan eri taval­la, kun tieto siitä että “mis­sä mitäkin tapah­tuu” kul­kee paljon nopeam­min ja ehkä demokraat­tisem­minkin. Nav­igoin­ti niin fyysiessä kuin kaupun­gin hah­mot­tamis­mielessä muut­tuu helpom­mak­si ja jopa nautin­nol­lisem­mak­si. Kaupungista saa enem­män irti ja sen voi ikäänkuin ottaa hal­tu­un halu­a­mal­laan tavalla. 

    Täl­lä on myös merkit­tävää kansan­taloudel­lista merk­i­tys­tä, kos­ka tehokkaat markki­nathan tarvit­se­vat polt­toaineek­seen infor­maa­tio­ta. Selit­tää tuo­ta palve­lu­talous­näkökul­maa myös. Enää ei olla Hesarin varas­sa että minne on auen­nut muka­va kup­pi­la tai pätevä hieroja.

  5. Alun­perin Down­town takoiti eteläistä Man­hat­ta­nia. Tässä onte Wikipediasta.

    Down­town is a term pri­mar­i­ly used in North Amer­i­ca by Eng­lish speak­ers to refer to a city’s core (or cen­ter) or cen­tral busi­ness dis­trict (usu­al­ly in a geo­graph­i­cal, com­mer­cial, and com­mu­ni­ty sense).

    The term is thought to have been coined in New York City, where it was in use by the 1830s to refer to the orig­i­nal town at the south­ern tip of the island of Manhattan.[1] As the town of New York grew into a city, the only direc­tion it could grow on the island was toward the north, pro­ceed­ing upriv­er from the orig­i­nal set­tle­ment (the “up” and “down” ter­mi­nol­o­gy in turn came from the cus­tom­ary map design in which up was north and down was south).[1] Thus, any­thing north of the orig­i­nal town became known as “uptown” (Upper Man­hat­tan), while the orig­i­nal town (which was also New York’s only major cen­ter of busi­ness at the time) became known as “down­town” (Low­er Manhattan).[1]

    Dur­ing the late 19th cen­tu­ry, the term was grad­u­al­ly adopt­ed by cities across the Unit­ed States and Cana­da to refer to the his­tor­i­cal core of the city (which was most often the same as the com­mer­cial heart of the city).[2] Notably, it was not includ­ed in dic­tio­nar­ies as late as the 1880s.[3] But by the ear­ly 1900s, down­town was clear­ly estab­lished as the prop­er term in Amer­i­can Eng­lish for a city’s cen­tral busi­ness district.[3]

  6. Saatan hie­man jankut­taa tuos­ta Van­cou­verin aiheesta, mut­ta onko mah­dol­lista että Helsin­gin alueen päivähoitoa ei ole yllät­tänyt lap­siper­hei­den suo­sio “kan­takaupunkialueel­la”, vaan kyseistä toim­intaa kohden suun­natut sub­ven­tiot (leg­en­da sanoo, että lap­siper­heen on huo­mat­tavasti helpom­pi esimerkik­si saa­da kaupun­gin vuokra-asun­to) jot­ka kohdis­tu­vat nimeno­maan asumiseen?

    Pien­ten asun­to­jen ali­tar­jon­ta ja suurem­pi­en asun­to­jen (ns. per­hea­sun­not) yli­tar­jon­ta — esimerkik­si use­at “hal­vat” hitas-per­hea­sun­not ammot­ta­vat tyhjyyt­tään kun pienem­mät asun­not viedään käsistä saat­taisi olla asia tässä aiheessa?

    Helsingis­sä var­masti kaupunki­a­sun­to­jen hin­nat ovat nousseet. Etenkin pienem­pi­en kaupunki­a­sun­to­jen. Onko Soin­in­vaar­al­la tar­jo­ta syytä siihen, mik­si isom­mat esimerkik­si hitas-tue­tut per­hea­sun­not silti odot­tel­e­vat osta­jaansa? Jos nämä asun­not täyt­ty­i­sivät, päiväkodit yllät­ty­i­sivät var­masti toistamiseen.

  7. Kulosaa­reen ja Kau­ni­aisi­in jne pak­eni parem­pi väki kun val­tu­us­toi­hin rupe­si tule­maan uuden kun­nal­lis­lain, ts. raa­timies­val­lan sivu­un­heiton jäl­keen palkkatyöläis­ten edus­ta­jia. Ne pak­eni­vat ns. kun­nal­lis­sosial­is­mia. Näistähän eivät tit­telinar­sis­tit mtään tiedä. Panen­pa­han vain jonkun lauseen nykyahdigos­ta, jota voisi pae­ta Kiu­ruvedelle. Pait­si että lehmää ja sikaa ei saa pitää eikä kalo­ja myy­dä. Mut­ta onhan siel­läkin kai se Luukku ja Lidl ? Ja WWH. Sinne.

    Sijoi­tusasun­noista, vuokralle pan­tavista, kil­pail­laan. Draghi pani asi­aan lisää vauh­tia (2.5.)pudottamalla korkoa entis­es­tään. Retori­ik­ka lupaa mata­laa ja nol­laista korkoa vuosik­si eteen­päin. Mik­si se kovasti nous­sikaan kun pre-2008 oli rahan tul­ve­htimisen aikakaut­ta ja kun katas­trofista pelas­taudut­ti­in pane­mal­la keskus­pank­ki-hihaässä peli­in. Se tuli poisvetäy­tyvän ja delever­a­gen, hai­h­tu­van pankki­ra­han sijaan. 

    Rahaa siis on mut­ta korkoa ei juurikaan. Vuokrat ovat vapaat ja raken­nuskiel­to pääl­lä. Vuo­sivuokran suhde / nyt ostet­ta­van sijoi­tusasun­non hin­taan, on se mikä ohjaa sijoit­ta­jia ja suhde on yhäkin kan­nus­ta­va. Ja pysyy sil­lä osoit­ta­jaa, vuokraa, voi nostaa.

    Tämä kil­pailu vuokralaisil­ta tiris­tet­tävistä tuo­toista suh­teessa sijoi­tusasun­non hin­taan antaa pros­entin, jon­ka olisi pysyt­tävä noin neljässä, 4 %. Asun­non arvon­nousuakin olisi yhä luvas­sa. Samas­ta yhtälöstä joutuu laske­maan myös omaper­he asun­ton­sa hin­nan. Sen superko­rkeus tulee viime kädessä siis sijoil­ta­jil­ta, jot­ka kil­van osta­vat sijoi­tusasun­to­ja ja hin­ta­jo­hta­ji­na pakot­ta­vat omis­tusasu­jille saman rahamies-havit­teli­jan hin­tata­son. Hän­hän vyöryt­tää sen sit­ten vuokralaiselle. 

    Piis­pat kansane­dus­ta­jat talousti­eteen asiantun­ti­jat kisaa­vat kaik­ki näil­lä markki­noil­la. Jos meil­lä ale­mar­ketih­misil­lä onkin joku­sia bangladeshi­laisia työmyyriä ompele­mas­sa itsellemme, niin oma­l­la ylälu­okallamme on lisäk­si omia vuokralaisi­aan kan­ta­mas­sa työ­palkko­jaan vuok­ri­na parem­milleen. Keikahti­pa Ara­va pääl­len­sä tääl­lä Lottolassa !

