Turpeesta ei saa uusiutuvaa

Olin keskivi­ikkona bioen­er­giay­hdis­tyk­sen paneelis­sa mes­sukeskuk­ses­sa. Bioen­er­giay­hdis­tys ymmärtääk­seni toimii myös uusi­u­tu­van ener­gian alal­la, mut­ta tämä paneeli oli pelkkää turvetta.

Ilmas­sa lei­jui suuri halu päät­tää, että tur­va onkin uusi­u­tu­va ener­gian­lähde. Kokoomuk­sen muuten fik­su Heik­ki Aut­to Lapista esimerkik­si valit­ti, että eduskun­nan valiokun­ta päät­ti aikanaan yhdel­lä äänel­lä, että turve ei ole uusi­u­tu­va. Jos tuo äänestys oli men­nyt toisin, turve uusi­u­tu­isi eikä sen polt­to aiheut­taisi ilmas­ton­muu­tos­ta. Pitäisi siis äänestää uudestaan.

Ymmärtääk­seni laki turpeen muut­tamis­es­ta uusi­u­tu­vak­si pitäisi säätää luon­non­lain säätämisjärjestyksessä.

Puu on uusi­u­tu­va, kos­ka jos met­sä kaade­taan ja polte­taan, 50 – 100 vuo­den päästä samal­la met­säalal­la on hiiltä sidot­tuna yhtä paljon kuin olisi, jos met­sää ei olisi kaadet­tu. Jos suos­ta pois­te­taan turve, kestää kymme­nen tuhat­ta vuot­ta, ennen kuin sama määrä hiiltä on saatu sido­tuk­si suo­hon. On myös väitet­ty 300 vuo­den riit­tävän, mut­ta siinä taide­taan mita­ta väärää asi­aa: kauanko kestää, että suos­sa on sama määrä hiiltä kuin siinä oli uno­htaen, että vaik­ka suo­ta ei olisi poltet­tu, se olisi jatkanut hiilen nielemistä ja siinä olisi 300 vuo­den päästä enem­män hiiltä sidot­tuna kuin nyt.

Tässä sotke­taan usein vir­ta- ja varan­to­su­ure­i­ta. Kun tuho­tun suon poh­jalle istute­taan pui­ta, nielu ehkä kiihtyy, mut­ta ilmake­hän kannal­ta olen­naisia ovat varas­tot. Met­sä ei tule koskaan sisältämään pin­ta-alaa kohden yhtä paljon hiiltä kuin oli suossa.

Muis­tet­takoon, että bioke­hässä kiertävästä hiilestä ¾ on sitoutuneena kasvei­hin ja ¼ on ilmake­hässä. Nielun kiihtymi­nen ei auta, jos ensin siir­rämme tuon ¾ ilmakehään.

Se aja­tus taas on yksinker­tais­es­ti loogis­es­ti virheelli­nen, että kun suot yhteen­las­ket­tuna ovat hiilin­ielu, nielun ver­ran suo­ta voi polt­taa ilman, että tämä polt­to lisäisi hiilid­iok­sidin määrää ilmakehässä.

Kovin kan­ta­va ei sekään argu­ment­ti ole, että vaik­ka turve on kivi­hi­iltä pahempi ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta, sitä täy­tyy voi­da polt­taa, kos­ka se on koti­mainen. Sak­sas­sa ja Puo­las­sa kivi­hi­ili on koti­mainen polttoaine.

Jokin point­ti turvepuolueel­lakin on. Joidenkin soiden osalta rikos on jo tapah­tunut. Oji­tuk­sen seu­rauk­se­na ne lahoa­vat ja vapaut­ta­vat hiilen ilmake­hään. Näin käy eri­tyis­es­ti turve­pel­loil­la. Argu­ment­ti on rak­en­teeltaan loogi­nen: jos hiili vapau­tuu joka tapauk­ses­sa hiilid­iok­sidik­si, suo voidaan yhtä hyvin polt­taa ener­giak­si. Siitä, että väite on rak­en­teeltaan loogi­nen, ei kuitenkaan seu­raa, että se olisi empi­iris­es­ti tot­ta. En ole täysin vaku­ut­tunut, että meil­lä olisi run­saasti soi­ta, jot­ka lahoa­vat joka tapauk­ses­sa muu­ta­mas­sa vuosikymmenessä.

Sil­lä, onko turve uusi­u­tu­va 300 vuo­den vain 10 000 vuo­den aikavälil­lä, ei ole san­ot­tavaa merk­i­tys­tä, kos­ka ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tämisel­lä on kovem­pi kiire. On jopa esitet­ty, että hitaasti kas­va­vat pohjoiset met­sät eivät kel­paa uusi­u­tu­viksi, kos­ka ne uusi­u­tu­vat liian hitaasti.

Vaik­ka me nyt saisimme äänin 9–8 pääte­tyk­si, että turve olisi ”poli­it­tis­es­ti” uusi­u­tu­va ja EU jos­sain aamuyön neu­vot­teluis­sa menisi tähän vipu­un, en investoisi turve­tuotan­toon sent­tiäkään: tuol­laiset päätök­set muut­tuvat paljon ennen kuin investoin­nit on kuo­letet­tu, sil­lä val­heel­la on lyhyet jäljet.

Kan­nat­taisi keskit­tyä vaik­ka siihen, mitä muu­ta suos­ta saa irti. Raakaöljy on nuorem­pana ollut lähin­nä suo­ta. Niin­pä turpeesta voi peri­aat­teessa valmis­taa kaikkea sitä mitä raakaöljys­täkin voi.

Poh­jan­maan tul­vat muuten johtu­vat soiden ojituksesta.