    Amerikas­sa muuten Fan­nie ja Fred­die (sikäläiset Ara­vat) eivät anna globaal­isti kuu­luisia takui­ta kuin kohtu­uhin­taisille koti­taloille. Se on yhtä kuin vuokrasään­nöste­ly. Sel­l­ainen on kaikkial­la kaupunkien ja maakun­tien erimuodoin toteut­ta­m­i­na ja sit­ten täl­laisi­na takauksi­na kuten jenkeis­sä, mitkä pitävät asumisen kulut tolkullisi­na. Suo­mi on ain­ut­laa­tu­inen vuokralais­ten vapaas­sa ahdis­tamises­sa. Ja ylpeä siitä ! Kuule iso­kenkäisiä. Ylvästelevät vielä.

    Joo. Kun näistä ei selvää saa kuitenkaan, niin lataan vielä lisää selit­tämätön­tä. Nimit­täin kun Nordea arvopa­peri­s­taa asun­to­lainan Var­maan — ja saa mak­suk­si Var­man eläk­er­a­haa ja Var­ma sijoituk­sek­si asun­to­jo­hdan­naisen arvopa­perin, niin OK. Täl­lä rahal­la Nordea lain­ot­taa asun­nos­ta seu­raa­van kau­pan ‑vähän nousseel­la hin­nal­la- ja arvopa­peri­s­taa sen sinne Var­maan, niin käypä somasti : Var­man arvopa­pe­ri­omaisu­us kas­vaa ja sen kyky muka vas­ta­ta eläkkeistä para­nee, samaa tah­tia kuin asun­to­jen hin­nat Suomes­sa nousevat ! 

    Joku­sia enem­piä lau­sei­ta asian selkoavaami­nen vaatisi. Finanssi­laitostekni­ik­ka, rahavir­to­jen kulkemiset eestakaisin ja vapaa vuokrakiskon­ta, rahan run­saus, olema­ton korko­ta­so ja fak­ti­nen rak­en­tamis­sulku ‑asun­top­u­lan ylläpi­to- ovat pre­mis­se­jä syn­tyneelle asum­is­ra­has­tuk­selle. Ja tilanne jatkuu, pre­mis­sit eivät ole muut­tumas­sa. Uskoisin kyl­lä umpiku­jan jo häämöt­tävän, mut­ta se ehkä näkyy ihan vain taval­lise­na köy­htymisenä. Yllä vih­jatut mekanis­mit ja tarkoi­tus­perät jäävät pal­jas­ta­mat­ta. –Ja jotkut siis saa­vat nämä vuokrat­u­lot. Mon­en heistä tun­netkin kuvale­hdis­tä ja hei­dän kade­hdit­ta­van monipuoli­sista elämän­valin­nois­taan. Juk­ka Sjöstedt

  8. Suomes­sa on vaikea keskustel­la kaupunki­rak­en­teesta, kos­ka kielestämme puut­tuvat vasti­neet molem­mille keskeisille englan­ninkielisille käsitteille.

    Urban sprawl

    City­tur­suami­nen?
    Kylärönsyily?
    Metrop­ullis (vrt. Metropolis)?

  9. Mik­sei voidä käyt­tää ter­me­jä ydinkeskus­ta, jne.? Mik­si pitää väk­isin suo­men­taa ter­mi jok­sikin, mitä se ei ole?

    Google kään­tää

    Niin, tässähän se ongel­ma onkin. Se, että Googlen konekään­nös­palvelu, joka perus­tunee amatöörien toim­intaan, saa yleis­es­ti joten kuten tek­stiä kään­net­tyä siten, että sen perus­merk­i­tys jol­lain taval­la välit­tyy, ei suinkaan tarkoi­ta sitä, että se kään­täisi yksit­täisiä ter­me­jä ammat­ti­taitois­es­ti tai edes oikein.
    Mitä sanoo sanakir­ja? Tai termitietopankki?

  10. ‘Down­town’ vas­taa ajatuk­sel­lis­es­ti suomenkie­len ‘keskus­taa’ tai jois­sakin tapauk­sis­sa ‘ydinkeskus­taa’. Se on kus­sakin isos­sa kaupungis­sa his­to­ri­al­lis­es­ti van­hin ja vaki­in­tunein palvelu­jen alue, johon on “totut­tu” useim­miten men­emään, kun etsitään julk­isia palvelu­ja tai vapaa-ajan säpinää. Min­ulle ainakin tämä on itses­tään selvä määrittely.

  11. Komp­paan Osmoa siinä, että jos ja kun vaki­in­tunut­ta suomenkielistä ter­miä ei ole ole­mas­sa, niin ilmiötä ei ikään kuin olisi ole­mas­sa, sitä ei osa­ta käsitel­lä ja se jää vähem­mälle huomi­olle. Jos paras suomen­nos urban sprawl ‑käsit­teelle olisi nur­mi­järveistymi­nen, niin olisiko se ehkä vähän onneton­ta. Tosin se olisi varsin kuvaa­va nim­i­tys ilmiölle. 

    Yleiskielessä ‘kaupunki­rak­en­teen hajoami­nen’ on oiva vas­tine ‘urban sprawl’ ‑käsit­teelle. Kaupunki­tutkimuk­ses­sa vaki­in­tunut kään­nös on ‘kaupunki­rak­en­teen pirstou­tu­mi­nen’. Viimemainit­tua kään­nöstä käytetään myös viral­li­sis­sa EU-kään­nök­sis­sä. VTT taas on käyt­tänyt ‘urban sprawl’ ter­mistä kään­nöstä ‘kaupunki­rak­en­teen hajautuminen’. 

    http://goo.gl/I5ND0 (VTT:n Kaupunkien ekote­hokku­us­mit­tar­it lop­pu­ra­port­ti 30.11.2012)
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaupunkirakenteen_hajoaminen
    http://en.wikipedia.org/wiki/Urban_sprawl

  12. Olet jälleen ker­ran erit­täin oike­as­sa siinä että kaupunki­a­sumiselle on kysyn­tää ja se kysyn­tä näkyy hin­nois­sa lähiö- tai kehyskun­tien asun­toi­hin ver­rat­tuna. Tästä on myös help­po tehdä johtopäätös että kaupunki­a­sum­i­nen pysyy kalli­ina niin kauan kun kaupunki­a­sun­to­ja on tar­jol­la kysyn­tään näh­den liian vähän. Sit­ten tulee se ikävämpi johtopäätös, entäs ne joil­la ei ole varaa siihen kaupunki­a­sumiseen vaik­ka tah­toa olisi ? Sil­loin vai­h­toe­hto on muut­ta­mi­nen lähiöi­hin tai kehyskun­ti­in huono­jen joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päähän ja hel­posti sen auton han­k­in­ta. Jokainen meistä joutuu asun­toa han­kkies­saan tekemään perus­lasku­toim­i­tuk­set paljonko asum­i­nen mak­saa kuukaudessa ja paljonko liikku­mi­nen mak­saa ja vie aikaa kuukaudessa.

    Nyt onkin sit­ten sen toisen ikäväm­män johtopäätök­sen aika. Mitä tapah­tuu jos kehyskun­tien ja lähiöi­den asukkai­ta rankaistaa lisäämäl­lä liikku­misen kus­tan­nuk­sia “ruuhka­mak­suil­la” ? Jos niitä kaupunki­a­sun­to­ja ei ole edelleenkään kysyn­tää vas­taavaa määrää niin kaupunki­a­su­jienkaan määrä ei mihinkään muu­tu vaan ne ruuhka­mak­sut siir­tyvät 1:1 kaupunki­a­sun­to­jen hin­toi­hin kos­ka nyt kaupunki­a­sun­nos­ta kan­nat­taa mak­saa siis lähiöasunnon+auton+ruuhkamaksujen suu­ru­inen hinta.

    Ain­oa oikea tapa ratkaista ongel­ma olisi kaavoit­taa kysyn­tää vas­taa­va määrä kaupunki­a­sun­to­ja. Oma suosikki­ni olisi siirtää Logis­ti­ikka­toimin­nat Pasi­las­ta kehille tai maan alle ja rak­en­taa Pasi­laan ihan kun­nolli­nen pil­ven­pi­irtäjäkeskus­ta, sel­l­ainen jos­sa olisi suuren mail­man tyyli­in 24 tun­ti­nen kaupun­gin syke.

  13. Her­ra Jean­neret-Gris’n aiheut­ta­ma vahinko euroop­palaiselle ja ennen kaikkea suo­ma­liselle kaupunki­rak­en­teelle on suuri. Hänen oppi­en­sa mukaan Suomes­sakin tehti­in type­r­iä lähiöitä sotien jälkeen. 

    Ter­ve kaupunki­rakenne koos­t­uu itse asi­as­sa kolmes­ta osasta:
    — yleen­sä ruu­tukaavaan raken­netus­ta tiivi­istä keskustasta
    — keskus­taa ympäröivästä toim­i­tilavyöhyk­keestä ja
    — ympäröivästä rivi- tai omakotitaloalueesta.

    Tiivis keskus­ta voidaan usein vielä jakaa kah­teen osaan. Euroop­palais­es­ti kuusik­er­roksiseen kan­takaupunki­in ja sitä ympäröivään vähän mata­lam­paan osaan. Oma lukun­sa on sit­ten todel­la korkea rak­en­t­a­mi­nen, mihin ei Suomes­sa pitäisi olla tarvet­ta. Tont­ti­maa­ta tääl­lä on riit­tävästi. Toki jos joku halu­aa yrit­tää, niin siitä vain.

    Kun kaupungilla on ter­ve rakenne, on taloudel­liset mah­dol­lisu­udet laa­jen­taa keskus­taa. On taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista purkaa toim­i­tilavyöhyk­keen keveästi raken­net­tu­ja talo­ja ja rak­en­taa lisää tiivistä keskus­taa. Myös toim­i­tilavyöhyk­keen laa­jen­e­m­i­nen omakoti- ja riv­i­taloalueille on mahdollista.

    En ymmär­rä, miten ker­rostalolähiöi­den purkami­nen tul­laan toteut­ta­maan? Niis­sä on kuitenkin mon­en ihmisen koko omaisu­us kiin­ni! Joillekkin jää mustapekka käteen, kun 60‑, 70‑, 80‑, 90- ja 00-luku­jen ala-arvois­es­ti kokoon kyhä­tyt ele­ment­tiro­tiskot tule­vat tien­sä päähän.

  14. En kään­täisi “urban sprawlia” Nur­mi­järvi-ilmiök­si, sil­lä kaupunki­rak­en­teen lev­iämi­nen voi yhtä hyvin tapah­tua kaupun­gin rajo­jen sisällä.

    Jos rak­en­t­a­mi­nen kohdis­tuu jo raken­netun alueen tiivistämisen sijaan viher­alueille, on kyseessä “urban sprawl”, oli kun­nan tai kaupun­gin nimi mikä tahansa.

  15. Ongel­ma on lähin­nä se, että meil­lä on tasan yksi kaupun­ki koko maas­sa. Muut ovat lähin­nä kyliä ja suurin osa kirkonkyliä.

    Teräs­runk­ois­t­en tor­ni­talo­jen rak­en­t­a­mi­nen pitäisi saa­da vauhti­in kasvukeskuk­sis­sa ja pien­talo­rak­en­tamises­sa pitäisi suosia kivirakentamista.

    On suo­ras­taan pöyristyt­tävää, että vuon­na 2013 halu­taan Suomeen tuli­tikkukaupungi­nosia, jot­ka koos­t­u­isi­vat puu­taloista ja puus­ta veis­te­ty­istä pienkerrostaloista.

    Mei­dän yhden kaupun­gin ja muu­ta­man läh­es kaupun­gin keskus­toi­hin pitää saa­da korkei­ta teräs­runk­oisia tor­ni­talo­ja nimeno­maan asumiseen. Se toisi neliöhin­taa alaspäin, kos­ka nythän se on käytän­nössä rajoitet­tu nau­ret­taval­la kaavoituksella.

    Pienko­hteis­sa kivi­rak­en­t­a­mi­nen on ener­giate­hokas­ta. Kun sähkökatkon tul­lessa ele­ment­ti­ta­lo jäähtyy jopa 15 tun­nis­sa niin kiv­i­talol­la sama kestää jopa yli 48 tuntia.

    Autot ehdot­tomasti maanalaisi­in varas­toi­hin, jois­sa jär­jeste­lyn hoitaa robot­ti. Lisää tilaa käveli­jöille, pyöräil­i­jöille ja puistoille.

    Me olemme ihan oikeasti “kuses­sa” van­ho­jen ele­ment­ti­talo­jen kanssa. Kor­jausvel­ka on suo­ras­taan tähti­ti­eteelli­nen ja todel­lisu­udessa järkev­in­tä on vain purkaa nämä elementtirotiskot.

    On suo­ras­taan kuvot­tavaa, että vuon­na 2012 rak­en­tamisen taso on niin surkea, että jo ensim­mäisenä käyt­tövuote­na hyvin suures­ta osas­ta uusia talo­ja löy­tyy kos­teusvau­ri­oi­ta ja tulee vesi­vahinko. Esimerkkinä tämä Helsin­gin opiskelija-asuntola.

    Suomes­sa ruu­tukaavas­ta ei ole hyö­tyä, kos­ka meitä on niin vähän ja me sovimme joka tapauk­ses­sa pienelle alueelle, jos me ymmär­rämme rak­en­taa ylöspäin. 

    Varsinkin ker­rostalo­jen kohdal­la on usko­ma­ton­ta, että kaavoite­taan juuri tuo­ta 3–5 ker­roksista ele­ment­ti­taloa. 10 ker­rosta pitäisi olla vähin­tään “perus­lähiön” taloissa.

    Niin ajatelka­a­pa sitä, että jos rak­en­taisimme 10 ker­roksisia “lähiök­er­rostalo­ja” niin sinne lähiöön jäisi enem­män tilaa puis­toille ja harrastuspaikoille. 

    Tätä aja­tusleikkiä voitte har­ras­taa siten, että kat­sotte sitä kuvot­tavaa ele­ment­ti­talo­rykelmää ja pinoat­te ne 3 ker­roksiset talot päällekkäin 9 ker­roksisik­si. Sit­ten ajat­telette miten paljon tilaa säästyykin kaikelle muulle!

    Suo­ma­laisethan otta­vat mukise­mat­ta vas­taan sen mitä isot raken­nut­ta­jat meille rakentavat. 

    Vaik­ka mikään laki ei estä raken­nut­ta­mas­ta omaa taloa, palkkaa­maan arkkite­htiä ja rakennusyhtiötä.

    Mod­u­laarisu­u­den pitäisi olla jo stan­dar­di, kun puhutaan taloy­htiöistä. Itse talon pitäisi olla vain runko, jos­sa on kuu­tioi­ta, joista voi muoka­ta itselleen haluamansa.

    Kiveä, terästä ja korkeammalle!

  16. Kalle:
    Her­ra Jeanneret-Gris’n aiheut­ta­ma vahinko euroop­palaiselle ja ennen kaikkea suo­ma­liselle kaupunki­rak­en­teelle on suuri. Hänen oppi­en­sa mukaan Suomes­sakin tehti­in type­r­iä lähiöitä sotien jälkeen. 

    Ter­ve kaupunki­rakenne koos­t­uu itse asi­as­sa kolmes­ta osasta:
    — yleen­sä ruu­tukaavaan raken­netus­ta tiivi­istä keskustasta
    — keskus­taa ympäröivästä toim­i­tilavyöhyk­keestä ja
    — ympäröivästä rivi- tai omakotitaloalueesta.

    Tiivis keskus­ta voidaan usein vielä jakaa kah­teen osaan. Euroop­palais­es­ti kuusik­er­roksiseen kan­takaupunki­in ja sitä ympäröivään vähän mata­lam­paan osaan. Oma lukun­sa on sit­ten todel­la korkea rak­en­t­a­mi­nen, mihin ei Suomes­sa pitäisi olla tarvet­ta. Tont­ti­maa­ta tääl­lä on riit­tävästi. Toki jos joku halu­aa yrit­tää, niin siitä vain.

    Kun kaupungilla on ter­ve rakenne, on taloudel­liset mah­dol­lisu­udet laa­jen­taa keskus­taa. On taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista purkaa toim­i­tilavyöhyk­keen keveästi raken­net­tu­ja talo­ja ja rak­en­taa lisää tiivistä keskus­taa. Myös toim­i­tilavyöhyk­keen laa­jen­e­m­i­nen omakoti- ja riv­i­taloalueille on mahdollista.

    En ymmär­rä, miten ker­rostalolähiöi­den purkami­nen tul­laan toteut­ta­maan? Niis­sä on kuitenkin mon­en ihmisen koko omaisu­us kiin­ni! Joillekkin jää mustapekka käteen, kun 60‑, 70‑, 80‑, 90- ja 00-luku­jen ala-arvois­es­ti kokoon kyhä­tyt ele­ment­tiro­tiskot tule­vat tien­sä päähän.

    Itse asun 70-luvun lähiössä tääl­lä Kirkkon­um­mel­la. Kaup­paan ker­ras­saan kilo­metrin (15 min­uutin) käve­ly­mat­ka Äänieristys voisi olla parem­pi*; muuten olen tyy­tyväi­nen sekä tila­ratikausi­hin että tekniikkaan.

    * Toisalta: enpä enää kuun­tele kol­men aikaan aamuyöstä Die Kun­st der Fugea täysil­lä. Napu­ritkin elävät perin hil­jaiste elämää; ne muut on put­sat­tu talosta pois.

    Toim­it­lavyöhyk­keen raken­nuk­setr on usein raken­net­tu hyvin tukev­asti. Jätkäsaaren bunkkeri ei ole ain­oa esimerkki.

  17. PaavoJ:
    Saatan hie­man jankut­taa tuos­ta Van­cou­verin aiheesta, mut­ta onko mah­dol­lista että Helsin­gin alueen päivähoitoa ei ole yllät­tänyt lap­siper­hei­den suo­sio “kan­takaupunkialueel­la”, vaan kyseistä toim­intaa kohden suun­natut sub­ven­tiot (leg­en­da sanoo, että lap­siper­heen on huo­mat­tavasti helpom­pi esimerkik­si saa­da kaupun­gin vuokra-asun­to) jot­ka kohdis­tu­vat nimeno­maan asumiseen?

    Pien­ten asun­to­jen ali­tar­jon­ta ja suurem­pi­en asun­to­jen (ns. per­hea­sun­not) yli­tar­jon­ta – esimerkik­si use­at “hal­vat” hitas-per­hea­sun­not ammot­ta­vat tyhjyyt­tään kun pienem­mät asun­not viedään käsistä saat­taisi olla asia tässä aiheessa?

    Helsingis­sä var­masti kaupunki­a­sun­to­jen hin­nat ovat nousseet. Etenkin pienem­pi­en kaupunki­a­sun­to­jen. Onko Soin­in­vaar­al­la tar­jo­ta syytä siihen, mik­si isom­mat esimerkik­si hitas-tue­tut per­hea­sun­not silti odot­tel­e­vat osta­jaansa? Jos nämä asun­not täyt­ty­i­sivät, päiväkodit yllät­ty­i­sivät var­masti toistamiseen.

    Liikun sat­tuneesta syys­tä paljon kan­takaupun­gin leikkipuis­tois­sa ja asum­i­nen on yleinen keskustelu­nai­he. Suurin osa tapaamis­tani per­heistä on seuraavanlaisia: 

    “Yksin­huolta­ja yhden lapsen kanssa 50 m² asunnossa”
    “Uus­per­he 1+3 las­ta 60 m² asunnossa”
    “Kak­si las­ta, kak­si aikuista 50 m² asunnossa”
    “Kak­si pien­tä las­ta 40 m² asun­nos­sa puu-Vallilassa”
    “Kolme las­ta ml. koul­u­lainen 55 m² asunnossa”

    Käytän­nössä läh­es kaik­ki vas­taan­tuli­jat asu­vat joko omis­tusasun­nos­sa tai yksi­ty­isiltä vuokra­tuis­sa asunnoissa.
    Aiem­minkin ihmiset ovat muut­ta­neet yhteen tuon kokoisi­in asun­toi­hin, mut­ta vielä kymme­nen vuot­ta sit­ten tapana oli muut­taa kauem­mak­si kun lapset kasvoivat päiväkoti-ikään. Nykyiset van­hem­mat jäävät mielu­um­min niihin 50 m² asun­toi­hin kan­takaupunki­in kuin muut­ta­vat ulos ratikkavyöhykkeeltä. 

    Ja mik­sikö niitä HITAS-asun­to­ja jäisi myymättä? 

    No, aloite­taan­pa siitä että HITAS-asun­notkin mak­sa­vat noin 4000–4500€/m2. 100 m² asun­to mak­saa siis 400000–450000. Viral­lis­ten ohjei­den mukaan omaa pääo­maa pitäisi olla noin 15% ja 7% korko­ta­sol­la mitat­tuna lainakus­tan­nusten pitäisi pysyä alle 40% pariskun­nan nettotuloista. 

    Tuo tarkoit­taa sitä että omia säästöjä pitäisi olla sel­l­ainen 50–70 tuhat­ta euroa ja net­to­tu­lo­jen kuukaudessa noin 6700€. 

    Osa pankeista jous­taa näi­den kohdal­la jonkin ver­ran. Jos per­he saisikin lainaa 400000 euroa ja riski­ta­sona pidet­täisi­in 5% korko­ta­soa (30 vuo­den lainal­la), niin per­heen net­to­tu­lo­jen pitäisi olla vain 5400€/kk. Tuo­hon päästään esimerkik­si sil­lä, että molem­mat van­hem­mat ansait­se­vat 4000€/kk.

    Todel­lisu­udessa kaupunki­in halu­a­vat asumaaan muutkin kuin tulo­jakau­man yläpäässä ole­vat pariskun­nat, jois­sa molem­mat ovat suo­ma­laisit­tain suu­rit­u­loisia. Sik­si suurin osa asuu käytän­nössä pysyvästi pienis­sä asun­nois­sa kantakaupungissa. 

    Taval­lisel­la opet­ta­japariskun­nal­la ei ole asi­aa Jätkäsaaren HITAS-asun­toi­hin sik­si, että niistä on tehty liian kalli­ita opet­ta­japariskun­nan kukkarolle. (Autopaikkanor­mi joka nos­taa HITAS-asun­non hin­taa noin 300–400 euroa neliöltä on merkit­tävässä roolissa.)

  18. Mikolle: Näis­sä uusim­mis­sa ATT:n HITAS-asunnoissa(arvonta viime viikol­la) myyti­in autopaikallisia ja ‑paikat­to­mia asun­to­ja. Hin­taero oli n. 40.000 euroa.

    Esimerkik­si 5/7 ker­roksen autopaikallisen 71 neliön kolmion neliöhin­naksi tuli yli 4.900 euroa.

  19. PaavoJ: Pien­ten asun­to­jen ali­tar­jon­ta ja suurem­pi­en asun­to­jen (ns. per­hea­sun­not) yli­tar­jon­ta – esimerkik­si use­at “hal­vat” hitas-per­hea­sun­not ammot­ta­vat tyhjyyt­tään kun pienem­mät asun­not viedään käsistä saat­taisi olla asia tässä aiheessa? 

    ATT:n hitas-myyn­tiä kun kat­soo, niin isoim­mat ja öky­im­mät menee ensin, Jätkäsaa­res­sa kel­paa kyl­lä surkean pienetkin luukut. Mis­tä ihmeestä olet saanut päähäsi, että isoista asun­noista olisi yli­tar­jon­taa? Gryn­der­it myyvät toki keskus­tas­ta dink-tyyp­pisiä yhden maku­uhuoneen arvoa­sun­to­ja pitkään ja har­taasti, mut­ta niis­sä on arvatenkin kat­teet kohdallaan.

  20. Kate Alho­la:
    Nyt onkin sit­ten sen toisen ikäväm­män johtopäätök­sen aika. Mitä tapah­tuu jos kehyskun­tien ja lähiöi­den asukkai­ta rankaistaa lisäämäl­lä liikku­misen kus­tan­nuk­sia “ruuhka­mak­suil­la” ? Jos niitä kaupunki­a­sun­to­ja ei ole edelleenkään kysyn­tää vas­taavaa määrää niin kaupunki­a­su­jienkaan määrä ei mihinkään muu­tu vaan ne ruuhka­mak­sut siir­tyvät 1:1 kaupunki­a­sun­to­jen hin­toi­hin kos­ka nyt kaupunki­a­sun­nos­ta kan­nat­taa mak­saa siis lähiöasunnon+auton+ruuhkamaksujen suu­ru­inen hinta. 

    Vaik­ka en vas­tus­takaan johtopäätöstä kaupunki­a­sun­to­jen lisärak­en­tamista, eikö aja­tus siitä, että voit nos­taa pääkaupunkiseu­tu­jen asun­to­jen yhteen­las­ket­tua markki­nahin­taa lisäämäl­lä osaan niistä kohdis­tu­vaa verolu­on­toista mak­sur­a­situs­ta ole arkijärjen/kysynnän ja tar­jon­nan lain + hin­ta­jous­to­jen luon­teen vastaista?

  21. PaavoJ:
    Saatan hie­man jankut­taa tuos­ta Van­cou­verin aiheesta, mut­ta onko mah­dol­lista että Helsin­gin alueen päivähoitoa ei ole yllät­tänyt lap­siper­hei­den suo­sio “kan­takaupunkialueel­la”, vaan kyseistä toim­intaa kohden suun­natut sub­ven­tiot (leg­en­da sanoo, että lap­siper­heen on huo­mat­tavasti helpom­pi esimerkik­si saa­da kaupun­gin vuokra-asun­to) jot­ka kohdis­tu­vat nimeno­maan asumiseen? 

    Mikko Särelä kom­men­toi sitä varsi­naista kan­takaupunkia koskien. Kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la, mut­ta ei sen uloimpia osia kauem­pana, myös Larus­sa lap­sien määrä on kas­vanut selvästi yleistä väestönkasvua nopeam­min viime vuosikymme­nen puo­livälistä alka­en. Alueel­la on ymmärtääk­seni yksi (1) kaupun­gin vuokratalo.

  22. Leena:
    Mikolle: Näis­sä uusim­mis­sa ATT:n HITAS-asunnoissa(arvonta viime viikol­la) myyti­in autopaikallisia ja ‑paikat­to­mia asun­to­ja. Hin­taero oli n. 40.000 euroa.

    Esimerkik­si 5/7 ker­roksen autopaikallisen 71 neliön kolmion neliöhin­naksi tuli yli 4.900 euroa.

    Leena: olen muu­ta­maan HITAS-kohteeseen tutus­tunut, mm. Jätkäsaa­res­sa ja käytän­nössä yhdessäkään autopaikko­jen kus­tan­nus­ta ei saa­da kokon­aan katet­tua autopaikko­jen myyn­ti­hin­nal­la. Johtuu siitä, että osta­jia ei löy­dy riit­tävästi sil­lä hin­nal­la, joka rak­en­tamiseen kuluu ja lop­ut menevät sit­ten taloy­htiön eli kaikkien osakkaiden maksettavaksi.

  23. Mikolle: Tutus­tu tähän uusim­paan Jätkäsaaren Mar­co Polo- kohteeseen. Siinä myy­dään ensim­mäistä ker­taa asun­to­ja, joi­hin valmi­ik­si kuu­luu autopaik­ka. Erik­seen niitä ei voi ostaa. 

    Hin­taero saman­laisen autopaikat­toman ja ‑paikallisen asun­non välil­lä on ~40.000. Autot­tomien ei siis tarvitse mak­saa lisähin­taa varsinkaan tässä kohteessa, jos­sa autopaikat sijait­se­vat läm­mit­tämät­tömässä tilas­sa pihakan­nen alla.

  24. Juk­ka Sjöst­edt:
    … raken­nuskiel­to päällä… 

    Tuo on se oleelli­nen. Säädel­lään rak­en­tamista ja vielä kehdataan ihme­tel­lä, mik­si hin­nat nou­se­vat. Lääk­keek­si tar­jo­taan lisää säädel­tyä asum­ista ja taas hin­nat kohoavat. 😀 😀 😀

  25. Markku af Heurlin: Itse asun 70-luvun lähiössä tääl­lä Kirkkonummella… 

    Nuo ovat juuri niitä ongelmia, jot­ka räjähtävät koh­ta käsi­in. 🙁 Kirkkon­um­mel­la ei tont­ti­maal­la ole kovin suur­ta arvoa ja raken­nus alkaa olla perusko­r­jauk­sen tarpeessa. Putkirem­pat ovat vielä pien­tä siihen ver­rat­tuna, kun raken­nuk­sen runko tulee tien­sä päähän. Meil­lä on yhteiskun­nan taseessa kansal­lis­var­al­lisu­udek­si las­ket­tuna suuri määrä täysin tai läh­es arvo­ton­ta rakennuskantaa. 

    Ruot­salaiset tekivät lähiön­sä toisen­laisel­la rahoi­tusjär­jeste­lyl­lä, eikä arvot­tomien lähiöraken­nusten purkami­nen vie yksit­täistä ihmistä vararikkoon. Ruot­salaiset ovat jo nyt purka­neet lähiööitä, kos­ka niil­lä ei ole mitään rahal­lista arvoa ja kor­jaami­nen olisi tul­lut liian kalli­ik­si. Toiv­ot­tavasti asut vuokral­la, etkä ole lait­tanut säästöjäsi tuollaiseen. 😉

    1. KariN
      Jos enem­mistö suo­ma­lai­sista juo mielu­um­min kahvia kuin teetä, pitääkö tee kieltää demokra­t­ian nimissä.
      Tuon tutkimuk­sen mukaan 1,2 miljoon­aa suo­ma­laista halu­aa asd­ua kaupunki­mais­es­ti, mut­ta kaupunkikeskus­toi­hin mah­tuu vaiun mur­to-osa tästä. Eiukö se sil­loin osoi­ta, että ratik­ka ja hissi ‑kaupunkiä’ pitää rak­en­taa lisää?

  26. Jaa, että elinympäristön yhdyskun­tarakenne on ver­rat­tavis­sa teen ja kahvin juontiin!
    Mielestäni läh­es 4 miljoo­nan suo­ma­laisen toivei­ta tulisi kuun­nel­la myös kaupunki­raken­net­ta suun­niteltaes­sa. Ratikoiden ja hissien lisäksi.

    1. Kari:’
      Mik­si ei voisi kuun­nel­la myös niiden mielipi­det­tä, jot­ka halu­a­vat asua kaup­ngis­sa? Eihän se estä niiden neljän miljoo­nan asum­ista maal­la ja lähiöis­sä. On oikein hyvä, että kaik­ki eivät halua kan­takaupunki­in, kos­ka kaik­ki eivät mahdu.

  27. Sopii main­iosti! Nythän ne 1,5 miljoon­aa taita­vat jo asua kaupungis­sa. Ei kai ne 4 miljoon­aa sinne keskus­taan halu­akaan tunkea, ellei ole pakko. Ehkä sit­ten kan­nat­taisi jär­jestää maal­la asuville sopi­vat parkki­ti­lat paikkoi­hin, joista on kätevä yhteys kan­takaupungis­sa sijait­se­vi­in, kaikelle kansalle tarkoitet­tui­hin instituutioihin.

    1. 1,5 miljoon­aa eivät asu kaupungis­sa (kaupun­ki = alue, jos­sa ratikkapysäk­ki on käve­lyetäöisyy­del­lä) Kaupungille ei tässä tarkoite­ta lähiötä.

    2. Ehkä sit­ten kan­nat­taisi jär­jestää maal­la asuville sopi­vat parkki­ti­lat paikkoi­hin, joista on kätevä yhteys kan­takaupungis­sa sijait­se­vi­in, kaikelle kansalle tarkoitet­tui­hin instituutioihin.

      Toki kan­nat­taa. Se on hei­dän kotikun­tien­sa rahoitet­ta­va elleivät he rahoi­ta niitä käyt­täjä­mak­suil­la itse.

  28. Kari N:

    Jos minä ja yli miljoona muu­ta suo­ma­laista halu­aa asua kaupunki­maises­sa ympäristössä niin onko se sin­ul­ta pois, että se meille sal­li­taan, sem­minkin kun se tulee sin­ulle veron­mak­sa­jana paljon halvemmaksi?

    Edelleen, kaupunki­maiselle asumiselle on hin­to­jen perus­teel­la merkit­tävästi suurem­pi kysyn­tä kuin tar­jon­ta ja mitä use­am­malle ihmiselle tämä mah­dol­lis­te­taan, sitä enem­män tilaa muille jää asua muual­la ja sitä vähem­män vero­ja he joutu­vat mak­samaan, kos­ka pitkin pel­to­ja ja met­siä lev­iävä haulikkoa­su­tus tulee infran ja palvelu­jen jär­jestämisen kalli­u­den vuok­si veron­mak­sa­jalle paljon kalliimmaksi.

  29. Onko näil­lä vähem­mistöön kuu­luvil­la suo­ma­laisil­la, jot­ka eivät asu kaupungis­sa mut­ta, jot­ka halu­a­vat asua, suurem­pi oikeus ratikkakaupunki­in­sa kuin lähiöis­sä jo asu­vat, enem­mistöön kuu­lu­vat suo­ma­laiset, jot­ka “mieluiten eläi­sivät rauhal­lisel­la, luon­non­läheisel­lä asuinalueella,
    joka ei ole liian kaupunki­mainen tai tiivi­isti raken­net­tu.”? Vähem­mistökö oikean kaupunkirakenteen
    määrittää?

    1. Kari N
      En nyt ymmär­rä lain kaan. Mik­si ne, jot­ka halu­a­vat asua ruu­tukaavakaupungis­sa eivät saisi sitä tehdä ja ne jot­ka halu­a­vat asua lähiölis­sä voisi tehdä sitä myös. Kunkin tyyp­pistä asuinympäristöä jokaisel­la halu­jen­sa mukaan. Kun ratikkakaupunkia on vähem­män kuin on kysyn­tää ja lähiöitä taas näyt­tää ole­vankysyn­tää vas­taavsti, eikö sil­loin kan­na­ta rak­en­taa lisää kaupunkia. Lähiöi­hin hala­jav­ille tulee entistä helpom­mat olot, kun kaupunki­in halu­a­vat muut­ta­vat lähiöistä poius ja vapautt­ta­vat asun­ton­sa. En ymmär­rä ongel­maasi lainkaan.

  30. Anomuu­mi:
    Kari N:
    Jos minä ja yli miljoona muu­ta suo­ma­laista halu­aa asua kaupunki­maises­sa ympäristössä niin onko se sin­ul­ta pois, että se meille sal­li­taan, sem­minkin kun se tulee sin­ulle veron­mak­sa­jana paljon halvemmaksi?

    Edelleen, kaupunki­maiselle asumiselle on hin­to­jen perus­teel­la merkit­tävästi suurem­pi kysyn­tä kuin tar­jon­ta ja mitä use­am­malle ihmiselle tämä mah­dol­lis­te­taan, sitä enem­män tilaa muille jää asua muual­la ja sitä vähem­män vero­ja he joutu­vat mak­samaan, kos­ka pitkin pel­to­ja ja met­siä lev­iävä haulikkoa­su­tus tulee infran ja palvelu­jen jär­jestämisen kalli­u­den vuok­si veron­mak­sa­jalle paljon kalliimmaksi. 

    No kuule­han Anomuu­mi, on se siten min­ul­takin pois, että jos täältä Helsin­gin laidal­ta pääsee nyt autol­la Kansal­listeat­teri­in, niin pian voi tul­la aika, että san­o­taan “et voi tul­la tänne, me asu­taan tääl­lä ja nämä ovat mei­dän katu­ja”. Täl­lainen oikeus kuvitel­laan saavutet­ta­van kun han­ki­taan joku koirankop­pi ratikkakiskon varrelta.
    Kaduista, jalka­käytävistä tai ratikkakiskoista nämä uudet oikeu­de­n­o­mis­ta­jat eivät ole mak­sa­neet yhtään enem­pää kuin laitakaupunkilaiset.

    Tilas­ta­han Suomes­sa ei ole puutet­ta. Jotenkin tun­tu­isi näin maal­likko­jär­jel­lä reilum­mal­ta, että jos halu­aa rak­en­taa ahdas­ta ja tiivistä kaupunki­raken­net­ta, niin eikö ne halukkaat voisi rak­en­taa sen uuden Soin­tu­lansa muualle, sinne mis­sä on tilaa, eikä van­ho­ja omako­ti­a­su­jia tiel­lä? Pitääkö ole­mas­saol­e­va miljöö aina tuhota?

  31. Kalle: Nuo ovat juuri niitä ongelmia, jot­ka räjähtävät koh­ta käsi­in. Kirkkon­um­mel­la ei tont­ti­maal­la ole kovin suur­ta arvoa ja raken­nus alkaa olla perusko­r­jauk­sen tarpeessa. Putkirem­pat ovat vielä pien­tä siihen ver­rat­tuna, kun raken­nuk­sen runko tulee tien­sä päähän. Meil­lä on yhteiskun­nan taseessa kansal­lis­var­al­lisu­udek­si las­ket­tuna suuri määrä täysin tai läh­es arvo­ton­ta rakennuskantaa. 

    Ruot­salaiset tekivät lähiön­sä toisen­laisel­la rahoi­tusjär­jeste­lyl­lä, eikä arvot­tomien lähiöraken­nusten purkami­nen vie yksit­täistä ihmistä vararikkoon. Ruot­salaiset ovat jo nyt purka­neet lähiööitä, kos­ka niil­lä ei ole mitään rahal­lista arvoa ja kor­jaami­nen olisi tul­lut liian kalli­ik­si. Toiv­ot­tavasti asut vuokral­la, etkä ole lait­tanut säästöjäsi tuollaiseen. 

    Kovin huolestut­tavaa Jok­su olen kuul­lut, että betoni kestää 400 vuot­ta. Joen taloni run­gon elin­iästä on kulunut vas­ta kymmenesosa. 

    Uude­tkin kerostalot raken­netaan betonil­amelleista, joten ei taide­ta niistäkään rak­en­taa tuhatvuo­tista valtakuntaa.

    Tieo­dosa on seu­raa­van 20 vuo­den kulues­sa putkire­mon­tin lisäk­si parvekkei­den uusimi­nen yms. Tämä kaik­ki maka­nee noin 1000 e/m2, eli neljän­nek­sen uuden asun­non hin­nas­ta Kirkkonummella.

  32. Jos kaupun­gin määritelmä on se, että ratikkapysäk­ki on käve­lyetäisyy­del­lä, niin Turku, Tam­pere tai esimerkik­si Tukhol­ma eivät ole kaupunke­ja ollenkaan.

  33. Leena:
    Jos kaupun­gin määritelmä on se, että ratikkapysäk­ki on käve­lyetäisyy­del­lä, niin Turku, Tam­pere tai esimerkik­si Tukhol­ma eivät ole kaupunke­ja ollenkaan.

    Ei tai­da Köpiskään täyt­tää tätä kaupun­gin määritelmää. Siel­lä toisn on hyvä paijkall­si­ju­naverkos­to, kak­si metrolin­jaa ja hvyät bussiyhteydet.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Kari N
    En nyt ymmär­rä lainkaan. Mik­si ne, jot­ka halu­a­vat asua ruu­tukaavakaupungis­sa eivät saisi sitä tehdä ja ne jot­ka halu­a­vat asua lähiölis­sä voisi tehdä sitä myös. Kunkin tyyp­pistä asuinympäristöä jokaisel­la halu­jen­sa mukaan. Kun ratikkakaupunkia on vähem­män kuin on kysyn­tää ja lähiöitä taas näyt­tää ole­vankysyn­tää vas­taavsti, eikö sil­loin kan­na­ta rak­en­taa lisää kaupunkia. Lähiöi­hin hala­jav­ille tulee entistä helpom­mat olot, kun kaupunki­in halu­a­vat muut­ta­vat lähiöistä poius ja vapautt­ta­vat asun­ton­sa. En ymmär­rä ongel­maasi lainkaan. 

    Olet sokaistunut ruu­tukaavaan ja spåraan ja etään­tynyt kauas Vihreä Metropoli ‑vai­heesta.

    Ratikkakaupun­ki on nyt ain­oa totu­us ja kaik­ki mah­dol­liset vapaat nurkat ja mata­lat talot raken­netaan täy­teen. Entä kun ne on rakennettu?Sittenkö kaik­ki on hyvin? Eikä viher­aluei­ta ja lähiöitä (kuten Oulunkylä, Käpylä, Tapaninkylä, Var­tiokylä ym.) ahdis­te­ta keskus­tan laa­jen­tamisel­la? Näistä lähiöistä tulee olla suju­va yhteys keskus­taan, onhan se mei­dän kaikkien helsinkiläis­ten keskus­ta. Ja toisaal­ta kaikkien suo­ma­lais­ten pääkaupun­ki, ei pelkästään siel­lä asu­vien. Onko uut­ta rak­en­tamista kun­nol­la suun­nitel­tu? Itäväylältä kat­soen Kalasa­ta­man uudet talokolos­sit näyt­tävät silmääni säälit­tävän rumil­ta. Toiv­ot­tavasti asukkaat ovat toista mieltä. Eikö viisaam­paa kuin vain haalia uusia asukkai­ta ahtaaseen ydinkeskus­taan olisi siirtää vaikka­pa val­tion viras­to­ja kauem­mak­si. Ei niin type­r­ästi kuin Fimea Kuo­pi­oon, vaan viisaam­min hyvien kulkuy­hteyk­sien päähän Helsin­gin keskus­tas­ta, Kehätei­den tienoille. Näin henkilöstön ei heti tarvit­sisi muut­taa, vaan voisi­vat totutel­la uuteen. Tuskin se työn tuot­tavu­us ratikkakiskoista ja ruu­tukaavas­ta paranee.

    1. KariN ei näytä ymmärtävän, että elämä kaupunki­maises­sa ympäristössä on aivan eri­laista kuin lähiöis­sä. Toiset tykkäävät rauhal­lista ja pri­vati­soitunut­ta elämää tuke­vis­sa lähiöelämästä, toiset suuren palve­lu­tar­jon­nan ja vilkkaiden kon­tak­tien kaupungis­sa. Asun­to­jen hin­noista voi päätel­lä, että jälkim­mäiseen kohdis­tuu ylikysyn­tää. Sik­si kaupunki­maista asum­ista tulee saa­da lisää.
      KariN tun­tuu ajat­tel­e­van, että sitä run­sas­ta pavelua, jota kaupunki­mai­sis­sa olois­sa eläv ät syn­nyt­tävät ympärillee, tulee muidenkin saa­da esteet­tömästi naut­tia ja tätä varten heille pitää kus­tan­taa moot­tori­ti­et ja rai­va­ta kokon­aisia kort­telei­ta pysäköin­tiken­tik­si ja kaik­ki tämä muiden mak­set­tavak­si. Autot eivät kuitenkaan kaupunki­in mah­du kaupunkia tuhoa­mat­ta. Sik­si pääsy­vaa­timuk­se­na kaupunkien palveluista naut­ti­maan on se, että suos­tuu tule­maan sinne joukkoli­iken­teel­lä tai mak­samaan maanalais­esw­ta pysäköin­nistä kus­tan­nuk­sia vas­taa­van hinnan.

  35. Osmo, ainakin olen sitä mieltä, että ydinkeskus­tas­sa asu­va helsinkiläi­nen ei ole sent­tiäkään arvokkaampi helsinkiläi­nen kuin täl­lainen lähiössä asu­va. Ydinkeskus­tas­sa asu­vat eivät ole itse syn­nyt­täneet mitään enem­pää kuin lähiössä asu­vatkaan. Turha nos­taa nenää pystyyn, mur­tuu vielä niska”!

  36. Olen sitä mieltä, että siitäkin pitää päät­tää demokraat­tis­es­ti. Jos enem­mistö kan­nat­taa, niin puli­nat pois.
    Jos itse päät­täisin, en yrit­täisi houkutel­la koko Suomen väestöä Helsinki­in. Tämän pahan lisäk­si pidän myös lähiötä kaupunk­i­na, jos se sijait­see kaupungissa.

  37. Kaupunki­maista elinympäristöä ei tule juuri mil­lään lail­la rajoit­taa. On harmilli­nen sat­tuma, että val­tion hallinnolli­nen pääkaupun­ki on kuitenkin jäänyt mot­ti­in alueelle jon­ka yleis­pätevä edus­tavu­us on alati heikkenevä. Seudul­la jos­sa suuri määrä inhimil­listä toim­intaa kitey­tyy pie­neen tilaan var­mas­tikin ruuhka­mak­sut, ener­gia­todis­tuk­set, jätemääräyk­set ja ajolupi­en korkeak­oulut vaikut­ta­vat tarpeel­lisil­ta. Mut­ta tääl­lä ulkop­uolel­la tun­tu­vat huvittavilta.

  38. Minä en usko, että Helsingis­sä syn­tyy juurikaan lisää Osmon tarkoit­ta­maa kaupunkia. Kyl­lä mm. Kalasa­ta­ma, Ruo­ho­lahti, Jätkäsaari tai Kru­u­nun­vuoren­ran­ta tule­vat ole­maan enem­mänkin lähiöitä, joista men­nään keskus­taan ostok­sille tai huvittelemaan.

  39. Samaa kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön tutkimus­ta lukies­sa kolme tärkein­tä tyy­tymät­tömyyt­tä aiheut­tavaa tek­i­jää ovat syr­jäi­nen sijain­ti, liikenne ja palvelu­iden ja har­ras­tus­mah­dol­lisuuk­sien puute. Näitä kri­teere­inä käyt­täen pitää siis selvästikin rak­en­taa lisää ruu­tukaavaa jos­sa liiken­net­tä rajoite­taan rajusti esim ruuhka­mak­suil­la. Kos­ka demokratia.

    Kyl­lähän me kaik­ki halu­amme asua omakoti­talos­sa jota ei tarvitse huoltaa, joka on hal­pa ja sijait­see isol­la ton­til­la hyvien palvelu­iden yhtey­dessä, jos­sa kaver­it ovat lähel­lä mut­ta häir­it­sevät naa­pu­rit kaukana, jos­ta on mer­inäköala ja johon kuu­luu puuläm­mit­teinen sauna jär­ven ran­nal­la. Jokainen kutenkin toiv­ot­tavasti ymmärtää mik­si täl­laista unel­maa nyt vain ei yksinker­tais­es­ti kuitenkaan voi ottaa suun­nit­telun perus­tak­si. Ei, vaik­ka kuin­ka enem­mistö niin haluaisi.

    Lisäk­si jos puhutaan pääkaupunkiseudun kehit­tämis­es­tä, ei kan­na­ta miet­tiä mitä Impi­vaaran asukkaat ovat mieltä. Viitatun tutkimuk­sen mukaan pääkaupunkiseu­tu­lai­sista selvästi use­ampi “asu­isi mielel­lään kaupunki­maises­sa ympäristössä ihmisvil­inässä” kuin “alueel­la, jos­sa saan olla omis­sa olois­sani kenenkään häir­it­semät­tä”. Eli jälleen kos­ka demokratia…

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    KariN ei näytä ymmärtävän, että elämä kaupunki­maises­sa ympäristössä on aivan eri­laista kuin lähiöis­sä. Toiset tykkäävät rauhal­lista ja pri­vati­soitunut­ta elämää tuke­vis­sa lähiöelämästä, toiset suuren palve­lu­tar­jon­nan ja vilkkaiden kon­tak­tien kaupungis­sa. Asun­to­jen hin­noista voi päätel­lä, että jälkim­mäiseen kohdis­tuu ylikysyn­tää. Sik­si kaupunki­maista asum­ista tulee saa­da lisää.
    KariN tun­tuu ajat­tel­e­van, että sitä run­sas­ta pavelua, jota kaupunki­mai­sis­sa olois­sa eläv ät syn­nyt­tävät ympärillee, tulee muidenkin saa­da esteet­tömästi naut­tia ja tätä varten heille pitää kus­tan­taa moot­tori­ti­et ja rai­va­ta kokon­aisia kort­telei­ta pysäköin­tiken­tik­si ja kaik­ki tämä muiden mak­set­tavak­si. Autot eivät kuitenkaan kaupunki­in mah­du kaupunkia tuhoa­mat­ta. Sik­si pääsy­vaa­timuk­se­na kaupunkien palveluista naut­ti­maan on se, että suos­tuu tule­maan sinne joukkoli­iken­teel­lä tai mak­samaan maanalais­esw­ta pysäköin­nistä kus­tan­nuk­sia vas­taa­van hinnan.

    Soin­in­vaara jälleen esit­telemässä ydi­nosaamis­taan, ylim­ielisyyt­tä ja viisastelua. 

    Tämä spo­rakaupunki­höpinä on täysin saman­laista hur­mos­ta jon­ka val­las­sa ne kamalat lähiöt aikanaan rakennettiin.

  41. “Spo­rakaupunki­höpinä” on palu­u­ta nor­maali­in kaupunkisu­un­nit­telu­un lähiöhurmok­sen jäl­keen. Ei ruu­tukaavas­sa ole mitään uut­ta, sen osasi­vat jo anti­ikin kreikkalaiset.

  42. Leena: tai Kru­u­nun­vuoren­ran­ta tule­vat ole­maan enem­mänkin lähiöitä

    Ainakin 20 vuot­ta valmis­tu­misen jäl­keen. Johan Kata­janok­ka kui­h­tuu kun asukas­määrä ei kas­va, palve­lut val­u­vat keskus­taan kun asi­akaspo­h­ja ei riitä tehos­tu­val­la kau­pankäyn­nille (ja kau­pankäyn­nin tehokku­us­vaa­timuk­sille). Tiivistys­rak­en­tamista tarvi­taan ihan joka paikkaan, tai liikenne lisääntyy.

  43. Kalle: En ymmär­rä, miten ker­rostalolähiöi­den purkami­nen tul­laan toteut­ta­maan? Niis­sä on kuitenkin mon­en ihmisen koko omaisu­us kiinni!

    Kaupun­ki ostaa vuokra­ton­teil­la ole­vat asun­not markki­nahin­taan taloy­htiön vuokra­sopimuk­sen päät­tyessä. Tai näin sen ainakin toivoisi menevän. Vähem­män reilu­ja vai­h­toe­hto­jakin on, se nähti­in 90-luvun pankkipelastuksissa.

    teekkari: Ei ruu­tukaavas­sa ole mitään uut­ta, sen osasi­vat jo anti­ikin kreikkalaiset.

    Ruu­tukaa­va on hem­metin tyl­sä ja ikävä ympäristö asua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.